”Pelottaa, että aikuiset kuolevat ja vain lapset jäävät eloon” – Lastenpsykiatri vastasi lasten kysymyksiin koronaviruksesta - Perhe | HS.fi
Perhe|Perhe

”Pelottaa, että aikuiset kuolevat ja vain lapset jäävät eloon” – Lastenpsykiatri vastasi lasten kysymyksiin koronaviruksesta

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastasi keskiviikkoiltana lasten hänelle lähettämiin kysymyksiin HS:n Facebook-kanavalla.

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastasi lasten kysymyksiin poikkeusoloista HS:n Facebook-kanavalla keskiviikkoiltana. Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 25.3. 20:35

Lastenpsykiatri Janna Rantala vastasi keskiviikkoiltana lasten hänelle lähettämiin kysymyksiin HS:n Facebook-kanavalla. Tarvetta puheenvuorolle tuntui olevan, sillä kysymyksiä tuli paljon jo etukäteen.

Niistä välittyivät lasten huoli koronaviruksesta, pelko tulevasta sekä ihan käytännön asiat:

”Pelkään, että tauti tulee omille vanhemmilleni ja he sairastuvat pahasti.”

”Voiko lapsi kuolla koronaan?”

”Miten voin kuiskata enää kaverilleni, kun aikuiset sanovat, että ei voi olla ihan lähekkäin?”

”Se, mitä lapset oikeastaan haluavat tietää ja kysyä, on aika eri asia kuin mitä aikuiset haluavat”, Rantala sanoi aluksi.

”Se, mikä auttaa lapsia kestämään, selviämään ja ehkä luomaan uusia juttujakin, on toisenlaista kuin aikuisilla.”

Rantalan noin 45 minuuttia kestävän lähetyksen voi edelleen käydä katsomasta HS:n Facebook-sivuilla.

Rantalan mukaan pelkoa ja turvattomuutta on nyt paljon, eikä olo varmasti ole kaikkein turvallisin. Sen takia on erityisen tärkeää, ettei omaa pelkoaan laita heti pois, vaan pysähtyy pohtimaan, mikä juuri nyt mietityttää ja pelottaa.

Sama koskee aikuisiakin, joille Rantala myös jakoi vinkkejä lähetyksessään.

Hyvänä esimerkkinä toimi erään lapsen lähettämä kysymys: Mitä voi tehdä, kun pelottaa, että aikuiset kuolevat ja vain lapset jäävät eloon?

”Miettikää aikuisetkin tällainen pelko omalle kohdallenne. Kuka täällä silloin huolehtii meistä ja miten me selviämme? Voi vähän olla raskasta, kun ajattelee tällaista.”

Rantala muistutti, että vaikka lapsi pelkäisi asiaa, jota faktapohjalta ei olisi syytä pelätä, niin lapsen pelko on totta

”Se pelko ja se tunne ovat ne, mihin meidän aikuisten pitää nyt uskaltaa pysähtyä ja miettiä niitä. Siitä lapselle syntyy turva. Turva ei synny siitä, että sanomme, että eihän nyt noin käy.”

Rantalan mukaan lapset jäävät helposti yksin tunteidensa kanssa, kun aikuiset uppoavat ”koronauniversumiin”.

”Se on ehkä pidemmän päälle se kaikkein pelottavin juttu, että joutuukin pelkäämään yksin.”

Rantala kannusti aikuisia ja lapsia puhumaan keskenään.

”Kukaan asiantuntija ei ole teille niin hyvä kuin teidän omat aikuisenne”, hän sanoi lapsille.

Aikuisiin Rantala yritti valaa itsetuntoa ja rohkeutta keskustella lasten kanssa. Viesti oli: Luottakaa itseenne. Te osaatte paljon enemmän kuin kuvittelette ja riitätte lapsillenne juuri sellaisina kuin olette.

Jokaisen mieli käsittelee erikoistilannetta omalla tavallaan. Tätä Rantala havainnollisti lapsille pehmoleluilla: yksi voi olla ihan yrmy, toinen tosi iloinen, mutta kaikkia tilanne mietityttää.

Lapsille Rantala antoi muun muassa vinkiksi yrittää kertoa aikuisille, minkäkokoinen oma pelko on. Onko se vaikka mukin, huoneen tai talon kokoinen. Isommat lapset voivat puolestaan kertoa kuinka suuri huoli on vaikkapa asteikoilla nollasta kymmeneen.

”Silloin aikuinenkin ymmärtää, millainen pelko on.”

Rantala kertoi myös, että nyt on hyvä tilanne kehittää perheeseen turvaa tuovia rutiineja.

Lapsille voi myös olla todella hankalaa, kun juhlat, lomat ja muut kivat menot peruuntuvat. Rantala vinkkasi, että niitä voi silti leikkiä. ”Se kantaa lapsen mielessä pitkään. Vaatii vain aikuiselta, että irrottaudutaan faktoista.”

Rantala korosti myös, että lapsen kannattaa antaa riemuita ja tehdä ihania asioita siitä huolimatta, että on surua ja huolta.

”Se ei ole tilanteen vähättelyä tai pilkkaamista.”

HS:n Facebook-kanavalla toteutetut livelähetykset ovat osa HS:n Suomi auttaa -kampanjaa, jonka tarkoituksena on tuoda suomalaisia yhteen ja auttamaan toisiaan poikkeuksellisina aikoina.

Seuraava livekeskustelu järjestetään tulevana perjantaina kello 19. Tuolloin lukijoiden kysymyksiin vastaa kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio.

Kysymyksiä Kalliolle voi lähettää osoitteeseen torstai@hs.fi sekä tästä:

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat