Perhe

Esikoisen teini-ikä on kriisi myös pikkusisarukselle – Asiantuntijat antavat kolme neuvoa, joilla eri-ikäiset lapset saa ymmärtämään toisiaan

Kun esikoinen tulee teini-ikään, pikkusisarus voi tuntea jäävänsä yksin ja ulkopuoliseksi. Aikuisen tehtävänä on tukea lasta ja kertoa, mistä kuohunnassa on kysymys.

Kahdeksanvuotias seisoo tippa silmässä keittiön ovella: ”Sisko ei koskaan enää leiki mun kanssa.” Yläkerrasta kuuluu, kun vastikään teini-ikään tullut isosisar pamauttaa mielenosoituksellisesti huoneensa oven kiinni.

Yhteiset leikit ovat tosiaan jääneet vähälle viime aikoina, kun teiniä ovat alkaneet kiinnostaa yhä enemmän kaverit ja yhä vähemmän ajan viettäminen pikkuveljen kanssa. Se kaihertaa siskonsa huomiota janoavaa veljeä.

Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntijan Milla Sinnemäen mukaan on tyypillistä, että isosisaruksen murrosikä näkyy sisarusten väleissä juuri yhteisen leikin vähenemisenä. Jos lapset ovat aiemmin leikkineet paljon yhdessä, muutos voi tuntua mullistavalta pienemmästä sisaruksesta.

”Pienempi lapsi voi kokea tilanteen surullisena ja ikävänä ja tuntea olonsa jollain tasolla jopa hylätyksi. Lisäksi murrosikäisen tunnekuohut, riidat vanhempien kanssa ja ovien paiskomiset voivat myös pelottaa pikkusisarusta. Jos muutos isosisaruksen käytöksessä on suuri, lapsi voi olla todella hämmentynyt.”

Pura pikkusisaruksen hämmennystä puhumalla hänen kanssaan avoimesti siitä, mitä teini-ikäisen elämässä tapahtuu. Se, millä tavalla asiaa kannattaa avata lapselle, riippuu ennen kaikkea tämän iästä. Isommalle, jo itsekin teini-ikää lähestyvälle lapselle voi kertoa seikkaperäisemmin hormonaalisista muutoksista, jotka saavat isosisaruksen tunteet kuohumaan ja mielialat vaihtelemaan.

Pienemmälle lapselle asiasta voi puhua yleisemmällä tasolla. Pikkusisarukselle voi kertoa, että kun kasvaa isommaksi, haluaa tehdä erilaisia juttuja ja itsenäistyä, ja että silloin aikuisten rajoitukset voivat harmittaa teini-ikäistä.

 

On hyvä tuoda esiin, että muutos itsessään ei ole huono asia, vaikka teinin käytös olisikin huonoa.

Perhepsykoterapeutti Kristiina Jussilan mukaan pienemmälle sisarukselle kannattaa painottaa, ettei teini käyttäydy ilkeyttään kuten käyttäytyy.

”Vanhemman kannattaa kuulostella, millaisia ajatuksia isosisaruksen muuttunut käytös herättää pienemmässä lapsessa. Jos jokin siinä pelottaa häntä, tärkeää on, että vanhempi pystyy tuomaan turvaa lapselle. On hyvä viestiä, että isosisaruksella saattaa mieli myllertää ja voi olla vaikka minkälaista käytöstä, mutta pikkusisarus on silti turvassa”, Jussila sanoo.

Samaan aikaan vanhemman on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten itse suhtautuu teinin oikutteluun, jottei pikkusisarukselle välittyisi kuvaa, että isosisaruksen läpikäymässä muutoksessa olisi jotain väärää. On hyvä tuoda esiin, että muutos itsessään ei ole huono asia, vaikka teinin käytös olisikin huonoa.

Jos pikkusisarus on jo itsekin lähellä teini-ikää, hän saattaa pyrkiä ikään kuin kiirehtimään omaa kehitystään matkimalla isosisarusta vaikkapa vaate- ja tyyliasioissa. Tällöin lasta voi muistuttaa, että esimerkiksi leikkimisestä ei tarvitse luopua siksi, että isosisarus on alkanut kiinnostua uudenlaisista asioita.

