Vauvalle ei saa tuputtaa ruokaa, asiantuntija kertoo – Voiko vauva syödä liikaa ja 8 muuta kysymystä kiinteiden ruokien aloittamisesta - Perhe | HS.fi
Perhe|Perhe

Vauvalle ei saa tuputtaa ruokaa, asiantuntija kertoo – Voiko vauva syödä liikaa ja 8 muuta kysymystä kiinteiden ruokien aloittamisesta

Vauvan nälkä- ja kylläisyysviestit on hyvä tunnistaa. Usein vanhempi yliarvioi aterioiden tarpeen.

Vauva voi harjoitella kiinteiden ruokien syömistä aluksi esimerkiksi aamiaisella ja lounaalla. Kuva: iStock

Julkaistu: 6.4. 9:15

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen vastaa kysymyksiin kiinteiden ruokien aloittamisesta.

Vauvani aloittaa kiinteät. Missä järjestyksessä etenemme?

Jos vauva alkaa saada makuannoksia 5–6 kuukauden iässä, ei ole merkitystä, millä ruoka-aineella aloitatte. Tarjoa vauvalle vähitellen monipuolistuvasti eri ruokaryhmien tuotteita: kasviksia, viljaa, perunaa, lihaa, kalaa ja kananmunaa.

Jos maistelu alkaa ennen viiden kuukauden ikää, on hyvä lähteä liikkeelle kasviksista, marjoista tai hedelmistä.

Jokaisen lapsen tulee saada kiinteää ruokaa viimeistään puolivuotiaana. Sillä varmistetaan, että hän saa riittävästi etenkin rautaa ja proteiinia.

Pitääkö joidenkin ruokien kanssa edetä varovasti?

Mitään ruoka-aineita ei ole syytä välttää allergian pelossa. Välttämisruokavalio on perusteltu vain diagnosoidussa ruoka-aineallergiassa.

Puurojen aloituksessa vauvoilla voi ilmetä vatsaoireita, kun ruuan kuitumäärä kasvaa. Eri viljojen kuiduissa on pieniä eroja, joten ne voi olla hyvä aloittaa yksitellen. Näin voi olla helpompi huomata, mistä viljasta vauva ei ehkä pidä tai mikä aiheuttaa hänelle aluksi vatsanpuruja.

Viljatkin voi kuitenkin aloittaa nopealla tahdilla peräkkäin. Mahdolliset vatsaoireet menevät yleensä ohi.

 Mitä monipuolisemmin vauvat syövät, sitä vähemmän heillä ilmenee myöhemmin ruoka-aineallergioita.

Myös makumieltymysten kannalta monipuolisuudesta on hyötyä. Sen sijaan kiinteiden ruokien aloittamisen viivästyttäminen yli puolen vuoden ikään saattaa lisätä allergia-alttiutta.

Kuinka paljon kiinteää ruokaa vauvani tulisi syödä?

Kun vauva aloittaa maisteluannokset 4–6 kuukauden iässä, tarkoitus ei ole vielä lisätä hänen energiansaantiaan eikä häiritä imetyksen jatkuvuutta. Pääravinto on rintamaito tai äidinmaidonkorvike.

Maistelussa on kyse totuttelusta uuteen syömistapaan ja makuihin. Annokset ovat lusikankärjellisistä muutamaan teelusikalliseen.

Yli puolivuotiaalle kannattaa lähteä vähitellen rakentamaan perheen normaalia ruokarytmiä.

Aluksi se voi tarkoittaa pieniä annoksia kiinteää ruokaa esimerkiksi aamupala- ja lounasaikaan: vaikkapa muutamaa puurolusikallista. Muut ateriat ovat vielä maitoaterioita.

Yli 8-kuiselle vauvalle voit tarjota ruokaa ruoka-aikojen mukaan. Määrää tärkeämpää on se, että syömiseen alkaa tulla rytmiä.

Toinen tärkeä tavoite on monipuolistaminen: tarjoa joka päiväkasviksia, ainakin yksi marja- tai hedelmäannos ja täysjyväviljaa sekä vaihdellen palkokasveja, munaa, kalaa ja muita liharyhmän tuotteita.

Kuinka monta ateriaa vauva tarvitsee päivässä?

Usein vanhemmat yliarvioivat aterioiden tarpeen.

Havainnoi vauvan nälkä- ja kylläisyysviestejä. Ei haittaa, jos hän syö eri kerroilla eri määrän. Vauvaikäinen ei tarvitse viittä päivittäistä ateriaa.

 Kun ruokarytmi alkaa rakentua, aluksi kolme ateriaa riittää.

Jos vauva on harjoitellut esimerkiksi aamupalaa ja lounasta, päiväunien jälkeen riittää pelkkä rintamaito tai korvike.

Myöhemmin hänelle voi tarjota päivällisen tai iltapuuron. Isomman vauvan kanssa mukaan voi ottaa neljännen aterian.

Vanhemman on tärkeintä huolehtia omista aterioistaan mahdollisimman hyvin ja ottaa vauva hiljalleen mukaan perheen ruokailuun.

Kun valmistaa itselleen esimerkiksi jauhelihakeittolounaan, vauvalle voi ottaa maisteltavaksi kasviksia ja jauhelihaa ennen suolan lisäämistä.

Kumpaa tarjoan ensin, kiinteää ruokaa vai maitoa?

Kun vauva vasta maistelee kiinteitä, hänelle kannattaa tarjota ensin maitoa.

Näin vauva saa tyydytettyä nälkänsä maidolla ja jaksaa keskittyä maisteluun paremmin. Myöhemmin on yksilöllistä, kumpaa kannattaa tarjota ensin.

Jos esimerkiksi 7–8 kuukauden ikäinen vauva arastelee lisäruokia, järjestyksen voi kääntää: tarjoa ensin kiinteää ruokaa ja vasta sitten maitoa.

Jos taas vauva kiinnostuu kovasti lisäruuista ja niiden syöminen vie mielenkiintoa maidolta, hänelle voi antaa ensin maitoa ja vasta sitten kiinteää ruokaa.

Mistä vauva saa rautaa?

Vauvan rautavarastot riittävät noin puolen vuoden ikään saakka, ja sen jälkeen hän tarvitsee muita raudanlähteitä.

Rautaa saa täysjyväviljasta ja liharyhmän tuotteista: punaisesta lihasta, kalkkunasta, broilerista ja kalasta. Myös palkokasvit ovat hyvä raudanlähde, joskin eläinperäinen rauta imeytyy elimistöön hieman paremmin kuin kasviperäinen.

Rintamaidossa rautaa on niukasti, mutta se imeytyy erittäin hyvin. Korvikkeisiin lisätään rautaa.

Jos vauva syö päivittäin esimerkiksi täysjyväpuuroa ja aterian, jossa on liharyhmän tuotteita tai palkokasveja, rautaa tulee kyllä riittävästi. Ruuan monipuolisuus ja säännöllisyys takaavat myös muiden ravintoaineiden riittävän saannin.

Vain D-vitamiinia täytyy syödä purkista.

Paljonko proteiinia vauva tarvitsee?

Hyvin maltillinen määrä riittää. Puolivuotiaan kanssa voi aloittaa teelusikallisella esimerkiksi kalaa, lihaa tai vaikkapa linssejä lounaan yhteydessä. Kahdeksankuisen vauvan annos voi olla pari teelusikallista ateriaa kohti ja 1-vuotiaan noin ruokalusikallinen kahdesti päivässä.

Vauva saa erittäin hyvin imeytyvää proteiinia rintamaidosta. Korvikkeessa proteiinia on runsaammin, mutta sen määrä on silti hyvin matala verrattuna lehmänmaitoon, jota voi antaa vauvalle vasta vuoden iässä.

Mitä öljylisä tarkoittaa?

Tasaisesti kasvava vauva ei tarvitse öljyä ruuan sekaan, sillä hän saa välttämättömän rasvan rintamaidosta tai korvikkeesta.

Tilkka öljyä ei toki haittaakaan. Jos neuvolassa todetaan hidastumaa kasvussa, terveydenhoitaja voi neuvoa laittamaan teelusikallisen öljyä ruokaan.

Tämä on parempi kuin yrittää saada vauva syömään enemmän tuputtamalla. Kaikenlainen tuputtaminen voi häiritä vauvan luontaista kylläisyydensäätelyä.

Voiko vauva syödä liikaa?

Se on harvinaista. Teoriassa näin voi käydä, jos vauvalle tuputetaan jatkuvasti liikaa ruokaa.

On tärkeää antaa lapsen syödä sen verran kuin hänestä tuntuu hyvältä ja lopettaa sitten.

 Vauva osaa säädellä syömistään näläntunteen ja kylläisyyden perusteella.

Pään pois kääntäminen tai suun kiinni pitäminen ovat merkkejä siitä, että nyt riittää.

Jokainen lapsi kasvaa omalla käyrällään. Perimä määrittää pitkälti lapsen kasvutavan, joten vauvan kasvua tai syömistä ei ole tarpeen vertailla muihin.

On tärkeää voida iloita yhteisistä ruokailuhetkistä vauvan kanssa. Neuvolan säännöllinen kasvuseuranta on riittävä turva.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Vauva-lehdessä 2/20.

Kasvatus|Aikuinen voi huomaamattaan sabotoida lapsen suhteen ruokaan ja syömiseen – asiantuntija kertoo luontevan ruokasuhteen perussäännöt

Syömme väärin, koska emme aina tajua, mistä nälkä johtuu – kun tunnistat nämä yhdeksän nälkätyyppiä, alat syödä terveemmin

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luetuimmat - Elämä & Hyvinvointi

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat