Suurin osa äideistä synnyttää asennossa, joka voi altistaa repeämille – Tosiasiassa ponnistaa voi ainakin kuudella tavalla, ja osa niistä voi nopeuttaa syntymää - Perhe | HS.fi
Perhe

Suurin osa äideistä synnyttää asennossa, joka voi altistaa repeämille – Tosiasiassa ponnistaa voi ainakin kuudella tavalla, ja osa niistä voi nopeuttaa syntymää

Kätilöiden ei pitäisi suositella rutiininomaisesti synnyttäjälle puoli-istuvaa asentoa, sanoo kätilötyön asiantuntija Tarja Mietola-Koivisto.

Jos äiti ja vauva voivat hyvin, synnytysasennon valinnalle ei ole normaalisynnytyksessä juurikaan esteitä.

Jos äiti ja vauva voivat hyvin, synnytysasennon valinnalle ei ole normaalisynnytyksessä juurikaan esteitä. Kuva: iStock

Julkaistu: 23.1. 14:17, Päivitetty 23.1. 20:56

Suomalaisnaiset synnyttävät yhä enimmäkseen puoli-istuvassa asennossa, vaikka pystympi synnytysasento olisi eduksi sekä äidille että vauvalle, kertoo kätilötyön asiantuntija Tarja Mietola-Koivisto.

”Puoli-istuva asento on joissakin tilanteissa hyvä, mutta rutiininomaisesti kätilöiden ei pitäisi sitä suositella. Myös synnyttäjät tarvitsevat lisää tietoa ponnistusasennoista”, Mietola-Koivisto sanoo.

Puoli-istuvaa asentoa on perinteisesti suosittu kätilöiden koulutuksessa 1990-luvulle asti, jolloin alettiin puhua myös pystyasentojen eduista. Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut jo vuonna 1996, että makuuasentoa ei tulisi käyttää synnytysten hoidossa rutiininomaisesti.

Silti Mietola-Koiviston mukaan puoli-istuva ponnistusasento on edelleen paitsi kätilöille tuttu ja turvallinen valinta, usein myös synnyttäjän itsensä toive.

Terveystieteiden tohtori Tarja Mietola-Koivisto on työskennellyt Keski-Suomen keskussairaalassa synnytysten, naistentautien ja lasten vastuualueen ylihoitajana ja Kätilöopiston sairaalassa synnytysosaston osastonhoitajana. Väitöskirjatutkimuksessaan hän on tutkinut synnytyksen ponnistusvaiheen hoitoa Suomessa.

Aina synnytysasentoa ei voi valita. Jos synnyttäjällä on esimerkiksi korkea verenpaine, häntä saatetaan neuvoa synnyttämään makuulla. Mutta jos raskaus on mennyt hyvin ja äiti ja vauva ovat terveitä, erilaisille ponnistusasennoille ei yleensä ole juurikaan esteitä.

”Aina lähdetään tietysti vauvan ja synnyttäjän vointi edellä. Se, mikä on paras asento, riippuu sikiön voinnista ja paljon myös äidin jaksamisesta ja toiveista.”

Edes puudutteiden käyttäminen ei tarkoita, että äidin on pakko synnyttää sängyssä maaten, Mietola-Koivisto kertoo.

Epiduraali- tai spinaalipuudutuksen laittamisen jälkeen sikiön sykkeitä ja synnyttäjän vointia ja verenpaineita seurataan makuulla noin puolen tunnin ajan. Sen jälkeen voi yleensä liikkua, kunhan sikiön vointi ja äidin jalkojen kantavuus on varmistettu.

Vauvan sykkeen seuraaminen tai tippaletku äidin kädessä eivät myöskään määrää ponnistusasentoa. Paikalliset puudutteet kuten kohdunkaulan tai häpyhermon puudutus laitetaan sängyssä, mutta sen jälkeen voi liikkua haluamaansa asentoon.

Sängyssäkään ei ole pakko olla puolimakuulla, Mietola-Koivisto vinkkaa. Sairaalasängyn säätöjä kannattaa käyttää, päätyjä ja jalkoja saa säädettyä melkein jakkaraksi asti.

Ponnistusvaiheen alettua ei tarvitse olla samassa asennossa koko ajan. Asentoa voi ja kannattaakin vaihtaa omien tuntemusten mukaan. Kätilöä voi myös pyytää ohjaamaan erilaiseen asentoon.

”Jos synnyttäjän lantiossa on ahtautta, lantio voi aueta hieman eri tavalla tai eri kulmasta aina sen mukaan, miten synnyttäjä liikkuu. Näin vauva pääsee etenemään synnytyskanavassa ja synnytys edistyy”, Mietola-Koivisto kertoo.

Mietola-Koivisto neuvoo kuusi erilaista synnytysasentoa. Ne eivät ole paremmuus- tai muussakaan järjestyksessä.

Puoli-istuva asento

Puoli-istuvaa asentoa suosittiin kätilöiden koulutuksessa 1990-luvulle asti.

Puoli-istuvaa asentoa suosittiin kätilöiden koulutuksessa 1990-luvulle asti. Kuva: Helmi Järvinen

Tämä on se tv:stä tutuin: nainen on sängyllä, jonka päätyä on nostettu ja ylävartalo on tuettu puoli-istuvaan tai puolimakaavaan asentoon. Näin synnyttää suurin osa suomalaisnaisista.

Mietola-Koiviston mukaan puoli-istuvassa asennossa on etunsa. Siinä kätilön on helppo tarkkailla välilihan venyvyyttä ja tukea sitä tarvittaessa.

Välilihan leikkaukseen näkyvyys on hyvä, ja syntyvän vauvan hartiat on helppo auttaa ulos. Myös imukuppi- ja perätilasynnytykset sekä kaksossynnytykset hoidetaan tässä asennossa.

Puoli-istuva asento on hyvä myös silloin, jos ponnistaja on erityisen väsynyt tai kovin puudutettu.

Toisaalta nainen istuu häntäluunsa päällä, jolloin lantion läpimitta pienenee – ja puhutaan juuri siitä ahtaasta väylästä, jonka läpi vauva kulkee.

Mietola-Koivisto kertoo, että puolimakuulla lantion tilavuus on pienempi. Esimerkiksi kyykyssä lantion tilavuus laajenee lähes kolmanneksen verrattuna makuuasentoon. Lisäksi lantion muoto on sellainen, että puoli-istuallaan nainen joutuu ponnistamaan vauvan ulos ikään kuin pieneen ylämäkeen.

”Erityisesti, jos nainen synnyttää niin, että jalat on tuettu ylös telineisiin, välilihaan kohdistuu ponnistaessa paljon painetta ja se on todella pinkeä. Välilihan repeämisriskin kannalta tämä asento on kaikkein huonoin”, Mietola-Koivisto sanoo.

Kylkiasento

Kylkiasento sopii vahvasti puudutetulle tai väsyneelle synnyttäjälle.

Kylkiasento sopii vahvasti puudutetulle tai väsyneelle synnyttäjälle. Kuva: Helmi Järvinen

Kylkiasennossa synnyttäjä makaa sängyllä jommalla kummalla kyljellään. Ponnistaessa hän voi tukea ylempää jalkaa itse ottamalla polvitaipeesta kiinni tai nostaa jalan tukihenkilön tai telineen varaan. Ponnistusten välissä jalan voi laskea alas.

”Välilihan venyvyyden kannalta kylkiasento on ehkä kaikkein paras. Näin ponnistaessa tulee vähemmän repeämiä kuin puoli-istuvassa asennossa. Myös häntäluu pääsee joustamaan”, Mietola-Koivisto sanoo.

Syntyvälle vauvalle kylkiasento on usein puoli-istuvaa parempi. Sikiön hapensaanti on tehokkaampaa, koska kohtu ei paina kohdun takaosan isoja verisuonia. Hapensaantiin voi vaikuttaa myös vaihtelemalla asentoa puolelta toiselle.

Kylkiasento sopii myös vahvasti puudutetulle tai väsyneelle synnyttäjälle. Mietola-Koivisto kertoo, että ponnistusvaihe aloitetaan usein sängyllä kylkimakuulla, mutta siitä saatetaan kääntyä esimerkiksi kontalleen tai puoli-istuvaan asentoon synnytyksen edetessä.

Konttausasento

Konttausasennossa ponnistuksen oikea suunta löytyy usein helposti.

Konttausasennossa ponnistuksen oikea suunta löytyy usein helposti. Kuva: Helmi Järvinen

Synnyttäjä voi olla kontallaan joko tukien ylävartaloa käsillään tai niin, että ylävartalo lepää esimerkiksi tyynyillä tai säkkituolin päällä.

Tällä asennolla on paljon etuja, Mietola-Koivisto kertoo: Kontallaan ollessaan äiti voi olla halutessaan sängyllä, ja asennossa voi olla puudutettunakin. Häntäluu ja väliliha pääsevät ponnistaessa myötäämään ja tekemään tilaa syntyvälle vauvalle.

”Ponnistuksen oikea suunta löytyy tässä asennossa usein helposti. Kontallaan oleminen voi auttaa myös selän kipuihin synnyttäjillä, joilla supistukset tuntuvat selässä. Tukihenkilö voi hieroa synnyttäjän selkää, ja synnyttäjä voi itse ottaa maskista ilokaasua.”