”Vanhempi voisi tietoisesti hieman jarrutella lasta, jotta nuoremmallakin olisi mahdollisuus mennä omassa tahdissaan tuohon tärkeään kehitysvaiheeseen. Pikkusisarusta voi muistuttaa siitäkin, että tärkeintä olisi löytää se oma identiteetti, mikä ei välttämättä löydy toista jäljittelemällä”, sanoo Jussila.

 

”Isosisaruksen rakkaus on yhä olemassa, vaikkei se aina näkyisikään.”

Vaikka teini-ikäisen oikuttelut ja ovien paiskomiset ovat yleensä kapinaa ennen kaikkea vanhempia kohtaan, toisinaan pikkusisaruskin saa niistä osansa. Teini voi tiuskia, olla tyly ja jopa vähättelevä. Nuorelle on tällöin syytä kerrata perhesääntöjä – sitä, että ilkeä ei saa olla, vaikkei pikkusisaruksen seura mieleistä olisikaan. Vähintään yhtä tärkeää on reagoida pienemmän lapsen tunteisiin ja tukea tämän itsetuntoa muuttuvassa tilanteessa.

”Vanhemman on hyvä olla pikkusisaruksen rinnalla ja läsnä tälle. Kannattaa keskittyä vielä tavallistakin enemmän kaikkeen hyvään lapsessa ja kertoa hänelle, millä tavoilla hän on taitava ja ihana. Lapselle voi myös sanoa, että isosisaruksen rakkaus on yhä olemassa, vaikkei se aina näkyisikään. Lasta voi vaikka muistuttaa, että kiukutteleehan hänkin vanhemmilleen välillä, vaikka heitä rakastaakin”, Milla Sinnemäki sanoo.

Vanhempi voi tukea lasta myös antamalle tälle erityishuomiota muutoksen keskellä, mikäli aikataulut ja jaksaminen antavat myöten. Jos sisarukset ovat aiemmin leikkineet paljon yhdessä ja nyt teini viihtyykin omissa menoissaan, muutoksen jättämä aukko olisi hyvä täyttää jollakin tavoin: esimerkiksi uudella harrastuksella tai yhteisellä tekemisellä vanhemman kanssa.

”Lapsen muiden elämän osa-alueiden ja ihmissuhteiden vahvistaminen ja mielenkiinnon suuntaaminen muualle voivat helpottaa surua, jota lapsi kokee isosisaruksen etääntymisestä”, Kristiina Jussila summaa.

 

Pikkusisarus saattaa hakea isomman huomiota ärsyttämällä ja aiheuttaa enemmän riitaa.

Teinille ja pikkusisarukselle kannattaa puhua muuttuneesta tilanteesta yhdessä ja erikseen. Lasten kanssa voi myös pitää perhepalavereja ajankohtaisista aiheista ja pohtia pelisääntöjä yhteiseen kotiin ja yksityisyyteen liittyen: esimerkiksi jos teinin huoneen ovi on kiinni, se tarkoittaa, että tämä saa olla rauhassa.

Jos pikkusisarus hakee isomman huomiota ärsyttämällä, hänelle on hyvä selittää, että se ei ole toimiva tapa saada toista viettämään yhteistä aikaa, vaan aiheuttaa vain enemmän riitaa.

”Teinin ja pienemmän sisaruksen yhteiseloon liittyy herkästi ristiriita, johon ei löydy helposti kaikkia tyydyttävää ratkaisua: yksi haluaa yhtä asiaa ja toinen jotain muuta. Vanhemman tehtävä olisi luovia tilanne sellaiseksi, ettei kumpikaan joudu luopumaan liikaa siitä mitä haluaa”, pohtii Sinnemäki.

Vanhempi voi yrittää toimia sillanrakentajana sisarusten välillä. Teiniä ei kannata painostaa viettämään aikaa pikkusisaruksensa kanssa, mutta hänelle voi yrittää selittää sisaruksen näkökulmaa: että pikkusisarus ihailee ja rakastaa isosiskoa tai -veljeä ja janoaa yhteistä aikaa tämän kanssa.

”Jos teiniä ei enää kiinnosta leikki, voi miettiä, olisiko jokin muu asia, jota lapset voisivat tehdä yhdessä – esimerkiksi lautapeli tai jokin urheilujuttu. Olisi hyvä, jos vanhempi pystyisi ymmärtämään molempia lapsia ja yrittäisi löytää yhtymäkohtia ja mahdollisuuksia yhteiseen, molemmille mielekkääseen tekemiseen”, Sinnemäki sanoo.

Jussila muistuttaa, että teini-iän myllerrykset eivät ole jatkuvasti samanlaista angstia, vaan niissä on myös vaihtelua: välillä elämä voi olla hyvää ja rauhallista, ja sitten tulee taas piikkejä, jolloin kuohuu enemmän.

”Niissä hyvissä hetkissä teiniä voisi kannustaa puuhaamaan yhdessä pikkusisaruksen kanssa jotakin sellaista, josta molemmat nauttivat ainakin jossain määrin. Myös koko perheen yhteinen tekeminen on tärkeää. Se voi olla vaikka pizzalla käynti tai elokuvailta.”

 

”Ihminen käy läpi kaikenlaisia vaiheita, eivätkä ne kestä ikuisesti.”

Kun teini-iän kuohunta on rajuimmillaan ja heijastuu myös pienempään sisarukseen, tärkein lohdutuksen lause voi olla se, että tämä menee ohi: tiuskiminen vähenee ja tilanne tasaantuu.

”Pikkusisaruksen kanssa voi muistella vaiheita, joissa hän on ollut todella kiinnostunut jostakin asiasta, kuten vaikka dinosauruksista tai Frozenista. Näin voi lapsentasoisesti yhdessä huomata, että ihminen käy läpi kaikenlaisia vaiheita, eivätkä ne kestä ikuisesti”, Sinnemäki sanoo.

Pienellekin lapselle on tärkeä kertoa, että vaikka elämässä tulee vaiheita, joissa sisarus voi olla etäämmällä, yhteys voi löytyä myöhemmin uudestaan.

”Kannattaa kertoa, että kyllä se tuttu isosisarus tulee takaisin, kunhan pääsee pahimman kuohunnan yli”, Jussila neuvoo.

Kolme neuvoa sisarusten välien tukemiseen

1. Kuulostele

Ole läsnä ja tarkkaile, miltä isosisaruksen teini-ikä ja sen mukanaan tuomat muutokset tuntuvat pikkusisaruksesta. Siinä missä yksi lapsi kertoo avoimesti tunteistaan, toinen saattaa reagoida uuteen tilanteeseen esimerkiksi kiukuttelemalla. Voit myös kysyä suoraan, miltä lapsesta tuntuu.

2. Huomaa hyvä

Isosisaruksen teini-ikään voi kuulua paljon sellaista, mikä tuntuu pienemmästä lapsesta hämmentävältä ja kurjaltakin. Miettikää, mikä voisi olla hyvä asia muutoksessa. Jos teini esimerkiksi on kovin kiinnostunut vaatteista, voisiko shoppailureissu olla sisarusten mukavaa yhteistä aikaa?

3. Hae apua

Jos sisarusten välit tulehtuvat pahasti eivätkä omat keinosi riitä tilanteen selvittämiseen, hae rohkeasti apua. Esimerkiksi perheneuvoloista on saatavilla apua sisarusten välisiin suhdesolmuihin. Väestöliiton Perhepulma-chatissa aiheesta voi keskustella nimettömästi.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Meidän Perheessä 12/19.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    2. 2

      Ministeriö: Suomessa varauduttu 400 000 ihmisen suojaamiseen, jos koronavirus leviää – HS näyttää suorana pääministerin ilmoituksen eduskunnassa juuri nyt

    3. 3

      Mitä varten te olette siellä, kysyi Terttu Paavola pihalleen putkahtaneelta ihmisjoukolta – Mobiilipeli ajoi asukkaat raivon partaalle Vantaalla

    4. 4

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa julkiseen liikenteeseen, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää