Naisten juhla on osuva kuva tästä ajasta. Jenni Toivoniemen ja Ulla Heikkilän kuunnelmassa on somea, pintajulkisuutta, medianarsismia ja ristikkäisirtosuhdedraamaa.
Ajan kuva se on myös dramaturgisesti hektisessä vyörytyksessään. Ero on huima, jos teosta vertaa vaikkapa parikymmentä vuotta vanhaan kuunnelmaan Pensasaidan takana, jonka arvostelin tällä sivulla eilen.