Perhe

Juuri kun vanhempi luulee, että uhmaikä on ohi, osa lapsista alkaa saada raivareita uudelleen – Psykologi kertoo, mistä on kyse

Leikki-ikäisen lapsen mielikuvitus kehittyy vauhdilla. Se voi näkyä uhmakohtauksina.

Moni vanhempi miettii, tuliko uhma uudelleen, kun nelivuotias raivostuu tai alkaa lyödä ja potkia. Jos ennen lapsi turhautui, koska ei saanut ilmaistua itseään, leikki-ikäinen hermostuu siitä, että asiat eivät mene kuten hän haluaisi.

Uhmaan saattaa vaikuttaa myös kielellinen kehitys, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Lotta Weckström-Lehto. Hän antaa viisi näkökulmaa leikki-ikäisen uhman käsittelyyn.

1. Ajattelu kehittyy kiivaasti

Uhmaiällä tarkoitetaan tyypillisesti vaihetta, joka monilla lapsilla ajoittuu noin puolentoista ja viiden ikävuoden välille. Joillakin lapsilla uhmaa eli esimerkiksi voimakkaita tahdonilmauksia ja raivareita tulee paljon, toisilla ei juuri lainkaan. Eroihin vaikuttaa lapsen yksilöllinen temperamentti.

Uhmaikä alkaa, kun ajattelu kehittyy: Pikkuhiljaa lapsi alkaa huomata, että hänellä onkin ihan omia, vanhemmasta riippumattomia haluja, ajatuksia ja toiveita, joita hän myös tahtoo testata käytännössä. Aina se ei onnistu, ja silloin vanhemman antamia rajoituksia seuraa kiukku.

Neljän ikävuoden tienoilla vanhemmasta saattaa tuntua siltä, että jo kertaalleen ohi mennyt uhmaikä alkaa uudelleen. Neljän vanhana lapsen mielikuvitus kehittyy tyypillisesti kovaa vauhtia, mikä näkyy usein esimerkiksi leikeissä. Lapsi alkaa leikkiä ehkä ensimmäisiä kertoja kuvitteluun perustuvia eli esimerkiksi juonellisia ja roolileikkejä vaikkapa prinsessana tai pyssysankarina.

Lapsella saattaa olla varsin lennokkaita ideoita siitä, mihin aamulla pitäisi lähteä tai mitä kaupasta tulisi ostaa.

2. Huomioi ajatukseni!

Samalla lapselle alkaa olla entistäkin tärkeämpää, että omat ajatukset ja ideat tulevat myös huomioiduksi.

Kavereiden kanssa kiistoja ei enää tule vain siitä, kumman kädessä tavara oli, vaan myös siitä, mitä leikissä tapahtuu seuraavaksi. Vanhemman seurassa lapsi puolestaan tahtoisi päättää vaikka aamuisen päiväkotimatkan reitin.

2-vuotias tietää usein jo, mitä haluaa tässä hetkessä. 4-vuotias ja sitä vanhempi pystyy jo pidemmän tähtäimen suunnitteluun. Kielellinen kehitys on jo sillä tasolla, että moni nelivuotias osaa kertoa yksityiskohtaisesti suunnitelmistaan.

 

Pettymys voi olla kova, jos lapsen odotukset eivät toteudukaan.

Mitä suuremmat odotukset lapsella on omista vaikutusmahdollisuuksistaan, sitä kovempi voi olla pettymys, jos odotukset eivät toteudukaan vaan törmäävät vanhempien rajoituksiin. Kiukku nousee, jos arkiaamuna ei suunnatakaan Linnanmäelle tai talvilomareissua tehdä ruotsinlaivalla.

Joskus kiukkukohtauksia syventää kielellisen kehityksen hidas tahti ajattelun kehittymiseen verrattuna. Lapsi voi tuntea valtavaa turhautumista, jos ei saakaan puettua nopeasti laukkaavia ajatuksiaan sanoiksi. Erityisesti silloin lapsi saattaa turvautua nyrkkeihin.

3. Aggressio on tavallista

Aggression ilmaukset, eli lyönnit, raapimiset ja muksimiset, ovat tyypillisiä lähes kaikille leikki-ikäisille. Taustalla vaikuttaa tunnesäätelyn kehitys, joka leikki-ikäisilläkin lapsilla on vielä kesken aivojen rakenteesta johtuen.

 

Yleensä fyysiset aggression ilmaukset vähenevät eskari-ikään mennessä.

Monesti aggression ilmaukset vähenevät ajan myötä, kun lapsi oppii kasvaessaan ilmaisemaan pahaa mieltään ja tuntemaan empatiaa muita kohtaan. Yleensä fyysiset aggression ilmaukset vähenevät eskari-ikään mennessä, mutta jos niin ei käy ja asia huolettaa, tilannetta voi ryhtyä selvittelemään esimerkiksi neuvolassa.

Apua voi hakea jo aikaisemmin, jos tuntuu, että lapsen raivarit ovat iästä riippumatta selittämättömän voimakkaita tai vanhempi ei koe pärjäävänsä niiden kanssa. Neuvoja ja tukea saa esimerkiksi kunnan neuvolapsykologilta tai perheneuvolasta sekä yksityisiltä toimijoilta.

4. Sanoita tunteita

Jos pienikin pettymys aiheuttaa lapsessa valtavan tunnemyrskyn, aikuisen kannattaa pohtia, onko kotona tai hoidossa meneillään jotakin erityisen kuormittavaa, johon pitäisi tai voisi puuttua.

 

Tärkeintä on pysyä itse mahdollisimman rauhallisena.

Kun raivari on taas päällä, aikuisen ei kannata ryhtyä selittämään tilannetta liikaa auki – tai vaatimaan lapselta vastauksia kysymykseen ”mikä nyt oikein on”. Tärkeintä on pysyä itse mahdollisimman rauhallisena. Lasta ja samalla itseä voi yrittää rauhoittaa sanomalla esimerkiksi, että ”ei mitään hätää, äiti/isä on tässä ja auttaa”.

Jos lapsi satuttaa itseään tai muita, siihen on hyvä puuttua heti ja selkeästi. Lapselle kannattaa kertoa lujasti mutta lempeästi, ettei vihaisenakaan saa satuttaa ketään, ei myöskään itseään. Myöhemmin rauhallisena voi miettiä yhdessä keinoja, joilla vihaa ja turhautumista olisi parempi ilmaista – esimerkiksi polkemalla jalkaa lattiaan.

Kun pahin kiukku on mennyt ohi, tilanne kannattaa käydä yhdessä läpi. Aikuisen on hyvä sanoittaa lapsen tunteita: ”Taisit pettyä kovasti, kun emme voineetkaan…” Niin lapsi oppii ymmärtämään, mistä omat tunteet johtuvat.

5. Anna lapsen vaikuttaa

Lapsen ideoita ja toiveita kannattaa toteuttaa silloin, kun se on mahdollista. Niin lapsi saa tunteen siitä, että rajoittamisen lisäksi häntä myös kuunnellaan, ja itsetunto vahvistuu.

Sitä paitsi leikki-ikäisen ideat piristävät usein koko perheen arkea: miksei iltapalaa voisi joskus syödä keittiönpöydän sijaan olohuoneen lattialla?

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Meidän Perheessä 12/2019.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    5. 5

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää