Ensimmäinen vahva penkkiurheilumuistoni on Lasse Virénin 10 000 metrin juoksu München olympialaissa vuonna 1972: kaatuminen, nousu kärkeen ja olympiakultaa maailmanennätysajalla 27.38,35.
Tuolloin ei tullut mieleenikään, että kyseinen aika on yhä Suomen kautta aikojen toiseksi paras 10 000 metrillä. Edellä on vain Martti Vainion SE-aika 27.30,99 – Prahan EM-finaalin voittoaika vuodelta 1978.