Kahvista en luovu

Hintojen kallistuminen nakertaa lompakkoa. Mistä ihmiset ovat valmiita tinkimään? Ja mistä eivät?


16.5. 3:00 | Päivitetty 16.5. 6:57

Inflaatio käy kukkarolle. Ruokaostoksiin kuluu rahaa enemmän kuin vuosi sitten. Myös tankatessa huomaa, että kallista on.

Mistä ihmiset säästävät? Ja mistä eivät haluaisi luopua? Kysyimme sitä HS.fi:ssä julkaistussa kyselyssä, joka keräsi yli 600 vastausta.

”Varaudumme laittamalla suoratoistopalvelut jäähylle, suosimalla kimppakyytejä ja koordinoimalla päiviä niin, että kauppareissut ynnä muut eivät syö turhaa bensaa.”

Näin kirjoittaa Varsinais-Suomessa asuva nainen. Hintojen kallistuminen onkin saanut monen perheen kiinnittämään arjen kulutukseensa aikaisempaa enemmän huomiota.

Lukijat kertoivat, että kodin sisustushankintoja on saatettu lykätä, matkustamista on vähennetty, vaateostoksia tehdään vähemmän ja ravintolassa tai kahviloissa käydään harvemmin. Ruokakaupassa esimerkiksi tarkastellaan kilohintoja.

Kaikki eivät olleet vielä joutuneet tinkimään mistään. Hekin olivat kuitenkin huomanneet, että eläminen on kallistunut.

”Sain äskettäin palkankorotuksen, mutta se ei näy missään.”

”Kallistuminen ei ole vaikuttanut vielä paljoa arkeemme. Lähinnä isompien hankintojen kohdalla harkitsee enemmän.”

Tilastokeskuksen mukaan hinnat nousivat Suomessa huhtikuusta 2021 tämän vuoden huhtikuuhun 5,7 prosenttia. Koko euroalueella rahan ostovoima on vähentynyt samassa ajassa vielä enemmän, noin 7,5 prosenttia.

Yliaktuaari Kristiina Nieminen Tilastokeskuksesta sanoo hintojen nousun taustalla vaikuttavan monta eri syytä, joita ovat esimerkiksi satonäkymät, ilmastonmuutos ja yhteiskunnalliset tekijät.

”Koronapandemia jarrutti parin vuoden ajan globaalisti hintojen nousua ja loi siten kustannuspaineita, jotka lähtivät purkautumaan viime syksynä ja näkyvät kuluttajalle hinnannousuina”, Nieminen toteaa.

Kallistumiseen on vaikuttanut myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä sen mukanaan tuomat pakotteet.

”Sota on tuonut markkinoille epävarmuutta. Se on vaikuttanut esimerkiksi öljyn ja energian hintoihin, ja koska sekä Venäjä että Ukraina ovat isoja viljantuottajia ja -viejiä, myös viljan hinta on noussut.”

Nieminen ei pidä todennäköisenä, että kerran nousseet hinnat laskisivat ainakaan lähikuukausina. Positiivisimmillaan voi toivoa, että hinnankorotukset tasaantuisivat.

”Toisaalta esimerkiksi kalan hinta on heilahdellut ennenkin paljon ja hedelmille on luonnollista kausivaihtelun aiheuttamat hinnanmuutokset. Nyt nähty kallistuminen esimerkiksi kahvissa on kuitenkin poikkeuksellinen.”

Kahvin hinta on noussut vuodessa (vertailtavana maaliskuu 2021 ja maaliskuu 2022) peräti 52 prosenttia. Tuoreen kalan hinta on noussut samassa ajassa 34 prosenttia.

Joillekin perheille elämän kallistuminen on tuonut kyselyn mukaan jo nyt vaikeuksia selvitä arjesta. On jouduttu luopumaan autosta tai vakuutuksista, pohditaan lemmikin kohtaloa tai sitä, miten selvitään sairastumisen aiheuttamista lääkäri- ja lääkekuluista.

Jotkut surivat myös sitä, että bensan hinnan kallistumisen takia oli mahdollista käydä aiempaa harvemmin esimerkiksi sukulaisten luona:

”Liikumme autolla vain pakon edessä, emme reissaile näillä bensan hinnoilla sukulaisten luokse muuten vain. Se on todella valitettavaa. Olemme karsineet kaikki ylimääräiset riennot. Lehtitilaukset ja herkut on minimissä.”

Toisaalta moni kertoo edelleen säästävänsä kuukausittain esimerkiksi rahastoon tai säästötilille tai huolehtineensa aikaisemmin siitä, että pahan päivän varalle on kerättynä rahaa:

”Minulla on metsäpalsta, josta voi kaataa tarvittaessa metsää.”

”Pahan päivän varalle suojaudutaan tilillä olevan puskurin avulla sekä sijoitustoiminnalla.”

Useammassa perheessä rahaa on jäänyt korona-aikana säästöön, mikä tuo nyt turvaa. Rahan kertyminen saattaa johtua etätyöhön siirtymisestä, ruokaostosten suunnitelmallisuuden lisääntymisestä tai esimerkiksi vähentyneestä matkustelusta ja ostoksilla käymisestä.

”Olemme jo pandemian aikana keskittäneet ruokaostokset verkkoon ja kotiinkuljetukseen, jolloin ns. heräteostokset ovat vähentyneet ja ruokia on mietitty etukäteen.”

Osa lukijoista kertoi säästävänsä tällä hetkellä mahdollisimman paljon. Osa taas tunsi säästävänsä niin, että teki isoja hankintoja ennen kuin hinnat mahdollisesti kallistuvat lisää.

Kumpi toiminta on inflaation keskellä järkevämpää, apulaisprofessori ja Suomen Akatemian tutkijatohtori Jenni Sipilä?

”Kaikkea kuluttamista ei ole järkevää, eikä ehkä mahdollistakaan lopettaa, mutta yleisesti ottaen suosittelen keskittymään todellisiin tarpeisiin. Jos rahatilanne sen sallii, kuluttaminen kannattaa kestävyyden näkökulmasta suunnata kotimaisiin ja lähellä tuotettuihin tuotteisiin sekä laatuun”, Sipilä sanoo.

Kuluttamiseemme vaikuttavat Sipilän mukaan merkittävästi arvot ja elämäntapa. Hän muistuttaa, että mikäli hintojen kallistuminen ei johda siihen, että elämästä tulee selviytymistä, siinä voi nähdä myös hyviä puolia esimerkiksi ympäristön kannalta. Tinkiminen voi pakottaa miettimään myös omia arvoja ja järkevöittää kulutusta.

”Meillä on mittava globaali ylikulutusongelma, joka on ilmastolle haitallista, mutta joka ei tutkimusten mukaan automaattisesti lisää ihmisten onnellisuutta”, Sipilä sanoo.

Tästä me tingimme

Sitaattien lähde: HS Meidän perheen lukijakysely hs.fissä. Jutussa on käytetty sitaatteja vain niiltä vastaajilta, jotka ovat jättäneet yhteystietonsa toimitukselle.

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten rahoista menee iso osa asumiseen ja ravintoon. Kahden huoltajan lapsiperhe kuluttaa Suomessa kulutustutkimuksen mukaan keskimäärin noin 60 000 euroa vuodessa. Tästä noin neljännes menee asumiseen ja energiaan. Elintarvikkeisiin kuluu keskimäärin noin 12 prosenttia ja esimerkiksi vaatteisiin 3 prosenttia eli noin 1 800 euroa vuodessa.

”Lapsiperheen kannalta iso merkitys on sillä, asuuko kaupungissa vai maalla. Tämä vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi liikkumiseen liittyviin kustannuksiin”, Tilastokeskuksen Kristiina Nieminen sanoo.

Tämä näkyi myös kyselyn vastauksissa. Kaupungissa esimerkiksi työmatka on maaseutua helpompi kulkea oman auton sijaan julkisilla kulkuvälineillä.

Useampi tosin kertoi siirtyneensä polku- tai sähköpyörään, mutta pitkiin työmatkoihin se ei ole ratkaisu.

Kyselyyn vastanneista osa kertoi luopuneensa arjen ”pienestä luksuksesta”, kuten viikonloppuna pitsalähetin tuomasta pitsasta tai muista arkea helpottavista palveluista.

Toisaalta yhdelle viikonlopun viinilasillinen saattoi olla asia, josta oli helppo tinkiä, toiselle taas asia, jonka halusi säilyttää tarvittaessa muiden asioiden kustannuksella.

Muun muassa näitä asioita lukijat listasivat, kun kysyimme, mistä he luopuvat vain pakon edessä: auto, terveellinen ruoka, lemmikit, mökkeily, terveyteen liittyvät asiat – ja voi/Oivariini sekä suklaa. Myös kahvi oli monelle asia, josta ei haluttu luopua.

Eräs lukija kertoi, että hän antaa tuloistaan 10 prosenttia hyväntekeväisyyteen. Siitä hän ei haluaisi luopua.

Toinen lukija taas kirjoitti, että hän ei luovu kaupallisista liikuntaharrastuksista, koska korona-aikana näki, etteivät kotijumpat välttämättä maita.

Vastauksista tuli selväksi, että viimeisenä haluttiin tinkiä lasten hyvinvoinnista:

”Olisi todella kova paikka joutua luopumaan lasten harrastuksista, vaikka sinänsä olisivat tuntuva säästökohde.”

Jenni Sipilän mukaan on myös tutkimuksellista näyttöä siitä, että vanhemmat nipistävät mieluummin omista tarpeistaan kuin lastensa hyvinvoinnista. Tämä pätee esimerkiksi vaatehankintoihin ja harrastuksiin.

Helsingissä asuva 55-vuotias nainen listasi, mistä luopuu vain pakon edessä:

”Kampaamokäynneistä, tyttären terapiasta, kissasta, digi-Hesarista.”

Kysymykseen siitä, mistä nimenomaan lapsiin liittyvästä asiasta hän ei halua luopua vaikka mitä maksaisi, hän vastasi:

”Tyttären terapiasta ja lääkkeistä, myöhemmin hänen opiskelustaan.”

Näistä en luovu!

Sitaattien lähde: HS Meidän perheen lukijakysely hs.fissä. Jutussa on käytetty sitaatteja vain niiltä vastaajilta, jotka ovat jättäneet yhteystietonsa toimitukselle.

Vaate- ja lämmityskustannukset olivat niitä, joista erityisesti oltiin valmiita tinkimään.

Eräs lukija kertoi lopettaneensa vaatteiden tilaamisen verkosta, jotkut suosivat aiempaa enemmän kirpputoreja. Moni oli vaihtanut sähkösopimusta tai tehnyt muita energiankäytön vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja:

”Investoimme ilmalämpöpumppuun energialaskun pienentämiseksi.”

”Vaihdoimme pörssisähkön kiinteähintaiseen sopimukseen.”

Lukijat kertoivat myös kodin lämpötilan alentamisesta asteella tai parilla, kahvikupillisten puolittamisesta tai teehen siirtymisestä ja kesän huvipuistoreissun muuttumisesta päiväreissuksi sen sijaan, että oltaisiin yötä hotellissa.

Eräässä perheessä tehtiin polttopuita lämmityskulujen kasvun hillitsemiseksi, toinen perhe oli päättänyt perustaa säästösyistä kasvimaan. Myös hoitoaineet ja kertakäyttövaipat mainittiin säästökohteina.

Useampi kertoi tekevänsä aiempaa enemmän töitä selvitäkseen arjen menoista:

”Teemme keikkatyötä. Onnistuu sairaanhoitajalta ja rakennusalan ammattilaiselta helposti. Töitä olisi niin paljon kuin jaksaa tehdä.”

Osa piti säästökeinona etätöiden tekemistä, koska se tarkoitti matkakulujen vähenemistä. Autoilua mietti moni:

”Luontopolkuilemaan ajellaan enää harvoin. Käymme kävelyllä lähempänä kotia.”

”Leivomme, ja pakastin on täynnä porojen lihaa ja itse pyydettyä kalaa vakuumissa. Autolla ajamisen olemme vähentäneet minimiin.”

Vaikka elämä lukujen valossa on kallistunut, Marttojen kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen muistuttaa, että siihen, kuinka paljon elämä kallistuu, voi vaikuttaa monilla arjen teoilla.

”Ruokakaupassa kannattaa suosia tuotteita, jotka ovat sesongissa. Hintoja kannattaa lisäksi vertailla, jolloin huomaa, mitkä tuotteet ovat kallistuneet tai pysyneet samoina”, Tuovinen sanoo.

Säästöä tuo myös ruokaostosten suunnittelu etukäteen.

”Useamman päivän ruokaostokset kannattaa tehdä yhdellä kerralla. Samalla vähenee usein myös ruokahävikki”, Tuovinen sanoo.

Tilastollisesti elintarvikkeista esimerkiksi maitotuotteiden ja valmisruokien hinnat ovat pysyneet lähes ennallaan. Sama pätee siipikarjan lihaan, juureksiin ja useimpiin hedelmiin, kuten omeniin.

Jenni Sipilä kannustaa yhteisöllisyyteen. Hän ehdottaa kaveriporukan yhteisiä vaatekutsuja, joissa vaatteita voidaan vaihdella, tavaroiden lainaamista toisille ja esimerkiksi lasten pieneksi käyneiden vaatteiden kierrättämistä naapurustossa.

”Suomessa on nähtävissä yksin pärjäämisen kulttuuri. Viimeistään nyt kannattaa tarjota itselleen turhaa tavaraa pyyteettömästi toiselle ja pyristellä irti turhasta ylikuluttamisesta.”

Suosi näitä

Peruna

Peruna taipuu moneen muuhunkin kuin lisäkkeeksi. Se sopii laatikkoon jauhelihan, kalan tai kasvisproteiinin kanssa. Uuniperunat ovat monen lapsen suosikkeja. Niitäkin voi tarjota monessa muodossa: kokonaisina perunoina, lohkoina tai nopeasti uunissa kypsyvinä lastuina.

Kaalit

Kaaliwokki ja -laatikko ovat nopeita tehdä ja ne säilyvät hyvin, joten niitä kannattaa tehdä kerralla iso satsi. Koska söit viimeksi kaalisalaattia? Se tulee yleensä halvemmaksi kuin esimerkiksi lehti- tai jäävuorisalaatti. Uutta twistiä kaaliruokiin voi saada esimerkiksi käyttämällä mausteena chiliä, limeä tai maapähkinävoita.

Linssit

Linsseistä voi tehdä esimerkiksi kasvissosekeittoa tai keittää sellaisenaan. Ne sopivat myös patoihin ja paistoksiin. Linssit säilyvät pitkään ja ovat myös hyvä kotivara.

Täysjyväpasta

Vaikka pastan hinta on noussut, hinta-laatu-suhde on edelleen melko hyvä. Esimerkiksi perusmakaroni pelastaa monta kiireistä päivää, maistuu lapsille ja säilyy hyvin. Sen takia sitä kannattaa pitää aina vähintään varalla kaapissa.

Sesonkituotteet

Suosi eri sesonkien raaka-aineita. Esimerkiksi marjojen ja juuresten hinnat eivät ole vuoden aikana juuri nousseet, ja myös tomaatit ja kurkut ovat kesällä paljon talvea halvempia. Porkkana on aina hyvin: milloin ruokapöydässäsi oli viimeksi porkkanaraastetta tai porkkanapihvejä?

Asiantuntijana kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen Martoista.

Lue lisää: Terveellistä arkiruokaa nopeasti, vastuullisesti ja edullisesti – Asian­tuntijat jakavat seitsemän reseptiä, joissa yhdistyvät nämä kaikki

Lue lisää: Kun palkka tulee tilillesi, jaa se näin – Taloustieteen professori arvioi ”hillo­purkkimenetelmän”, joka lupaa vaivatonta vaurastumista

Lue lisää: Selviytymisopas inflaation maailmaan

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat