Politiikka

Katainen: Toivottavasti mahdollisimman moni lukee Himasen raportin

Filosofi Pekka Himasen johtaman kansainvälisen tutkimushankkeen loppuraportti "Kestävän kasvun malli" julkistettiin torstaina. HS kertaa tutkimushankkeen taustat.

Tilaajille
Sisältöä ladataan...Tämä sisältö vaatii Adobe Flash Playerin. http://www.adobe.com/go/getflash/

Pääministeri Jyrki Kataisella oli viitisen minuuttia aikaa vastailla toimittajien kysymyksiin, kun hän poistui Säätytalosta filosofi Pekka Himasen tutkimusryhmän loppuraportin julkistustilaisuudesta.

Himasen johtaman kansainvälisen tutkimushankkeen loppuraportti "Kestävän kasvun malli" julkistettiin tänään torstaina.

Koska Katainen pani alun perin alulle sen, että tutkimus tilattiin, luonnollinen kysymys oli, vastasiko lopputulos odotuksia.

”Sehän riippuu ihan lukijasta. Luen sitä ihan samalla tavoin kuin kaikkia yhteiskunnallisia teoksia. Puheenvuorossani yritin avata, mitä ajatuksia se herätti”, Katainen sanoi.

Julkistustilaisuudessa pitämässään puheessa Katainen tarttui ensimmäisenä Himasen kirjassa esittämään ajatukseen, että teollisen ajan oloissa syntynyt hyvinvointivaltio on keskittynyt pahoinvoinnin poistamiseen.

Himasen mukaan tarvittaisiin ”hyvinvointiyhteiskunta 2.0”, joka keskittyisi hyvinvoinnin lisäämiseen.

”Tämä on mielenkiintoinen ajatusrakennelma. Hyvinvointijärjestelmä pitäisi uudistaa siten, että se keskittyisi enemmän hyvinvoinnin lisäämiseen pahoinvoinnin poistamisen sijaan", Katainen sanoi puheessaan. Hän jatkoi:

"Toki nämä eivät ole mustavalkoisia asioita, ja molempia täytyy tehdä. Hyvinvointijärjestelmä, jossa pahoinvointia on pyritty vähentämään, perustuu teollisen ajan käsitykseen hyvinvointivaltiosta. Informaatioajan hyvinvointiyhteiskunta voisi lähteä hakemaan ratkaisuja vähän toisesta setupista, siitä, miten hyvinvointia voitaisiin edistää”, Katainen sanoi.

HS kysyi Kataiselta, onko pääministeri aidosti sitä mieltä, että nykyinen hyvinvointivaltio, johon kuuluu muun muassa ilmainen koulutus ja sosiaalivakuutus, ei lisää hyvinvointia, vaan ainoastaan poistaa pahoinvointia?

 ”En minä noin ole sanonut, ihan täysin päinvastoin. Totta kai se lisää hyvinvointia. Toivon mukaan kukaan muu ei ymmärtänyt noin väärin”, Katainen vastasi.

Kataisen mukaan on ikävää, jos tutkimuksen synnystä käyty keskustelu leima itse tutkimuksen. Kaikkiaan Katainen painotti toivovansa, että mahdollisimman moni jaksaisi nyt perehtyä Himasen työryhmän työhön.

”Että luoko se mitään, vai onko kaikki jo ennalta tuttua”, Katainen sanoi ennen kiirehtimistään eteenpäin.

Himasen tutkimusryhmän raportti tilattiin tukemaan hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelua. Selonteko julkaistiin viime viikolla, ja sen eduskuntakäsittely alkaa tänään.

Selonteossa viittaukset Himasen työhön jäivät perin vähäisiksi. Pääministeri Kataista on kritisoitu ankarasti siitä, että hänen aloitteestaan Himaselta päätettiin tilata 700 000 euron tutkimus, eikä hanketta kilpailutettu. Asiaa ovat tutkineet sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta että oikeuskansleri.

”Tämä kirja on osaltaan vaikuttanut selontekoon. Siinä on joitakin viittauksia selontekoon. Molemmat ovat itsenäisiä töitä”, Katainen muistutti torstaina.

Katainen esitteli tekijät kuuluviksi kansainvälisten tutkijoiden kärkikaartiin, kärjessä professori Manuel Castells, joka Kataisen sanoin on ”maailman viitatuimpia yhteiskuntatieteilijöitä”. Himanen on ”yksi kansainvälisesti tunnnetuimpia informaatioajan tutkijoita", jonka teoksia on käännetty useille kielille.

”Raportti tullaan julkaisemaan Oxford University Pressissä, joka on johtavia akateemisia julkaisijoita maailmassa”, Katainen huomautti.

Raportin esittelyssä Katainen totesi muun muassa, että keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat kansalaisten autonomia, sosiaalisten suhteiden laatu ja merkityksellinen tekeminen.

”Ihminen ei väsy työhön, vaan siihen, että työ ei ole merkityksellistä. Tässä heitetään ilmaan kysymys, ja siihen vastataankin, että meillä on hyvinvointivaltio mutta pahoinvoivat ihmiset”, Katainen siteerasi raporttia.

Katainen puhui myös kansalaisyhteiskunnan roolista sekä ”arvokkaasta kultturista” sekä luottamuksesta yhteiskunnassa laajasti.

”Pelkän bruttokansantuotteen sijasta mitataan kehitystä myös arvokkuuden avulla, mikä tuo syvyyttä kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin arviointiin.”

"Keskeinen asia, josta Suomessakin pitää puhua enemmän, on luottamus. Että ihmiset luottavat toisiinsa ja julkiseen valtaan. Ja julkinen valta voisi luottaa ihmiseen. Jos katsoo Euroopan talouskriisiä, niin niissä maissa, joissa kansalaisten ja valtion luottamussuhde on heikko, talouden ongelmien korjaaminen on erittäin vaikeaa. Eräässä maassa pääministeri totesi, että vain tyhmä maksaa veroja. Se ei herätä luottamusta”, Katainen totesi.

Katainen pohti myös, pitäisikö joissakin asioissa meillä kansalaisina olla ”enemmän valinnanvapautta”.

Hän pohti myös erilaisten auktoriteettien heikkenemistä, ja otti esimerkiksi Saksan, jossa ”30 prosenttia väestöstä ei halua kuulua rokoteohjelmaan”. Suomessa auktoriteettien murtuminen näkyy monella tavalla Kataisen mukaan niin politiikassa, kirkossa kuin mediassakin.

Himasen mukaan Suomessa on poikkeuksellinen maailmanlaajuisesti luottamuksen kulttuuri, jota voitaisiin hyödyntää. Suomen haasteet ovat hänestä "kohtuullisen pieniä" verrattina maailman muihin maihin.

”Tuottavuuden parantaminen pitäisi olla kansainvälisellä tasolla", Himanen jatkoi. Hän nosti esille "ekologiseen talouteen" siirtymisen.

Hyvinvointirahoitus edellyttää Himasen mukaan kasvua, joka samalla toteuttaa ekologista kestävyyttä eli talouskasvun pitää "irrottautua materialistisesta kulutuksesta".

Avainsanoina Himasella olivat muun muassa "joustava yrittäjyysvetoinen talous", "panostus tuottavuuteen" ja "luovuuden muuttaminen bisnesluovuudeksi".

Hyvinvointivaltio jatkuu Himasen mukaan, mutta valtion, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden ja yritysten ohellla sitä edistävät "ihmiset suoraan verkostojen muodostumisen kautta". Valtio toimii "mahdollistajana".

Tähän Himanen liitti ajatuksen"hyvinvointitilistä". Hän viittasi ajatukseen, että ihmiset voisivat valita, "miltä  alueelta ihminen hyvinvoinnin ratkaisunsa hakee elääkseen antoisalla tavalla”.

HS kertaa tapahtumat yli kahden vuoden takaa nykyhetkeen.

16.8.2011 Pääministeri Jyrki Katainen tapaa filosofi Pekka Himasen. Tapaamisessa Himanen kertoo Kataiselle kokoavansa kansainvälistä tutkijaryhmää, joka tutkisi “kestävän talouskasvun malleja”.

24.8.2011 Kataisen valtiosihteeri Velipekka Nummikoski tapaa Himasen keskustellakseen tämän hankkeesta tarkemmin. Nummikoskelle käy heti selväksi, ettei valtioneuvoston kanslialla ole tarvittavia määrärahoja tutkimushankkeeseen.

27.9.2011 Katainen järjestää tapaamisen, johon osallistuvat hän itse, Himanen, Nummikoski, alivaltiosihteeri Jukka Pekkarinen sekä potentiaalisten rahoittajien edustajat: Sitran yliasiamies Mikko Kosonen, Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara ja Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila. Himanen esittelee tutkimussuunnitelmaansa, Katainen puolestaan kertoo tulevaisuusselonteosta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kaksi vuotta myöhemmin, syksyllä 2013. Katainen esittää, että tulevaisuusselonteon valmistelussa olisi hyvä saada tukea kansainväliseltä tutkijaryhmältä. Katainen tiedustelee, kiinnostaako Himasen kansainvälinen tutkimushanke Suomen Akatemiaa, Sitraa ja Tekesiä, ja ovatko ne valmiit rahoittamaan hanketta.

Loka-marraskuu 2011 Tutkimushankkeen valmistelu jatkuu Nummikosken johtamissa neuvotteluissa. Niihin osallistuu valtioneuvoston kanslian virkamiehiä, Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian edustajat sekä Pekka Himanen. Samaan aikaan valtioneuvoston kanslia kysyy kymmeniltä eri tutkimuslaitoksilta ja yliopistoilta, kiinnostaisiko näitä osallistua tulevaisuusselonteon valmisteluun. Tiedustelussa korostetaan erikseen, ettei kyse ole tarjouspyynnöstä. Kaikki ilmaisevat jollain tasolla halukkuutensa olla mukana.

24.2–1.3.2012 Eri osapuolet allekirjoittavat yhteistyösopimuksen Himasen hankkeesta. Himasen Sofos Oy sitoutuu toteuttamaan Kestävän kasvun malli -nimisen kansainvälisen tutkimuksen. Sitra ja Tekes sitoutuvat maksamaan Sofos Oy:lle 275 000 euroa kumpikin, Suomen Akatemia 150 000 euroa. Valtioneuvoston kanslia ei osallistu kustannuksiin, mutta on hankkeen "tilaaja". Sen puolesta sopimuksen allekirjoittaa alivaltiosihteeri Timo Lankinen.

24.8.2012 Talouselämä-lehti uutisoi, että valtio on tilannut Himaselta tulevaisuusselonteon tueksi 700 000 euron visiot ilman kilpailutusta. Lehti ei saa Himaselta tai Lankiselta kunnon vastausta siihen, mistä aloite Himasen palkkaamiseksi on tullut.

1.11.2012 Himasen tutkimusryhmän työn väliraportti "Sininen kirja" julkistetaan Säätytalolla. Jyrki Katainen sanoo tilaisuudessa, että "Sininen kirja on hallituksen tulevaisuudentyön kannalta erittäin hyödyllinen". Raporttia kritisoidaan muun muassa vaikeasta kielestä. Ilta-Sanomat kysyy valtioneuvoston viestintäjohtajalta Kari Mokolta, pitääkö Himasen hankkeen loppuraportista olla välityön perusteella huolissaan. "Tulevaisuus on niin monimutkainen asia, ettei sitä pidä yhdellä lukemalla ymmärtääkään. Tähän asti tilaaja on ollut tyytyväinen: Himanen on pitänyt ne asiat, jotka hänen kanssaan on sovittu", Mokko vastaa.

16.11.2012 Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kysyy kirjallisessa kysymyksessä Kataiselta, miksi Himasen tutkimushanketta ei kilpailutettu. Kataisen vastauksen ydinsisältö on, että hankintalaki ei kilpailuttamista edellyttänyt.

19.2.2013 Himanen nousee uudestaan otsikoihin, kun verkkojulkaisu Long Play julkaisee artikkelin Himasesta ja hänen valtiolta saamastaan tutkimustehtävästä. Artikkeli kyseenalaistaa Himasen tieteelliset ansiot ja väittää, että valtioneuvoston kanslia olisi sanellut hankkeen rahoituspäätöksen Suomen Akatemialle.

25.2.2013 Katainen kertoo tavanneensa Himasen aikanaan tämän tutkimushankkeen tiimoilta ja saaneensa idean "voimien yhdistämisestä". Katainen kiistää painostaneensa rahoittajia hankkeeseen. "Kyllä minun pitää luottaa siihen, että tutkimuslaitosten johtajat sanovat avoimesti sen, että onko tämä heille kiinnostava projekti vai ei", Katainen sanoo. Tekesin nyt jo entinen pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara sanoo, että hänen mielestään hanke olisi pitänyt kilpailuttaa. Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Arto Mustajoki pitää kiinni kannastaan, että rahoittajien olisi ollut vaikea kieltäytyä myöntämästä rahaa Himaselle. 

27.2.2013 Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sopivat, että Jonkka käsittelee lukuisat Himas-asiasta laillisuusvalvojille tehdyt kantelut. 

1.3.2013 Himasen tutkimusryhmään kuuluva tunnettu sosiologi, espanjalaislähtöinen Manuel Castells puolustaa Himasta HS:lle lähettämässään kirjeessä. Castellsin mukaan Himanen on "yksi informaatioajan uuden filosofisukupolven johtavia älykköjä". Castellsin mielestä vain akateemisen maailman kateus selittää virheellisesti perustellun Himasen arvostelun.

6.3.2013 Kahdeksan perussuomalaisten ja kaksi vasenryhmän kansanedustajaa tekevät eduskunnan perustuslakivaliokunnalle muistutuksen, jossa he pyytävät tutkimaan, onko pääministeri Katainen rikkonut virkavelvollisuuksiaan edistäessään Himasen tutkimusrahoitusta ja onko hän muuten toiminut asiassa laillisesti.

12.4.2013 Julkisuudesta pois pysynyt Himanen saapuu Suomeen ja osallistuu Säätytalolla järjestettäviin "pyöreän pöydän keskusteluihin", jotka ovat osa hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelua. Himanen saa vastailla ahkerasti median kysymyksiin siitä, miten hanke päädyttiin tilaamaan häneltä. Himanen haluaisi puhua mieluummin tutkimuksensa sisällöstä.

16.4.2013 Pyöreän pöydän keskusteluiden antia avaavassa tiedotustilaisuudessa Himanen sanoo jääneensä "välimateriaaliksi" pääministeri Kataiseen kohdistuvissa hyökkäyksissä. "Olisi hyvä, jos jutun lopusta voisi sitten nähdä toimittajien puoluekannat suluissa, kuten poliitikoillakin on lehdissä", Himanen sanoo. Valtioneuvoston viestintäjohtaja Mokko tähdentää, että näkemys on Himasen, ei valtioneuvoston.

19.6.2013 Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoo mietinnössään, ettei ole syytä epäillä Kataisen toimineen virkatoimissaan lainvastaisesti Himas-asiassa.

6.9.2013 Oikeuskansleri Jonkka antaa ratkaisunsa Himas-asiassa tehtyihin kanteluihin. Pääministerin Kataisen toimien lainmukaisuutta hän ei toimivaltasyistä lainkaan arvioi, koska eduskunnan perustuslakivaliokunta on arvion jo tehnyt. Jonkankaan mielestä Himaselta tilattua tutkimusta ei hankintalain nojalla tarvinnut kilpailuttaa, mutta hankkeen tilaaminen ja sopiminen ei oikeuskanslerin mukaan kaikilta osin täyttänyt hyvän hallinnon periaatteita. Toimenpiteisiin Jonkan arvio ei johda, vaan oikeuskansleri tyytyy “kiinnittämään huomiota” esittämiinsä näkökohtiin.

30.10.2013 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko julkaistaan. Koko Himasen hankkeen ajan hanketta on perusteltu sillä, että Himasen tutkijaryhmän työ tukee tulevaisuusselonteon valmistelua. 55-sivuisessa selonteossa viitataan Himasen tutkimukseen vain muutaman kerran. Himasen ryhmän työhön viitataan kerran johdannossa ja kolme kertaa ohimennen alaviitteissä. Lisäksi selonteossa on puolentoista sivun tilassa kaksi tekstilaatikkoa, joissa selostetaan Himasen vielä julkaisemattoman raportin näkemyksiä "henkisen kulttuurin vahvistamisesta".

7.11.2013 Himasen työryhmän kirja "Kestävän kasvun malli" julkistetaan Säätytalolla klo 9.30. Valtioneuvosto julkaisee sen myös verkkosivuillaan. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa Jyrki Katainen, Manuel Castells ja Pekka Himanen.

Lähteet: Kuvaus tapahtumista perustuu perustuslakivaliokunnan mietintöön, oikeuskanslerin päätökseen, valtioneuvoston tiedotteisiin, Himasen, VNK:n ja rahoittajien väliseen hankesuunnitelmaan ja hankesopimukseen sekä HS:n ja IS:n arkistoon. 

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Datajournalismi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    7. 7

      Keihäslegenda Seppo Räty palkittiin veikeällä summalla – liittyy hirmukiskaisuun

    8. 8

      Edis Tatli kohtaa EM-ottelussa Francesco Pateran – HS seuraa ottelua

    9. 9

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää