Enemmän rauhaa ja rahaa, parempi ilmapiiri eikä möläytteleviä poliitikkoja – Tutkijat muuttavat Ruotsiin, kun Suomi säästää yliopistoista

Ovatko Ruotsissa yliopistoissa asiat paremmin kuin Suomessa?

Tutkijat nimittäin suuntaavat yhä useammin töihin Pohjanlahden taakse. Akatemian erikoistutkija Timo Koluhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+kolu on ynnäillyt muuttoliiketilastoja: Vuosina 2011–2016 Suomesta lähti Ruotsiin 353 tutkijakoulutettua. Se on kaksinkertainen määrä verrattuna edelliseen kuusivuotiskauteen.

HS kysyi Suomesta Ruotsiin muuttaneelta neljältä tutkijalta, miksi he lähtivät. Paljastui, että Suomen korkeakoulutuksen säästöt ja poliitikkojen möläytykset ajoivat osan pois. Ruotsissa tutkijoilla on enemmän rauhaa ja rahaa keskittyä tutkimukseen, ja ilmapiirikin on siellä mukavampi.

Muuttovirta Ruotsiin näkyy myös niin kutsuttuna muutto­tappiona: Ennen Ruotsista muutti Suomeen lähes yhtä paljon tutkijoita kuin sinne meni. Nyt ero on revähtänyt selväksi Suomen tappioksi. Tulijatkin ovat pitkälti suomalaisia paluumuuttajia.

Suomi häviää edelleen eniten tutkijoiden muuttotilastoissa tieteen mahtimaalle Yhdysvalloille. Muuttotappio Ruotsiin on kuitenkin kovassa kasvussa.

Simo Vehmashttps://www.hs.fi/haku/?query=simo+vehmas on erityispedagogiikan professori Tukholman yliopistossa. Hän haki avointa virkaa ja sai sen runsas vuosi sitten.

Lähdön syyt johtuivat Suomen tilanteesta.

Vehmaksen asiat Suomessa olivat olleet päällisin puolin hyvin. Hänellä oli vakituinen professuuri Jyväskylässä ja viisivuotinen vammaistutkimuksen professuuri Helsingissä.

Sitten vuoden 2015 syksyllä alkoi paljastua, mitä yliopistojen säästöt tarkoittaisivat: irtisanomisia ja kaikesta säästämistä. Pelko muutti yliopiston ilmapiiriä. Vehmas huomasi, että tutkijat alkoivat kyräillä toisiaan.

”Leikkaukset muuttivat tilanteen sellaiseksi, että rahoituksen hakeminen muuttui vaikeammaksi ja epämielekkääksi”, Vehmas sanoo.

”Mietin, että minulla on 20 vuotta työuraa jäljellä, ja ainakin 10 vuodeksi suomalainen yliopisto on tyritty. Jäänkö Suomeen sitkuttelemaan ja yritän lähinnä pysytellä akateemisesti hengissä vai lähdenkö ulkomaille?”

Säästöuutisia on ollut paljon. Suomen Kuvalehti laski, että Suomessa yliopisto- ja tutkimusrahoitusta on leikattu vuodesta 2011 alkaen 600 miljoonalla eurollahttps://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/koulutusleikkaukset-kahdeksan-vuotta-ja-puolitoista-miljardia-euroa-nain-koulutus-ja-kasvatus-on-karsinyt/?shared=1010849-869f4c18-999. Yli 3 500 työsuhdetta on lopetettu. Acatiimi-lehti kertoi vuonna 2016, että Ruotsissa tutkimusrahoitusta puolestaan oltiin järjestelmällisesti lisäämässähttp://www.acatiimi.fi/9_2016/15.php.

Poliitikkojen puheethttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002879751.html ovat tuntuneet Vehmaksesta halventavilta. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipila(kesk) naljaili ”kaiken maailman dosenteista” ja valtiovarainministeri Alexander Stubbhttps://www.hs.fi/haku/?query=alexander+stubb (kok) ivasi professoreiden kesälomia.

”Hallitus söi uskoni tiedepolitiikkaan. Eikä kyse ollut vain perussuomalaisten hölmöilyistä. Jos kokoomuskin lähtee moiseen mukaan, jotakin on yhteiskunnassa perustavanlaatuisesti muuttunut.”

Vehmas pohti professuureja erään englantilaisen yliopiston ja parin ruotsalaisen yliopiston välillä ja päätyi hakemaan Tukholmaan.

Taide- ja designalalla työskentelevälle vaimolle muutto ulkomaille sopi hyvin.

”Päädyimme Pohjoismaihin, koska meillä on alle kouluikäinen lapsi. Asiat toimivat aika samoin kun Suomessa. Tukholma oli tuttu ja kiva kaupunki ja lähellä Suomea.”

Maailmalla tunnettu, paljon siteerattu evoluutiobiologi Niklas Wahlbergkinhttps://www.hs.fi/haku/?query=niklas+wahlbergkin päätyi Ruotsiin yliopistosäästöjen vuoksi vuonna 2016. Hänellä oli ollut Turun yliopistossa akateemisia pätkätöitä, ja Turkuun hän olisi jäänytkin, jos virka olisi auennut.

”Säästöjen vuoksi olisin ollut työtön tammikuussa 2016. Se olisi järkyttänyt kaikkia kollegoitani ympäri maailman. Että kuinka minun ansioluettelollani voi olla työtön?” Wahlberg sanoo.

”Kyllä jurppii tämä hallitus ja Suomen meininki.”

Työttömyyden sijaan tuli Ruotsista biologisen systematiikan professuuri, johon Lundin yliopisto Wahlbergin rekrytoi. Pakettiin kuului vaimolle tutkijanpaikka ja rahoitus. Myöhemmin vaimo sai viran.

Ruotsalaiset ovat hanakoita rekrytoimaan suomalaistutkijoita. Myös professori Olli Kallioniemi https://www.hs.fi/haku/?query=olli+kallioniemihoukuteltiin Tukholmaan vuonna 2015.

Suomessa Kallioniemi johti Suomen molekyylilääketieteen instituuttia (FIMM), ja 10-vuotinen johtajakausi oli päättymässä, kun ruotsalaiset tarjosivat Ruotsin johtavan biotieteiden tutkimuskeskuksen Science for Lifen johtajuutta.

”Suomessa paluu riviprofessoriksi tuntui uralla taaksepäin menolta. Suomessa minulla ei ollut sinänsä mitään ongelmia. Oli professuuri ja oli rahoitusta.”

Kallioniemestä tutkijoiden muuttoliike on luonnollista: ”Olisi huono asia, jos Suomesta ei muutettaisi mihinkään tai jos Suomeen ei tulisi ketään. Nytkin minun muuttaessani Suomesta pois FIMM:n johtajaksi saatiin Harvardista professori.”

Kallioniemi tekee työstään edelleenkin 20 prosenttia Helsingin yliopistolle. Moni muukin Ruotsiin muuttanut tutkija jatkaa osin Suomessa. Väliä on helppo liikkua.

Kallioniemestä Suomen ja Ruotsin yliopistot ovat sangen samanlaisia, myös ongelmiensa suhteen. Merkittävin ero on hänestä siinä, että Suomessa tutkimuksen rahoitus poukkoilee ja sitä annetaan lyhyiksi jaksoiksi.

Jos tutkimus katkeaa hetkeksikin, uudelleen käynnistyksen jälkeen menee vuosia päästä edes entiselle tasolle. On esimerkiksi koulutettava laboratorioon uusi henkilökunta.

”Ruotsissa tutkimuksen rahoitus on pitkäjänteisempää”, Kallioniemi sanoo.

Säästöt eivät vaikuta kaikkien tutkijoiden muuttoon. Arniika Kuusistollahttps://www.hs.fi/haku/?query=arniika+kuusistolla oli Suomessa yliopistonlehtorin virka, ja hän viihtyi Helsingissä. Tukholmassa varhaiskasvatuksen professorin virka oli vain niin kiinnostava, että hän halusi hakea sitä.

Professori Kuusisto on asunut perheineen Tukholmassa vuoden alusta. Muuttopäätöstä helpotti se, että Kuusiston mies löysi nopeasti alansa töitä ja lapset olivat olleet jo Suomessa ruotsinkielisessä kielikylvyssä. Perhe oli juuri asunut Oxfordissa, joten ulkomailla olo oli tuttua.

”Suurin porkkana oli se, että Tukholmassa on huomattavasti enemmän aikaa tutkimukseen. Paperilla luki, että 50 prosenttia”, Kuusisto kertoo.

Lukema on myös pitänyt kutinsa.

Ruotsissa tutkimukseen saa käyttää aikaa niin paljon kuin on luvattu. Yksi syy on se, että Suomessa yliopiston hallintohenkilöstöä on karsittu, Ruotsissa sitä riittää.

”Minun ei tarvitse tehdä sihteerin hommia, vaan voin keskittyä tutkimukseen ja johtamiseen”, Niklas Wahlberg sanoo.

Tutkijoiden välinen kilpailu on kovaa Ruotsissakin, mutta rahaa on jaossa enemmän. Simo Vehmas laskee, että Suomeen verrattuna hänen alaansa vammaistutkimukseen on Ruotsissa moninkertaisesti sekä rahaa että rahoituskanavia.

Yliopistollakaan ei pihistellä pienestä. Vehmas ihastelee, kuinka Tukholmassa luennoille voi kutsua vierailijoita ja heidän matkansa ja palkkionsa maksetaan. Suomessa oli toisin. Tukholmassa tutkijoille on päivittäin tarjolla kahvia ja hedelmiä.

”Vakavin kriisi meillä oli, kun oli kaksi päivää kahvimaito loppu.”

Simo Vehmas

Ruotsalaiset ovat suomalaisia sosiaalisempia. Kun Vehmas tuli yliopistolle, laitoksen johtaja kävi vähän väliä kyselemässä kuulumisia.

”Se on maahanmuuttajalle mahtavaa. Suomessa kun tutkija tulee taloon, hänelle annetaan työhuone ja ovi paiskataan kiinni.”

Mukavaa maahanmuuttajasta on sekin, että Tukholmassa laitoksen käytävillä kuulee käytettävän toistakymmentä kieltä.

Miinusta löytyy, kun kaivaa: ruotsalainen kaikkia kuunteleva, hidas päätöksenteko hermostuttaa Vehmasta välillä. Muuten Vehmas ei keksi Ruotsin yliopistosta moitittavaa.

”Ehkä minulla on yhä uuden muuttajan kuherruskuukausi meneillään.”

Ruotsin kieli ei ole yhdenkään neljän muuttajan äidinkieli. Olli Kallioniemen kansainvälisessä työyhteisössä käytetään englantia. Niklas Wahlbergin ruotsi soljuu jo kohtalaisen hyvin. Arniika Kuusisto ja Simo Vehmas oppivat koko ajan lisää.

”Luennoin englanniksi. Osa opiskelijoista puhuu minulle englanniksi, osa ruotsiksi, jota ymmärrän vaihtelevalla menestyksellä. Jos haluan hauskuuttaa opiskelijat hereille, alan puhua ruotsia”, Vehmas sanoo.