Nukkuuko lapsesi normaalisti? Suomalaistutkimus kertoo ensi kertaa, millainen on tavanomainen nukkuja ja milloin kannattaa hakea apua - Perhe | HS.fi
Perhe

Nukkuuko lapsesi normaalisti? Suomalaistutkimus kertoo ensi kertaa, millainen on tavanomainen nukkuja ja milloin kannattaa hakea apua

Esimerkiksi vuoden ikäiselle lapselle normaali nukahtamisaika on maksimissaan 30 minuuttia.

Lasten yöheräilyjen määrälle, yölliselle valvomisajalle ja nukahtamisajalle on uudessa tutkimuksessa määritelty raja-arvot. Kuva: Kimmo Taskinen

Julkaistu: 9.2. 17:15

Uusi tutkimus on ensimmäistä kertaa määrittänyt kriteerejä sille, milloin pienten lasten uni ja yöheräilyt ovat normaaleja ja missä vaiheessa kannattaa hakea apua.

Tutkimuksen perusteella 1–2-vuotiaat nukkujat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) normaaleihin 2) niihin, joiden uneen kannattaa kiinnittää huomiota ja 3) niihin, jotka tarvitsevat mahdollisesti ammattilaisen apua.

Lääketieteen dosentti ja tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että noin 10 prosenttia lapsista kuuluu ryhmään kolme, noin 15 prosenttia ryhmään kaksi ja noin 75 prosenttia lapsista on uneltaan normaaleja.

Tutkimuksessa todettiin, että esimerkiksi vuoden ikäiselle lapselle normaali nukahtamisaika on alle puoli tuntia. Jos lapsen nukahtaminen kestää 30–40 minuuttia, tulisi nukkumistottumuksiin jo kiinnittää erityistä huomiota.

Jos nukahtaminen kestää yli 40 minuuttia, voi ammattilaisen arvio olla jo paikallaan.

Myös yöheräilyjen määrälle ja valvomisajalle yöllä on eri ikäisille lapsille määritelty kriteerit.

Tutkimustulos auttaa Paavosen mukaan vanhempia ja neuvoloiden työntekijöitä tunnistamaan ne lapset, jotka tarvitsevat apua uniongelmiin. Heille voidaan siksi tarjota apua ajoissa.

”Lasten uniongelmia on yleensä sitä helpompaa hoitaa, mitä nopeammin niitä lähdetään työstämään.”

Toisaalta ohjeistus voi myös säästää vanhempia turhalta huolelta, kun he tietävät, että lapsen unen laatu kuuluu normaaliin vaihteluväliin.

”Aikaisemminkin on raportoitu keskiarvotietoja lasten unesta. Tässä katsottiin jakauman leveyttä: miten kaukana ääriarvot ovat keskimääräisestä eli miten suurta vaihtelua eri lasten välillä esiintyy”, kertoo THL:n Paavonen kertoo.

Lue lisää: Iltavirkkujen äitien perheissä vauvatkin oppivat valvomaan – Asiantuntija antaa kuusi neuvoa, joilla voi parantaa pienen lapsen unirytmiä

Pienillä lapsilla on monenlaisia unihäiriöitä, myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin unikonsultaatiotiimiä vetävä Paavonen sanoo.

Lapsilla voi olla unen aikaisia hengityshäiriöitä, jotka saavat heidät esimerkiksi kuorsaamaan. Univaikeudet voivat johtua myös fyysisestä sairaudesta.

Yleisimpiä unihäiriöitä ovat kuitenkin vuorokausirytmien häiriöt, uniassosiaatiohäiriöt ja vauvavaiheen jo ohittaneilla nukkumaan asettumisen häiriöt.

Uniassosiaatiohäiriöllä tarkoitetaan sitä, että vauva ei osaa nukahtaa itse ilman tiettyä asiaa, jonka hän on assosioinut nukahtamiseen. Tällainen voi esimerkiksi olla tutti tai imetys.

”Silloin kun lapsi heräilee yöllä, hän herättää vanhempansa, että hän pystyisi nukahtamaan uudestaan.”

Vanhemmat joutuvat siis heräilemään monta kertaa yössä, koska lapsi tarvitsee vanhempaa aina rahoittelemaan hänet unille. Uniassosiaatiohäiriöitä on Paavosen mukaan varsinkin 8–12 kuukauden ikäisillä lapsilla.

Uniassosiaatiohäiriöitä hoidetaan siten, että lasta tuetaan asteittain nukahtamaan ilman nukahtamiseen assosioitunutta asiaa.

Nukkumaan asettumisen häiriöissä on kyse siitä, että lapsen on vaikea rauhoittua unille, ja iltatoimet venyvät kohtuuttoman pitkiksi.

”Tämä yleistyy 1,5 ikävuoden jälkeen. 2–3-vuotiailla se on kaikkein yleisintä.”

Nukkumaan asettumisen häiriötä hoidetaan lapsille sovitetuilla kognitiivis-terapeuttisilla keinoilla. Periaatteet ovat samoja kuin aikuisten unettomuuden hoidossa.

”Mietitään tarkkaan iltarutiini ja tehdään siitä aina samanlainen, miellyttävä ja ennakoitava. Rutiini on aikuislähtöinen ja lasta palkitaan aina, kun tulee onnistumisia. Usein mietitään myös päivärytmi tarkkaan ja myöhennetään nukkumaanmenoa tilapäisesti”.

Paavosen mukaan unihäiriöiden hoidossa on harvoin tilanteita, joihin ei löytyisi apua. Usein hoito tuottaa tulosta.

”On mahdollista löytää hyviä hoitokeinoja kaikille tapauksille.”

Tutkimus perustuu CHILD-SLEEP ja FinnBrain-kohortteihin. Kohortit ovat joukko ihmisiä, jotka on valittu tilastolliseen tutkimukseen yhteisen piirteen perusteella. Yhteensä kohorteissa on noin 5 700 lasta. Tutkimus perustuu lasten vanhempien antamiin tietoihin.

Lapsen voi huomaamattaan opettaa huonoksi nukkujaksi – asiantuntija kertoo, miten unirytmiä voi rukata

Vanhemmat ottivat käyttöön menetelmän, joka lopetti parissa viikossa vauvan yöheräilyt ja nopeutti nukahtamista – näin unikoulu toimii

Iltavirkkujen äitien perheissä vauvatkin oppivat valvomaan – Asiantuntija antaa kuusi neuvoa, joilla voi parantaa pienen lapsen unirytmiä

Moni teini nukkuu viikonloppuna pitkään, ja se on hälytysmerkki, sanoo asiantuntija – Helpolla testillä kuka tahansa voi selvittää, nukkuuko tarpeeksi

Seuraa uutisia tästä aiheesta