Lapsi ei opi puhumaan vain kuuntelemalla – Puheterapeutti neuvoo yksinkertaisen tavan, jonka avulla lapsi oppii puhetta tutkitusti tehokkaasti - Perhe | HS.fi
Perhe|Minä väitän

Lapsi ei opi puhumaan vain kuuntelemalla – Puheterapeutti neuvoo yksinkertaisen tavan, jonka avulla lapsi oppii puhetta tutkitusti tehokkaasti

Vaikka kot kot ja röh röh puuduttaisivat taaperon vanhempaa, lapselle niiden toistelusta on tutkitusti hyötyä, sanoo Helsingin yliopiston logopedian yliopistonlehtori ja puheterapeutti Ritva Torppa.

”Mitä kana sanoo?” Vuorovaikutteinen juttelu on hyödyllistä lapsen puhumaan oppimisen kannalta.

Julkaistu: 23.7. 9:38

Juttu on osa Minä väitän -sarjaa, jossa yksi asiantuntija kertoo näkemyksensä jostakin omaan alaansa liittyvästä kiinnostavasta aiheesta.

Helsingin yliopiston logopedian yliopistonlehtori, puheterapeutti Ritva Torppa:

”Pieni lapsi ilahtuu, kun vanhempi ymmärtää. Lapsi saattaa esimerkiksi osoittaa kävelyllä koiraa ja ryhtyä toistelemaan ”vuh vuh”. Hoksatessaan merkityksen aikuinen toteaa lapselle: ”Juu, se on koira.”

Lyhyiden tavujen avulla syntynyt yhteisymmärrys riemastuttaa kumpaakin.

Kot kot, röh röh ja ammuu kuuluvat lapsiperheen olohuoneeseen. Lapset ovat luontaisesti kiinnostuneita söpöistä eläimistä. Siksi eläinten äänten matkiminen on ollut kautta aikojen ympäri maapallon tehokas tapa saada kontakti alle yksivuotiaaseen lapseen ja päästä kivalla tavalla lähelle häntä.

Samoin toimii muidenkin lasta kiinnostavien asioiden, kuten soitinten, ajoneuvojen tai kodinkoneiden, äänten toistelu yhdessä.

Helsingin yliopiston logopedian yliopistonlehtori, puheterapeutti Ritva Torppa on työskennellyt opetustyönsä ja tutkijanuransa lisäksi kuulovammaisten lasten parissa.

Kun lapsi matkii eläinten ääniä, hän harjoittelee niin kutsutun lähikehityksen vyöhykkeelle osuvaa asiaa: puhetaito on tuloillaan.

Jos lapsi osaa hymistä mmm ja näkyvillä on vaikkapa kissan kuva tai kissa, jatka m-kirjainta maukumalla, jolloin lapsi voi oppia sanomaan miau. Myöhemmin lapsi oppii yhdistämään maukumisen kissaan ja nimeämään eläimen.

Vuorovaikutteinen juttelu on puheen oppimisen kannalta huomattavasti tehokkaampaa kuin passiivinen kuuntelu.

Vaikka aikuinen voi oppia uuden kielen opetusvideoilta, lapsi ei opi puhumaan vain kuuntelemalla, sillä lapsen puhekieleen, puhemotoriikkaan ja kuulomuistiin liittyvät aivoverkostot vasta kehittyvät. Siksi kannattaa esimerkiksi lukea yhdessä kuvakirjoja.

 Lapselle kannattaa puhua hitaasti, lempeästi ja tiettyjä sanoja korostaen.

Joskus saman kirjan kahlaaminen voi tylsistyttää aikuista, mutta lapsi puhkuu intoa. Silloin kannattaa muistaa toisteisuuden mahti: helppojen ja lasta kiinnostavien tavutoistojen ansiosta lapsi oppii todennäköisesti nopeasti puhumaan.

Monien tutkimusten mukaan lapselle suunnattu puhe tukee lapsen puheen kehitystä. Ideana on puhua hitaasti, lempeästi, iloisesti ja tiettyjä sanoja korostaen. Eläinten äänissä on luontaista äänenkorkeuksien vaihtelua.

Lapselle voi esimerkiksi selittää, mitä ikkunasta näkyy: Oi, tuolla lentää lintu, joka sanoo ti-ti-tyy. Lapsi kiinnostuu tällaisesta melodisesta puheesta, jossa on samanlaisia ominaisuuksia kuin laulamisessa.

Myös laulaminen kannattaa. Rytmikkäät laulut, esimerkiksi Ihhahhaa ja Piippolan vaari, kiinnostavat lasta, ja niitä on mukava tapailla ja toistella yhdessä. Soivat laulukirjat ovat hyvä apu laulujen oppimiseen.

 Helppojen tavutoistojen ansiosta lapsi oppii todennäköisesti nopeasti puhumaan.

Jossain vaiheessa puhe saattaa jäädä hieman liikkeen jalkoihin, kun lapsen kaikki huomio ja energia kuluvat kävelyyn ja juoksemiseen. Silloin yhteiset satu- loru- ja laulutuokiot ovat hyvä rauhoittumiskeino. Lapsi muistaa taas kiinnostua lyhyiden tavujen tapailusta ja juttelustakin.

Lapset oppivat puhumaan eri aikaan, mutta puolitoistavuotiaan pitäisi jo osata sanoa jotain. Jos lapsi ei kannustuksesta huolimatta ääntele kuten ikätoverit, on hyvä konsultoida puheterapeuttia.”

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Vauva-lehdessä 6–7/20.

Kosinta|Oletko kosinut kumppaniasi tai ollut itse kosinnan kohteena? Vastaa HS:n kyselyyn ja kerro tarinasi

Minä väitän|Keskittymiskyky muodostuu oikeasti kolmesta taidosta – Asiantuntija neuvoo, miten niitä voi harjoitella arjessa lapsen kanssa

Perhe|Pienikin lapsi voi oppia tunnetaitoja, nämä 14 harjoitusta auttavat sietämään ikäviä tunteita

Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?