Kielitaitoa on perinteisesti arvostettu tärkeänä osana yleissivistystä. Vielä muutama vuosikymmen sitten oli itsestään selvää, että koululaiset opiskelivat englannin ja ruotsin ohella esimerkiksi ranskaa, saksaa tai venäjää.
Englannin kielen ylivalta on kuitenkin kasvanut niin suureksi, että se vähentää motivaatiota muiden kielten opiskeluun. Ylimääräisen lyhyen kielen kirjoitti ylioppilaskokeissa vielä 1990-luvulla lähes 20 000 abiturienttia, viime vuonna alle 4 000. Yksi selitys tähän voi löytyä korkeakoulujen valinnoista, joissa painotetaan nyt enemmän matematiikkaa eikä ylimääräisistä kielistä saa pisteitä.