Monen suomalaisen mielikuva Kreikan taloudesta ja politiikasta vahvistui, kun Kreikan talous romahti euroalueen kriisissä. Suomi vaati maalta vakuudet taloudellisen apunsa vastikkeena sen varalta, että Kreikka ei hoitaisi lainavastuitaan. Vakuudet ovat osoittautuneet turhaksi kotimaan politiikan sanelemaksi manööveriksi, jolla lujitettiin mielikuvaa etelän maiden kroonisesta kyvyttömyydestä.
Kreikan edellinen, maltillisen oikeiston vetämä hallitus teki rohkeasti taloutta uudistavia muutoksia. Kreikan talouskasvu oli viime vuonna selvästi nopeampaa kuin Suomen. Velkavuoren vuoksi Kreikan talous ei ole hyvässä iskussa, mutta suunta on nyt kääntynyt ja vuori kutistuu.
Viikonloppuna pidetyissä parlamenttivaaleissa Kreikan maltilliseen oikeistoon lukeutuva Uusi demokratia -puolue sai selvän voiton. Se nosti ääniosuuttaan hieman, vuoden 2019 vaaleissa saamastaan 40 prosentista 41:een. Tällainen kannatusta kartuttanut vaalitulos on Kreikassa harvinainen puolueelle, joka on hallinnut maata ennen vaaleja. Saavutusta korostaa, että voitto tuli aikana, jolloin elinkustannukset ovat nousseet jyrkästi. Kaiken lisäksi Uusi demokratia hankki voittonsa realistisilla linjauksilla, joissa luvattiin jatkaa jo aloitettuja talousremontteja ja ylläpitää vakautta.
Kreikan talouskriisi nosti vuonna 2015 valtaan vasemmistolaisen Syrizan. Puolue lupasi, että se ei tee Kreikan talouden uudistuksia maan avustajien haluamalla tavalla. Lisäksi Syriza lupasi järjestää Kreikan velkasummaan alennuksen. Kannattajien usko horjui jo edellisissä vaaliessa, ja nyt Syriza romahti: sen kannatus putosi edellisten vaalien tuloksesta kymmenkunta prosenttiyksikköä. Syrizasta tuli 20 prosentin puolue.
Koska Uusi demokratia ei saa parlamenttiin ehdotonta enemmistöä, puolue on hakemassa uusia vaaleja. Siihen sillä saattaa olla varaakin: vaalituloksesta päätellen kreikkalaiset ovat siirtyneet muutosta vaativista äänestäjistä vakauden hakijoiksi.
Oikaisu 23.5. kello 11.04: Jutussa luki aiemmin, että Uusi demokratia ei saa yksinkertaista enemmistöä. Se ei saa ehdotonta enemmistöä.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.