Äiti ohjataan usein kontalleen myös, jos vauvan hapensaannissa on ongelmia tai napanuora on puristuksissa.

Osalla synnyttäjistä polvet tai jalat väsyvät. Verenkierto jalkoihin voi huonontua, jos asennossa ollaan pitkään.

Kyykkyasento

Kyykkyasentoa kannattaa treenata etukäteen.

Kyykkyasentoa kannattaa treenata etukäteen. Kuva: Helmi Järvinen

Kyykyssä voi ponnistaa joko molemmat jalat koukussa tai niin, että toinen jalka on polviasennossa.

Tämä ei ole asennoista helpoin, mutta sillä on hyvät puolensa: lantion tilavuus on hyvä, ja pysty asento voi nopeuttaa ja helpottaa ponnistusvaiheen etenemistä sekä parantaa vauvan hapensaantia. Syvässä kyykyssä voi kuitenkin olla välilihan repeämisen vaara sen takia, että vauva syntyy liiankin nopeasti.

Kyykky vaatii äidiltä jaksamista. Jalat väsyvät nopeasti ja verenkierto jalkoihin voi olla huono. Kyykyssä oloa helpottaa, jos koko paino ei ole jaloilla vaan synnyttäjä nojaa tukihenkilöön tai roikkuu vaikkapa katossa olevista liinoista.

”On tietysti niin, että aika harva synnyttäjä jaksaa olla kauan kyykkyasennossa. Jos ihan kunnon kyykyssä haluaa synnyttää, sitä asentoa kannattaa jo vähän treenatakin. Enemmänkin tätä käytetään niin, että esimerkiksi konttausasennosta tai seisomasta voi siirtyä kyykkyyn viimeiseen loppurutistukseen vauvan syntyessä”, Mietola-Koivisto sanoo.

Synnytysjakkaralla ponnistaminen

Kun synnyttäjä ponnistaa jakkaralla, tukihenkilö voi samalla hieroa tämän selkää.

Kun synnyttäjä ponnistaa jakkaralla, tukihenkilö voi samalla hieroa tämän selkää. Kuva: Helmi Järvinen

Tätä asentoa Mietola-Koivisto suosittelee kokeilemaan. Synnytysjakkaroita on hieman erimallisia, mutta periaate on sama: jakkara on keskeltä avonainen, ja synnyttäjä istuu sen päälle ponnistamaan.

Jakkaralla ponnistaessa hyötyy pystyasennon eduista, mutta asennossa jaksaa olla paremmin kuin seisaallaan tai kyykyssä. Tukihenkilö voi auttaa tukemalla synnyttäjää takaa tai hieromalla selkää.

”Jakkaralla synnyttäjä kokee usein myös hallitsevansa tilannetta ja olevansa ikään kuin tilanteen päällä paremmin kuin vaikkapa makuulla”, Mietola-Koivisto sanoo.

Pitkä istuminen voi puuduttaa jalkoja ja turvottaa välilihaa. Sitä voi estää nousemalla supistusten välissä ylös, oikomalla jalkoja tai nojautumalla jakkaraan hieman eri asennossa, jolloin lantion kulma muuttuu.

Seisaallaan synnyttäminen

Seisominen voi helpottaa synnytyksen edistymistä.

Seisominen voi helpottaa synnytyksen edistymistä. Kuva: Helmi Järvinen

Näinkin voi synnyttää: nainen seisoo pienessä haara-asennossa ja nojaa käsillään vaikkapa sänkyyn, pöytään, tuoliin, kävelytukeen tai tukihenkilöön tai roikkuu liinoissa. Seisaallaan ollessa voi heiluttaa ja pyörittää lantiota tai ottaa askelia paikallaan.

Verenkierto omiin jalkoihin on hyvä, ja pysty asento voi helpottaa synnytyksen edistymistä.

”Melko vähän nykyään hoidetaan synnytyksiä loppuun asti seisaallaan. Asento voi kuitenkin olla tosi hyvä esimerkiksi uudelleensynnyttäjälle, jonka ponnistusvaihe ei ole kovin pitkä”, Mietola-Koivisto sanoo.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Vauva.fissä heinäkuussa 2017.

Vuosi sitten Suomessa syntyi harvinaisuus: Ronja, Aini ja Unna ovat identtiset kolmoset – ”Itkua on opeteltava sietämään”

Synnyttäjillä on nykyään paljon toiveita, ja osaa niistä on mahdotonta toteuttaa, sanoo lääkäri – Jotkut haluavat kieltää lapsivesikalvon puhkaisun

Moni isä jää syrjään jo raskausaikana – ”Äiti saattaa uppoutua syvällekin äitimaailmaan”

Seuraa uutisia tästä aiheesta