Pääministerit Sipilä ja Medvedev tapasivat Oulussa: Venäjä toivoo Suomen tukea kiistellylle kaasuputkelle

Pääministeri Juha Sipilän https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan(kesk) ja Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin https://www.hs.fi/haku/?query=dmitri+medvedevintapaaminen perjantaina Oulussa paisui mittavaksi mediatapahtumaksi.

Suomalaisia tiedotusvälineiden edustajia oli paikalla nelisenkymmentä, venäläisiä noin kolmekymmentä.

Kyseessä oli toinen kerta, kun pääministerit tapasivat.

Pääministerit keskustelivat Suomelle tärkeästä Koillisväylän kaapelihankkeesta. Sipilän mukaan Venäjä lupautui osallistumaan ensi vuonna aiheeseen liittyvään ministerikokoukseen.

Medvedev sanoi pitävänsä kaapelihanketta ”mielenkiintoisena”.

”Tämä on erittäin mielenkiintoinen hanke, ja sillä on hyvät näkymät”, hän sanoi.

Suomen hallituksen päämäärä on, että kaapeli saadaan käynnistettyä jo tällä hallituskaudella.

Noin 14  500 kilometriä pitkä merikaapeli kulkisi pitkin Koillisväylän kautta Aasiasta Eurooppaan. Kaapelin kokonaiskustannus on 800–1 000 miljoonaa euroa. Se hyödyntäisi alueen tietoliikenteen nopeutta huomattavasti ja auttaisi myös Venäjän yritysten kilpailukykyä.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen https://www.hs.fi/haku/?query=paavo+lipponenja tietoliikenteen asiantuntija Reijo Svento https://www.hs.fi/haku/?query=reijo+sventojulkaisivat kaapelia koskevan selvityksen marraskuussa.

Selvityksen mukaan hanke on teknisesti toteutettavissa, ja muun muassa Venäjä, Kiina, Japani ja Norja olivat Lipposen mukaan alustavasti kiinnostuneita olla hankkeessa mukana. Suomi toimii lähinnä hankkeen alulle panijana. Kaapelia varten tarvitaan oma yhtiö.

Pääministereiden tapaamisessa esille tuli myös Suomen ensi vuonna alkava puheenjohtajuus Arktisessa neuvostossa. ”Olemme valmiita auttamaan”, Medvedev sanoi. ”Olemme valmiita myös yhteistyöhön ympäristöasioissa”, Venäjän pääministeri sanoi.



Pääministerit keskustelivat laajasti Itämeren vaikeuksissa olevasta uudesta kaasuputkesta, joka kulkisi Ust-Lugan eli Laukaansuun satamasta Saksaan.

Venäjä aikoo rakentaa putken, vaikka muun muassa Puola on vastustanut putkea.

Myös Ruotsi on epäluuloinen, sillä Venäjä haluaa urakalle tukipaikan Gotlannista. Ruotsissa epäillään, että tämä voi olla turvallisuusuhka.

Medvedev toivoi Suomen apua Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

”Pidämme hanketta erittäin tärkeänä ja mittavana mutta puhtaaksi elinkeinoelämän hankkeena. Se nostaa varmuutta kaasun toimituksissa Eurooppaan”, Medvedev sanoi.

Hän sanoi olevansa varma, että putki toteutuu. Sipilä sanoi, että Nord Stream 2 kaasuputkessa Suomi suhtautuu edelleen kaupallisena ja ympäristöllisenä hankkeena.

Sipilä nosti tapaamisessa esille Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalahankkeen ja puutteet ja ongelmat, joita siinä on ollut.

”Todettiin yhdessä, että niihin kiinnitetään nyt huomiota ja aikataulussa pysytään ja että kaikki Stukin vaatimat asiakirjat saadaan ajoissa valmiiksi.”

Sipilä ei tunnistanut venäläisten puolella asenneongelmaa, mutta totesi olleensa huolissaan, ettei sieltä ole saatu ajoissa kaikkea ydinturvallisuuteen liittyvää dokumentaatiota.

”Venäjän puolelta vakuutettiin, että puutteet saadaan korjattua. Suomen osalta korostin sitä, että ydinturvallisuus on asia, jossa emme tingi. Luotamme tässä Stukin (Säteilyturvakeskus) valvontaan ja päätöksentekoon.”

Pisimmät keskustelut Oulussa käytiin Syyrian ja Ukrainan tilanteesta. Medvedevin ja Sipilän näkemykset olivat kaukana toisistaan.

”Syyrian tilanteesta keskusteltiin aika pitkäänkin. Totesin hänelle, että emme hyväksy siviilikohteiden pommittamista ja että ratkaisun avaimet ovat pitkälle Venäjän ja USA:n käsissä”, Sipilä sanoi.

Sipilä kertoi toistaneensa Suomen aiemmat kannat Ukrainan ja Syyrian tilanteista.

”Suomi on EU:n pakotepolitiikan takana sataprosenttisesti ja huolestunut siitä, että Minskin sopimuksen täytäntöönpanossa ei edistytä.”

”Medvedev oli pessimistinen Ukrainan tämänhetkisestä tilanteesta ja Minskin sopimuksen etenemisestä. Se ei ole edennyt juurikaan eteenpäin”, sanoi Sipilä.

Kaksi vuotta sitten solmitun Minskin sopimuksen pyrkimyksenä oli pysäyttää taistelut Itä-Ukrainan sodassa.