Politiikka    |   Kolumni

Isänä, isoisänä ja ekonomistina on vaikea lämmetä kansalaisaloitteelle eläkeindeksistä



Eduskunnan pöydällä on Kimmo Kiljusen alulle panema ja lähes 85 000 suomalaisen allekirjoittama aloite, jossa vaaditaan työeläkkeiden sitomista palkkakehitykseen. Nykyinen indeksi painottaa kuluttajahintoja (80 %) ja antaa vain pienen painon palkkakehitykselle (20 %).

Indeksikaavan ehdotettu muutos lisäisi eläkemenoja – vähän lyhyellä aikavälillä, mutta paljon pitkällä aikavälillä. Aloitteen tekijöiden mielestä eläkemenojen lisäys olisi nyt hyvä piristysruiske taloudelle. Pitkän aikavälin menopaineita ei vuorostaan katsota tarpeelliseksi murehtia, tulevaisuutta kun ei voi ennustaa.

Aloitteen tekijät väittävät, että nykyinen indeksi ei turvaa eläkeläisten ostovoimaa ja ajaa heitä köyhyyteen. Ensin mainittu väite on väärä, jälkimmäisessä on perää.

Nykyinen indeksi on luotu sellaiseksi, että eläke säilyttää ostovoimansa yli ajan. Kun hinnat nousevat, nousevat eläkkeet vastaavasti. Eläkkeiden ostovoima alenee vain, jos reaalipalkat laskevat, jolloin eläkkeet kuitenkin säilyttävät ostovoimaansa paljon paremmin kuin palkat. Väite ostovoiman säilymättömyydestä on perätön.

Yksi varaus edelliseen on paikallaan: eläkeläisen elinkustannukset saattavat tosiaan nousta elämän loppuvaiheessa kuluttajahintoja nopeammin, jos lääkkeet sekä hoiva- ja hoitopalvelut kallistuvat merkittävästi yleistä hintatasoa enemmän. Tarvittaessa tätä ongelmaa voidaan lieventää omavastuuosuuksia kohtuullistamalla.

Sen sijaan on totta, että maksussa olevat eläkkeet eivät nouse yhtä paljon kuin palkat. Eläkkeet jäävät jälkeen jos tai kun reaalipalkat kasvavat. Eläkkeelle siirtyneen henkilön tulotaso alenee ajan mittaan suhteessa samana aikana töissä käyviin.

Tämä suhteellinen köyhtyminen eläkeaikana voitaisiin estää siirtymällä esitettyyn eläkkeiden palkkaindeksiin. Se voitaisiin tehdä jopa kustannuksia lisäämättä, jos eläkkeiden lähtötasoa samalla alennettaisiin. Mutta sitä aloitteen tekijät varmaan eivät hyväksyisi.

Eläkeläisten köyhyysongelmasta on kuitenkin todettava, että sitä voidaan tehokkaammin torjua kansaneläkettä tai takuueläkettä korottamalla. Eläkeindeksin muuttamisesta hyötyisivät eniten suurituloiset.

Aloitteen varsinainen pulma on sen kieltäminen, että eläkkeiden kasvattaminen ajan myötä pakottaisi työeläkemaksun nostamiseen jo nykyiseltä korkealta tasoltaan (lähes 25 prosenttia suhteessa palkkaan). Maksujen nousupainetta voitaisiin aika pitkään padota purkamalla eläkerahastoja, mutta sen jälkeen nousupaineet olisivat sitäkin rajummat.

Tulevaisuus, jota emme voi ennakoida, voi toki muodostua talouden kasvun ja rahastojen tuoton kannalta niin myönteiseksi, ettei maksuja tarvitsekaan nostaa vaikka eläkemenoja lisättäisiin ehdotetusti. Mutta tulevaisuus voi myös yllättää kielteisesti, jolloin liian avokätiseksi muodostunut eläkejärjestelmä kriisiytyisi tosi pahasti.

Työeläkejärjestelmämme on erittäin pitkäaikaiseksi tarkoitettu, sukupolvien välinen sopimus, jonka pitää olla varmalla pohjalla. Nykyinen rahastojen yhteismäärä (noin 180 miljardia euroa) voi tuntua suurelta, mutta se on pieni suhteessa kattamatomiin eläkevastuisiin (600–800 miljardia euroa arvioinnin oletuksista riippuen).

Suomen taloudella on takanaan kestotaantuma ja näkymät ovat kasvun ja työllisyyden kannalta vaisut. Myös rahastojen tuotot voivat jäädä pitkiksikin ajoiksi vähäisiksi. On perusteita arvioida, että eläkemaksuja joudutaan jo nykyisen indeksikaavan oloissa nostamaan.

Tästä syntyviä vaikeuksia ei pidä vähätellä.

Oma ongelmansa on, että väestön ikääntyminen on voimakkaasti lisäämässä hoito- ja hoivamenoja. Tähän ei ole varauduttu edes sen verran kuin rahastojen avulla on varauduttu eläkemenojen kasvuun. Voi vain toivoa, että nykynuoret pystyvät ja haluavat rahoittaa kohtuullisessa määrin niitäkin menoja.

Suomen eläkejärjestelmä on siitä erikoinen, että kaikki riskit on kasattu nykyisten ja tulevien palkansaajien harteille. Nuoret suhtautuvat siksi nykyjärjestelmää kriittisesti, kuten Jari Hanskan ja Teemu Muhosen kirja Eläketurma kertoo. Mitään ”sukupolvien välistä sotaa” ei ole syntynyt, mutta aloite pakottaa pohtimaan sukupolvien välisiä eturistiriitoja.

Isänä ja isoisänä – ja ekonomistina – on vaikea lämmetä kansalaisaloitteelle. Työeläkejärjestelmämme on toteutuneiden ja odotettavissa olevien maksujen ja eläkkeiden valossa jo nykyisellään vähemmän edullinen nuorille kuin vanhemmille ikäluokille.

Toisaalta kansalaisaloite tuskin johtaa muuhun kuin kiivaaseen keskusteluun. Näin siksi, että eduskunta ei tosiasiassa päätä työeläkkeistä – valta päättää niistä on työmarkkinajärjestöjen käsissä.

Myös palkansaajajärjestöt haluavat hyviä eläkkeitä. Mutta toisin kuin eläkealoitteen allekirjoittajat he eivät voi olla ottamatta huomioon vaikutuksia maksuihin ja työvoimakustannuksiin. Järjestöjen eläkepoliittista vallankäyttöä voi pitää parlamentaarisen demokratian kannalta ongelmallisena – tai hyödyllisenä suojana vastuutonta ääntenkalastusta vastaan.

On epätodennäköistä, että eläkealoite menee läpi. Mutta aloitteen alulle panija menee todennäköisesti läpi - Kimmo Kiljunen tullee ensi vaaleissa valituksi eduskuntaan.

Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja ja Aalto-yliopiston emeritusprofessori.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kansalaisaloite
  • Kolumni

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    6. 6

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    9. 9

      Norjan Mannen-vuori saattaa romahtaa tänään

    10. 10

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    4. 4

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    5. 5

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    6. 6

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    10. 10

      Päälleliimattu startup-pöhinä kukoistaa suuryrityksissä – vängän meiningin jäljittely synnyttää myötähäpeän tunteita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää