Moni syyrialaisperhe pettyi taas – ulkoministeriön lupailema perheenyhdistämisen haku ei onnistukaan

Syyrialainen Ali Asaliehhttps://www.hs.fi/haku/?query=ali+asalieh pakeni sotaa Nurmijärvelle. Tänne, pieneen kaksioon, hän on yrittänyt saada perhettään jo vuoden ajan.

Asalieh, 53, kärsii Syyriassa saadusta aivovammasta, kertoo suomalaisen neurologin lausunto. Oikea puoli kasvoista on halvaantunut. Asalieh ei voi seistä pitkään, koska tasapainoaisti on vaurioitunut eikä näkö toimi kunnolla. Aivoissa on laite, joka pumppaa painetta pois.

Syyrialaismies opiskelee suomea ja käy työelämävalmennuksessa trukkikuskin ammattia varten, mutta keskittyminen on vaikeaa.

Asalieh sai oleskeluluvan maaliskuussa 2016. Siitä lähtien hän on koittanut tuoda vaimonsa ja kolme lasta Suomeen. He eivät kuitenkaan pääse hakemaan perheenyhdistämistä Suomen Ankaran-suurlähetystöstä, koska Turkki ei myönnä heille viisumeita.

”Tilanne on masentava, ei vain minulle vaan kaikille kaltaisilleni. Ainoa asia, joka kannustaa jaksamaan, on usko Suomen oikeusvaltioon”, Asalieh sanoo.

Monet syyrialaiset ovat olleet jo pitkään samanlaisessa pattitilanteessa.

Perheen saaminen Suomeen on ollut heille lähes mahdotonta, sillä sitä varten perheenjäsenten pitäisi käydä Suomen suurlähetystössä Ankarassa.

Turkki ei myönnä syyrialaisille viisumia maahan. Suomi taas ei mahdollista perheenyhdistämisen hakemista Libanonissa, minne syyrialaiset pääsisivät. Syyksi on esitetty muun muassa resurssipula ja kustannukset.

Perheenyhdistämisen voi panna nykyään vireille sähköisestikin, mutta haku edellyttää yhä käyntiä suurlähetystössä, syyrialaisten tapauksessa Turkissa.

Tilanteen piti muuttua tammikuun lopulla. Suomen Ankaran-suurlähetystö lähetti syyrialaisille viestin, jossa kehotettiin varaamaan aika Libanoniin perheenyhdistämisen hakemista varten. Suomalainen delegaatio oli saapumassa saman kuun lopulla Beirutiin. Siellä sen oli määrä haastatella syyrialaisten perheenjäseniä hotellissa muutaman päivän ajan.

Asalieh vastasi sähköpostiin heti seuraavana päivänä ja pyysi tapaamisaikaa perheelleen. Hänen vaimonsa ja lapsensa asuvat vaarallisella alueella Syyriassa, lähellä Haman kaupunkia. Nämä ryhtyivät valmistautumaan matkaan.

Asalieh ja lähetystö vaihtoivat viestejä, mutta viisi päivää myöhemmin hän sai lähetystöltä automaattisen vastauksen, jossa kehotettiin varaamaan aika Suomen suurlähetystöstä Turkista. Siis paikasta, jonne syyrialaiset eivät pääse. Asalieh on soittanut lähetystöön toistuvasti, mutta puheluihin ei vastata.

”Vaimoni ei voi vieläkään uskoa tilannetta. Hän kyselee, tarkoittaako tämä sitä, etteivät he voikaan hakea Suomeen.”

Suomi myöntää suojelua käytännössä jokaiselle tänne päässeelle syyrialaiselle, koska Syyriassa käydään kuudetta vuotta sotaa. Heidän perheidensä saaminen Suomeen on kuitenkin osoittautunut hyvin hankalaksi.

Asiaa on yrittänyt selvittää muun muassa Suomi–Syyria-ystävyysseura. Järjestön johtaja Mania Alkhatibhttps://www.hs.fi/haku/?query=mania+alkhatib lähetti ulkoministeriön kansalaispalvelupäällikölle Pasi Tuomisellehttps://www.hs.fi/haku/?query=pasi+tuomiselle sähköpostin kaksi viikkoa sitten. Viestissä on yksilöity noin 20 perhettä, jotka eivät saaneet aikaa Libanoniin, ja kysytty, miten ministeriö aikoo toimia. Tuominen vastasi Alkhatibille keskiviikkona HS:n yhteydenoton jälkeen.

Tuominen sanoo HS:lle, että ministeriön delegaatio haastatteli viime viikolla Beirutissa parikymmentä perhettä. Joukossa oli myös joitain irakilaisia ja palestiinalaisia, jotka eivät myöskään ole saaneet viisumia Turkkiin.

”Kaikkia halukkaita ei pystytty ottamaan vastaan, jotta pystyttiin takaamaan, että kaikki ajan saaneet pystyvät varmasti hoitamaan asiansa”, hän sanoo.

Kutsu lähetettiin niille, jotka ovat hakeneet turhaan Turkista viisumia ja ilmoittaneet asiasta Suomen lähetystöön. Ajat jaettiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Lähetystön tiedossa on vajaat 50 ihmistä, joita ei voitu ottaa vastaan.

Sana ehti myös levitä sosiaalisessa mediassa, ja ulkoministeriö on saanut yhteydenottoja lisäksi uusilta perheiltä. Tarkkaa tietoa samassa tilanteessa olevien perheiden määrästä ei ole.

Ulkoministeriön mukaan ei ole pois suljettua, että vastaavia delegaatioita lähetetään Libanoniin uudestaan. Mitään päätöksiä asiasta ei kuitenkaan ole tehty. Pääsääntö on, että syyrialaisten pitää yhä hakea perheenyhdistämistä Turkissa.

Monet muut maat, kuten Ruotsi ja Saksa, mahdollistavat perheenyhdistämisen hakemisen useassa eri lähetystössään maailmalla.

Suomen tilanne selittyy osittain sillä, että lähetystöverkostoa on harvennettu säästöjen vuoksi.

Lopulta kysymys on silti poliittinen. Syyrialaisten tilanteesta päättää viime kädessä ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinihttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+soini.

Perussuomalaisille perheenyhdistäminen on hankala asia. Puolueessa on äänekäs ja äärimmäisen tiukkaa maahanmuuttolinjaa ajava siipi, joka tukee Jussi Halla-ahoahttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+halla-ahoa puheenjohtajaksi.

HS:n tietojen mukaan Soini itse suhtautuu ymmärtäväisesti pattitilanteessa olevien syyrialaisten perheenyhdistämiseen. Soinin ajattelusta perillä olevat arvioivat, että tätä selittävät ainakin Soinin kristillisyys ja vahva perhekäsitys. Soinin lisäksi puolueessa on monia kansanedustajia, joiden mielestä Suomesta suojelua saaneilla syyrialaisilla on laillinen oikeus saada perhe luokseen.

Soinin myönteisestä suhtautumisesta kertoo myös tammikuussa annettu vastaus kansanedustaja Emma Karinhttps://www.hs.fi/haku/?query=emma+karin (vihr) kirjalliseen kysymykseen aiheesta. Soini kertoi ulkoministeriön etsivän aktiivisesti ratkaisuja perheenyhdistämiseen. Pari viikkoa tämän jälkeen ulkoministeriö kertoikin Beirutin-delegaatiosta.

Aiheen herkkyydestä kertoo se, että ulkoministeriö päätti delegaatiosta sammutetuin lyhdyin. Ministeriö ohjeisti järjestöjä olemaan kertomatta asiasta eikä lähettänyt siitä tiedotetta, vaikka aihetta on toistuvasti käsitelty julkisuudessa. Tätä perusteltiin kaaoksen välttämisellä.

Samaan aikaan kun Ali Asalieh ja moni muu odottaa perhettään, Syyriasta saapuu Suomeen yhä uusia turvapaikanhakijoita.

Vaikka syyrialaisia tulijoita voi olla vain joitain kymmeniä kuukaudessa, jokaisella yksin saapuneella saattaa olla useita perheenjäseniä Turkin ulkopuolella. Lisäksi perheenyhdistämisen ongelma saattaa koskea osaa syyrialaisista kiintiöpakolaisista, joita Suomi ottaa Turkista tänä vuonna noin tuhat. Viime vuonna suojelua sai Suomesta 1 118 syyrialaista.

”Kun lähdin Syyriasta, en tiennyt, mihin päätyisin. Uskon, että Suomi auttaa tuomaan perheeni pois vaarasta, vaikka sitten vähän myöhässä”, Asalieh sanoo.