Poliisikriisi piinaa Ruotsia

Rikollisjengien valta huolettaa Ruotsin lähiöissä, ja kuolemaan johtava väkivalta yleistyy jälleen. Samaan aikaan poliisi painii sisäisten ongelmien kanssa ja saa selvitettyä yhä vähemmän rikoksia.

Ruotsissa otsikot kertovat nyt tiuhaan poliisin kriisistä, ja kovimman arvostelun kohteena on Dan Eliassonhttps://www.hs.fi/haku/?query=dan+eliasson, kaksi vuotta tehtävässään toiminut poliisiylijohtaja. Hän sai vastata tiukkoihin kysymyksiin poliisin tilasta, kun Ruotsin turvallisuus- ja puolustusalojen kerma kokoontui vuotuiseen seminaariinsa Sälenin talvimaisemissa.

”Tehtävän luonteeseen kuuluu, että kritiikkiä tulee. Tämä ei ole mikään kilpailu suosiosta”, Eliasson sanoo HS:n haastattelussa.

Puhe poliisin kriisistä kum­puaa pitkälti suuresta poliisiuudistuksesta, jota Eliasson – entinen maahanmuuttoviraston ylijohtaja ja sosiaalidemokraattien valtio­sihteeri – rekrytoitiin läpiviemään 2015 alusta. Uudistus kuuluu suurimpiin hallintouudistuksiin Ruotsin historiassa.

Työn ydin oli, että Ruotsin 21 poliisiviranomaista lyötiin yhteen. Kuten niin usein organisaatiouudistuksissa käy, ovat alaiset kokeneet, ettei heillä ole ollut osaa prosessissa.

Poliisien ammattiliiton Polisförbundetin puheenjohtaja Lena Nitzhttps://www.hs.fi/haku/?query=lena+nitz kuvaa kuluneita kahta vuotta poliisiuudistuksen aikana ”vaikeimmiksi miesmuistiin” ja ”kaoottisiksi”.

Monet kollegat ovat hänen mukaansa kovilla. Selvästi aiempaa useampi valitsee lopettaa ammatissa, ja rikostutkijoista on pula. Malmön seudulla edes murhien selvittämiseen ei ole ollut riittävästi tutkijoita.

Rikosten selvittäminen kaiken kaikkiaan on hidastunut. Dagens Nyheterin mukaan poliisi onnistui 2015 selvittämään vähiten rikoksia 16 vuoteen, vain 14 prosenttia kaikista rikoksista.

”En pidä siitä, että käyrät vuoteen 2016 saakka laskevat, mutta olen samaan aikaan melko vakuuttunut siitä, että 2017 teemme oikeita asioita ja kehitys kääntyy”, Eliasson sanoo.

Hän myöntää, että poliisiuudistus on hidastanut rikostutkintaa. Muitakin syitä silti on, esimerkiksi se, että tuomioistuimet vaativat poliisilta yhä enemmän.

Koko uudistukseen tekniseen läpiviemiseen hän on verraten tyytyväinen, mutta epämukavia päätöksiä on pitänyt tehdä.

”Vähemmän tyytyväinen olen siihen, että henkilökunta on ollut aivan liian pettynyttä. Liian moni tuntee itsensä liian epätoivoiseksi ja pettyneeksi.”

Sisäisten huolien lisäksi poliisin ulkoinen paine on kova.

Turvapaikanhakijoiden suuri määrä rajatarkastuksineen ja terrorismin torjunta ovat vaatineet veronsa. Tilastot osoittavat lisäksi muun muassa, että kuolemaan johtava väkivalta olisi jälleen kasvussa Ruotsissa tasaisten vuosien jälkeen.

Muutos selittyy Eliassonin mukaan jengiväkivallan eskaloitumisella tietyissä lä­hiöissä. ”Jengit ampuvat tappavasti ja häikäilemättä toisiaan kohti uudella voimalla.”

Ruotsin poliisi on nimennyt 53 ongelmallista aluetta, joilla rikollisuus, esimerkiksi huumekauppa, vaikeuttaa ihmisten arkea. Näistä 15 alueella ongelmat ovat erityisen pahoja. Kyseessä olevat alueet ovat verraten köyhiä, maahanmuuttajavaltaisia ja koulutustasoltaan alhaisempia kuin muut Ruotsin lähiöt.

Kehitys näillä alueilla on ­Eliassonin mukaan suurin Ruotsin sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka. Ongelmien leviäminen aiheuttaisi suuria huolia ruotsalaiselle yhteiskunnalle.

”Kyse on johdonmukaisesta kehityksestä väärään suuntaan monilla alueilla Ruotsissa, ja se on katkaistava.”

Eliassonin mukaan poliisi tavoittelee suurempaa läsnäoloa lähiöissä. Vastuu ongelmista tai niiden ratkaisusta ei silti ole yksin poliisin. ”Tarvitaan työtä, koulutusta, klassista hyvinvointiyhteiskuntaa jotta ihmiset saadaan mukaan yhteiskuntaan syrjäytymisen tieltä.”

Eliassonin mukaan poliisi kykenee edelleen hyvin työskentelemään kaikkialla Ruotsissa.

Partioita on silti oltava kovimmissa lähiöissä vähintään kaksi. ”Nämä ympäristöt ovat rankkoja. Kyse ei ole Ruotsista, jonka tunnemme Astrid Lindgreninhttps://www.hs.fi/haku/?query=astrid+lindgrenin Melukylästä.”

Joulun alla Eliassoniin kohdistuva arvostelu kärjistyi niin, että suurimman oppositiopuolueen maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Anna Kinberg Batra vaati avoimesti poliisiylijohtajan eroa.

Eliasson sanoo, ettei hänellä ole aikeita jättää tehtäväänsä. Kritiikki kuuluu työhön. ”Joskus tuntuu tietenkin raskaalta. Ihminen haluaa mieluummin olla kiitetty ja arvostettu johtaja kuin saada arvostelua.”