Moni meistä päästää arjessa suustaan myrkyllisiä lausahduksia, jotka rikkovat lasten suhteen ruokaan

Näitä lauseita on syytä varoa: Kylläpä tuo julkkis on pyöristynyt. Olipa hyvä treeni, nyt olen ansainnut jäätelöä. Näytänkö tässä paidassa lihavalta?

7.10. 3:00 | Päivitetty 7.10. 7:58

Lapsuudessani oli vielä tavallista, että kaverin vanhempi saattoi ruokapöydässä kertoa laihdutuskuuristaan tai kauhistella puolisonsa vatsan kokoa.

Nykyään tiedetään, ettei laihduttamisesta kannata puhua lapsille, sillä se voi vääristää lapsen kehonkuvaa ja ruokasuhdetta.

Silti puhumme vieläkin lasten kuullen ruuasta ja kehoista haitallisella tavalla. Edelleen moni lapsi kuulee läheisten aikuisten suusta seuraavankaltaisia kommentteja:

Kylläpä tuo julkkis on pyöristynyt. Olipa hyvä treeni, nyt olen ansainnut jäätelöä. Näytänkö tässä paidassa lihavalta? Tulipa eilen herkuteltua, tällä viikolla en syö sokeria.

Lausahdukset saatavat kuulostaa melko viattomilta, mutta ne ovat konkreettisia esimerkkejä niin sanotusta laihdutuskulttuurista, jolle niin aikuiset kuin lapset altistuvat jatkuvasti.

Lasten ja nuorten syömishäiriöt ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosina.

Termillä viitataan siihen, että ihmisen arvoa määritetään tietoisesti tai tiedostamatta hänen painonsa perusteella. Laihdutuskulttuurissa timmi treenattu kroppa on osoitus onnistumisesta ja hoikkuus yhdistetään onnellisuuteen.

Laihdutuskulttuuria on myös ruokien arvottaminen ravintoarvojen perusteella: se, että luokittelee suklaakakun syntisen hyväksi tai toteaa proteiinijäätelön olevan herkku, jota voi syödä hyvällä omallatunnolla.

Pienet purot muodostavat suuria jokia, joilla on aidosti merkitystä sen kannalta, mitä ihminen itsestään ja muiden kehoista ajattelee. Kun lapsi oppii pienestä pitäen, että lihominen on lähestulkoon pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua, on suoranainen ihme, jos hän säästyy syömishäiriökäyttäytymiseltä.

Tutkimuksissa on havaittu, että lasten ja nuorten syömishäiriöt ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosina. Lisäksi merkittävä osa ongelmista jää piiloon, sillä syömishäiriö ei aina näy ulospäin. Esimerkiksi poikien ja miesten syömishäiriöitä ei aina osata tunnistaa.

Jokainen aikuinen voi vaikuttaa arkisilla sanoilla ja teoilla siihen, millainen keho- ja ruokasuhde ympärillä eläville lapsille ja nuorille muodostuu. On hyvä aloittaa siitä, että puhuu omasta kehostaan arvostavaan sävyyn.

Harva lapsi pääsee nyky-yhteiskunnassa ulkonäköpaineilta täysin karkuun. Mutta olisipa hienoa, jos edes läheiset aikuiset voisivat tarjota lapsille ja nuorille keho- ja ruokarauhan.

Kirjoittaja on HS Meidän perhe -lehden tuottaja, joka ei enää halua jaotella ruokia terveellisiin ja epäterveellisiin.

Kolumni on julkaistu HS Meidän perhe -lehden numerossa 10/22. HS Meidän perhe on perhesuhteita käsittelevä aikakauslehti, jota tehdään HS:n toimituksessa.

Lue lisää: Alakouluikäiset suomalaislapset kuvaavat laihdutusvideoita Tiktokiin: ”Oikeesti ihmiset oonks mä läski”, 10-vuotias kysyy

Lue lisää: Luontevan ruokasuhteen kivijalka on, että lapsi oppii tunnistamaan nälän ja kylläisyyden

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat