Aino Frilander vertasi Lauantaiesseessään (HS Kulttuuri 30.9.) nykytaidetta mämmiin tai merisiiliin: ”Sitä pitää haluta maistella, jotta sitä oppii syömään.” Saska Saarikoski (HS Kolumni 29.9.) puolestaan oli itse ruokalistalla: ”Useimmat tuntemistani kirjallisuuden ammattilaisista lähestyvät nykyrunoutta yhtä mielellään kuin nälkäistä jääkarhua.”
Käsitys runoilijan yksinäisyydestä on myytti – nykyrunous toimii yhteisöissä
Kun niin monet liioittelevat tietojensa määrää, on terveellistä tulla muistutetuksi ymmärryksensä rajoista. Tämän voi runous tehdä, vieläpä kauniisti ja nautinnollisesti.