”Lapseni puhuu niin paljon pissasta, kakasta ja pieruista, että hermot menevät. Hän on vasta 3-vuotias – olen yllättynyt, että tämä alkaa näin pienenä. Joka asia on kakkaa ja pissaa, ja sitten hän nauraa päälle. Perheessämme on suhtauduttu luontevasti eritteisiin ja pieruille on hihitelty. Nyt mietin, suhtauduimmeko aiemmin liian rennosti eriteasioihin. Lasta myös saattaa hämmentää, miksi en enää naura pieruille. Ei vaan naurata, kun niin iso osa puheista liittyy siihen. Miten pitäisi toimia?”
Lapseni pierujutut ärsyttävät
Lapsi saattaa puhua niin paljon pieruista, pissasta ja kakasta, että vanhempaa ei enää naurata. Onko paha juttu, jos näyttää ärsyyntymisensä? Miten lapsen saisi vaikenemaan näistä aihepiireistä edes ruokapöydässä? Lastenpsykiatri Janna Manninen vastaa.
Kakkajutut viehättävät monenikäisiä lapsia. Vanhempien tehtävä on suhtautua luontevasti eritteisiin.