Raitiovaunut elävät uutta nousua ja hyvästä syystä. Kasvavat ja tiivistyvät kaupungit tarvitsevat vähähiilisiä ja tehokkaita joukkoliikenneyhteyksiä, joista Vantaan ratikka, Raide-Jokeri ja Kruunusiltojen ratikka ovat esimerkkejä.
Vantaasta tulee Suomen neljäs ratikkakaupunki Helsingin, Espoon ja Tampereen rinnalle, kun Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina raitiotiesuunnitelman.
Ratikka sopii sinne, missä on riittävä väentiheys. Vantaalla on potentiaalia kasvaa, ja nopea ja kattava joukkoliikenne lisää Vantaan houkuttelevuutta. Yhä useammalle helpot ja nopeat kulkuyhteydet ilman omaa autoa ovat ratkaiseva asia asuinpaikan valinnassa. Henkilöautoilun vähentäminen vaikuttaa tieliikenteen päästöihin, joista yli puolet tupruaa henkilöautoista.
Raideinvestointi lisää maan arvoa. Vantaan ratikkareitin varrelle arvioidaan nousevan uusia asuntoja noin 60 000 asukkaalle, ja se vetää puoleensa lisää palveluita.
Vantaan ratikka on yksi Vantaan historian suurimmista investoinneista. Ratikan reitti kulkee Helsingin Mellunmäen metroasemalta Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Jos rakennustyöt saadaan käyntiin ensi vuonna, liikenne voisi alkaa vuonna 2029.
Kaupunki- ja pikaratikat ovat tärkeitä siirtymässä kohti ilmastoystävällistä liikennettä, ja siksi hankkeiden tukemisen pitäisi kiinnostaa myös tulevaa hallitusta. Sähköisen raideliikenteen lisärakentaminen on yksi tehokkaimpia tapoja alentaa liikenteen päästöjä.
Suomi aikoo puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta voi kiristää, sillä tulevaisuuden liikenteen on oltava joka tapauksessa päästötöntä.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.