Tekikö some vanhempien elämästä vaikeampaa? Tietyssä mielessä kyllä, sanoo asiantuntija

Tekeekö some vanhemmuudelle hyvää vai pahaa? Asiantuntija kertoo HS Meidän perheen Mitä mieltä? -juttusarjassa ajatuksiaan yhdestä omaan alaansa liittyvästä väitteestä.

12.9. 3:00 | Päivitetty 12.9. 8:34

Väite: Vanhemmuus on nyt vaikeampaa kuin ennen sosiaalista mediaa.

Yliopistotutkija Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistosta.

Väitteeseen vastaa yliopisto­tutkija Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta:

”Sosiaalisen median vaikutus vanhemmuu­teen ei ole yksioikoinen. Se voi toisaalta vähentää esimerkiksi yksinäisyyttä mutta samalla lisätä vanhemmuu­den paineita. Somen kautta on esimerkiksi mahdollista vertailla omaa elämäänsä muihin tai kokea saavansa kritiikkiä toisilta.

Vanhemmuus on lisäksi herkkä aihe, josta on helppo syyllistyä.

Yleisesti puhe ja tieto vanhemmuudesta on lisääntynyt, mikä on itsessään hyvä asia. Mutta näiden mukana voi alkaa elää intensiivisen vanhemmuuden ihanne, jossa pyritään asiantuntijatason suoritukseen vanhempana sekä minimoimaan kaikki riskit lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Samalla halutaan optimoida lapsen fyysinen, sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys. Sitä kautta vanhemmuus voi näyttäytyä suorituksena, jollaisena sitä ei pitäisi ajatella.

”Erityisesti äidit kokevat runsaasti ulkoapäin tulevia paineita vanhemmuudessa.”

Oikeasti kaikkea ei tietenkään voi eikä tarvitse tehdä täydellisesti. Yksinkertaistetusti sanottuna lapselle riittää, että hän saa turvaa, rajoja ja rakkautta. Lisäksi lapsen hyvinvointia tukee se, jos vanhempi itse voi hyvin.

Somessa tämä sanoma usein hukkuu.

Tutkimustemme mukaan erityisesti äidit kokevat runsaasti ulkoapäin tulevia paineita vanhemmuudessa ja ovat uupuneempia kuin isät. Äidit saattavat kokea esimerkiksi saavansa arvostelua toisilta äideiltä somessa. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vanhemmuus ei ole vieläkään tasa-arvoista, vaan äidit kokevat yhä hoitavansa suurimmalta osin kodin ja lapset.

Tuoreen tutkimustuloksemme mukaan äidit ovat uupuneempia vahvemman kuin heikomman sukupuolten välisen tasa-arvon maissa.

Vahvemman tasa-arvon maissa, kuten Suomessa, äidit käyvät usein myös töissä ja osallistuvat tasa-arvoisesti perheen elättämiseen. Jos he ovat lisäksi isiä enemmän vastuussa lapsista ja kodista, taakkaa saattaa olla kaksin verroin.

Vanhempien kokemuksiin vaikuttavat myös yhteiskunnan arvot ja ihanteet. Suomessa on vahva yksin pärjäämisen kulttuuri. Eräs maiden välinen vertailututkimuksemme osoittikin, että suomalaisvanhemmat olivat uupuneimpien joukossa, ja maiden välisiä eroja selittää erityisesti yksilökeskeisyys.

Yksilökeskeisissä maissa kaikki pitävät lähtökohtaisesti huolta itsestään ja yhteiskunnan palvelut saatetaan mieltää korvaavina läheisten avulle.

”Somesta voi saada tosi tärkeää vertaistukea.”

Kansainväliset kollegani ovat usein ihastelleet suomalaista palveluiden järjestelmää. Kääntöpuoli on se, että jos yhteiskunnan palvelut eivät toimi tai niitä ei ole saatavilla, vanhempi saattaa jäädä todella yksin. Mikäli tuki ja palvelut tulevat ainoastaan ulkopuolelta, kuten neuvolasta, systeemi ei luo yhteisöllisyyttä, vähennä yksinäisyyttä tai auta jakamaan vastuuta yksilöiden kesken.

Tässä suhteessa some näyttää hyvät puolensa. On esimerkiksi naapurustoryhmiä, joissa voi pyytää apua matalalla kynnyksellä, ja kokemistaan vaikeuksista voi olla helpompaa kertoa netissä kuin kasvokkain. Somesta voi saada tosi tärkeää vertaistukea.”

Lue lisää: Vanhemmuuskin voi aiheuttaa burnoutin

Lue lisää: Jos nuoren puhelimesta löytyy nämä sovellukset, vanhemman varoituskellojen tulee soida, sanoo kokenut teknologiajuristi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat