Tähän aikaan vuodesta monen iho alkaa kutista sietämättömästi – Kyseessä on yleinen vaiva, josta kärsivät sekä lapset että aikuiset - Perhe | HS.fi

Tähän aikaan vuodesta monen iho alkaa kutista sietämättömästi – Kyseessä on yleinen vaiva, josta kärsivät sekä lapset että aikuiset

Kutinan taustalla saattaa olla atooppinen ihottuma. Jotta sen saisi kuriin, ihon peruskunnosta tulisi pitää huolta jatkuvasti.

1.12.2021 7:00

Kun lämpömittarin lukemat painuvat pakkasen puolelle ja sisäilman lämmitys alkaa toden teolla, alkaa kutina.

Ilmiö on monelle tuttu: Talvi-ilma kuivattaa ihoa, altistaa ihottumalle ja pahentaa sen oireita.

Joku saa oireita saippuasta, pesuaineista tai käsidesistä, joku karheasta villasta. Joillekin ihottumaa tulee hikoilusta, talvikenkien aiheuttamasta hautovasta kosteudesta tai silkasta stressistä.

Oli syy mikä tahansa, kutinaa ei pidä väheksyä. Päinvastoin, se pitäisi nostaa rohkeasti esille. ”Kutina voi häiritä elämää todella paljon”, sanoo Oulun yliopistollisen sairaalan ihotautien erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu.

Kutinan taustalla saattaa olla atooppinen ihottuma. Jotta sen saisi kuriin, ihon peruskunnosta tulisi Sinikummun mukaan pitää huolta jatkuvasti.

Kutina nousee säännöllisesti esille myös Sinikummun vastaanotolla hänen kohdatessaan atooppisesta ihottumasta kärsiviä potilaita, jotka ovat usein lapsia. Oireet saattavat rasittaa koko perhettä.

”Kutina on kaikkein kamalin oire. Pikkulapset heräilevät siihen öisin, minkä vuoksi sekä lapset että heidän vanhempansa ovat jatkuvasti väsyneitä. Kutina häiritsee myös koululaisten keskittymistä opetukseen”, Sinikumpu kertoo.

Hän haluaa tsempata vanhempia huolehtimaan lastensa ihosta säännöllisesti. ”Jos ihottuma on pahenemisvaiheessa, se kannattaa hoitaa lääkärin ohjeiden mukaan kuntoon mahdollisimman pian.”

Kutinan kurimuksesta kertoo myös tuore kyselytutkimus, joka tehtiin atooppisesta ihottumasta kärsivien lasten vanhemmille.

Kutinaa pidettiin kaikkein pahimpana sairauden vaikutuksena. Tätä mieltä oli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista. 37 prosenttia vastaajista koki väsyneensä ihon jatkuvaan rasvaamiseen.

Vaikeaa tautimuotoa sairastavien lasten vanhemmista yli puolet arvioi jatkuvan kutinan vaikuttavan kielteisesti lapsensa kehitykseen. Joka kolmas perhe koki, että atooppinen ihottuma hallitsee perheen elämää.

Kyselytutkimuksen oli toteuttanut lääkeyhtiö Sanofi yhteistyössä Allergia- iho ja astmaliiton kanssa viime touko-kesäkuussa. Kyselyyn vastasi lähes 1 500 ihottumasta kärsivän lapsen vanhempaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Suomessa kyselyyn vastasi 466 vanhempaa, joilla oli vähintään yksi 6—18-vuotias lapsi.

Kyselystä ilmeni, että erityisesti 14—18-vuotiaiden lasten vanhemmat olivat huolissaan siitä, miten atooppinen ihottuma vaikuttaa heidän lastensa pärjäämiseen.

Teinien huolia kuulee myös Sinikumpu. ”Kasvojen ihottuma hävettää. Jotkut eivät haluaisi mennä silloin kouluun ollenkaan.”

Ihotautilääkäri ei kiellä ihottumasta kärsivää teiniä esimerkiksi meikkaamasta. ”Tärkeätä on kuitenkin muistaa poistaa meikki iltaisin. Atoopikoillla, joilla iho on usein kuiva, hyvä keino on pestä kasvot esimerkiksi perusvoiteella”, hän sanoo.

Atooppisesta ihottumasta kärsii arvioiden mukaan 10—20 prosenttia suomalaisista lapsista.

”Taudin ilmaantuvuus on ollut noususuuntaista viime vuosina, joskin pohjoismaissa on tapahtunut jonkin verran tasaantumista”, Sinikumpu sanoo.

Yleisintä atooppinen ihottuma on lapsilla, mutta taipumus siihen on pysyvä ja kestää läpi elämän. Taudinkulku on tyypillisesti aaltoilevaa: Ihottuma voi yllättäen lehahtaa vaikeaksi ilman näkyvää syytä.

Vauvoilla ihottuma ilmenee esimerkiksi visvaisina läiskinä poskissa, päänahassa, vartalolla ja raajoissa. Vauvojen ihottumaa onkin kutsuttu maitoruveksi. Leikki-iässä ihottuma hakeutuu helposti polvi- ja kyynärtaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin, jolloin puhutaan usein taiveihottumasta.

Kouluiässä ihottumaa esiintyy tavallisesti myös pakaroiden ja takareisien alueella sekä käsissä ja jalkaterissä.

Murrosiässä ihottuma usein rauhoittuu, mutta se saattaa palata myöhemmin. Aikuisella oireet painottuvat taipeiden lisäksi kaulan, niskan, ylävartalon ja kasvojen alueelle.

Atooppisen ihottuman syy on moninainen. Taudin taustalla on Sinikummun mukaan ihon läpäisyesteen vaurio sekä perimään ja ympäristöön liittyviä tekijöitä.

Ihon läpäisyesteen vauriota Sinikumpu kuvaa vertaamalla ihmisen ihoa tiilimuuriin: ”Atooppisesta ihottumasta kärsivällä suojamuuri on erilainen kuin sillä, jolla vauriota ei ole.”

Muurissa tiilien välissä oleva laasti sitoo tiilet yhteen. Ehjä muuri suojaa ulkopuolisilta ärsykkeiltä.

”Atoopikolla näitä tiiliseinän laastiaineita, kuten kolesterolia ja rasva-aineita, on vähemmän. Tällöin iho päästää helpommin läpi vettä ja kemikaaleja, jolloin ihon alle voi kehittyä tulehdustila”, hän kuvaa.

Osalla ihmisistä rakennusproteiinin — sen tiilimuurin laastin — poikkeavuus johtuu geenivirheestä, mutta atooppisen ihottuman synnyssä oma roolinsa on myös ympäristötekijöillä.

Esimerkiksi Venäjän Karjalassa allergioita ja atooppista ihottumaa esiintyy paljon vähemmän kuin Suomessa.

Kaupunkilaislapset elävät ympäristössä, jossa on paljon vähemmän kehon puolustusjärjestelmää haastavia tekijöitä kuin lähellä luontoa elävien ympäristössä. Atooppiselle ihottumalle jää silloin sijaa kehittyä.

Lapsilla, joilla ei ole kontaktia luontoon, on arvioiden mukaan suurempi riski sairastua allergioihin ja atooppiseen ihottumaan kuin lapsilla, jotka liikkuvat metsissä, möyrivät mullassa ja ovat tekemisissä esimerkiksi eläinten kanssa”, Sinikumpu selittää.

Atooppiseen ihottumaan on kehitetty uusia lääkkeitä, mutta toistaiseksi tautia ei ole onnistuttu parantamaan lopullisesti. Oireita voidaan kuitenkin hillitä. Ihottuma voikin pysyä pitkiä aikoja lähes oireettomana.

Sinikumpu antaa viisi neuvoa atooppisen ihottuman hoitoon ja ihosta huolehtimiseen:

1. Pidä iho hyvässä kunnossa rasvaamalla sitä säännöllisesti. Talviaikaan perusrasvausta kannattaa lisätä. Iho tykkää voiteista, joissa ei ole hajusteita. Sopiva löytyy kokeilemalla. Atooppisiin ihottumiin taipuvaisella keskirasvaiset voiteet tuntuvat usein toimivan paremmin kuin erittäin rasvaiset tai geelimäiset voiteet. Jos iho kutisee ja tulehtuu, perusvoiteen lisäksi kannattaa ottaa käyttöön mieto kortisonivoide, jollaisia saa apteekista ilman reseptiä.

2. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pienten lasten ihoon. Lasten ihon hoitoon pätevät samat keinot kuin aikuistenkin. Mieto kortisonivoide kuureina perusvoiteiden ohella riittää usein pitämään lapsen ihottuman poissa.

3. Helppo tapa kosteuttaa ihoa ja huolehtia rasvauksesta on niin sanottu voidepesu. Se tarkoittaa, että esimerkiksi suihkussa käytetään saippuan sijasta perusvoidetta.

4. Meikin käyttö on sallittua silloinkin, kun kasvoissa on ihottumaa. Muista kuitenkin poistaa meikki huolellisesti esimerkiksi perusvoidetta käyttäen.

5. Jos ihottuma ei parane itsehoitovalmisteilla ja kutina häiritsee elämää, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi määrätä hankalampaan ihottumaan muita hoitoja, esimerkiksi reseptiä edellyttäviä lääkevoiteita.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat