Politiikka

Kelan pääjohtaja väläyttää: Valtion tukemien asuntojen vuokria voisi säännellä


Elli Aaltonen ehdottaa vuokrasääntelyä valtion tukemiin vuokra-asuntoihin.

Kansaneläkelaitoksen eli Kelan tuore pääjohtaja Elli Aaltonen ehdottaa, että valtion tukemissa vuokra-asunnoissa otettaisiin käyttöön asteittainen vuokrasääntely. Hän myös esittää, että vuokrataloyhtiöt eivät saisi kerätä vuokrissa korjausrahaa eli varautua etukäteen remontteihin.

Vuokrat ohjattaisiin pelkästään juokseviin menoihin, ja korjauksiin varauduttaisiin joko erillisellä rahastolla tai valtion budjetin kautta.

Aaltonen on huolissaan siitä, että Kelan asumistukimenot ovat viime vuosina kasvaneet parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Etenkin pääkaupunkiseudun vuokrataso heijastuu suoraan asumistukeen.

Aaltosen mukaan asumistuen leikkaaminen ei ole ratkaisu. Jos asumistuen kaltaisiin ensisijaisiin etuuksiin tehdään viilauksia, tuen saajat eivät poistu Kelan luukulta vaan hakevat viime­sijaista tukea eli toimeentulo­tukea.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Meillä on tässä kasvojenpesun paikka. Jos vuokra-asuntojen rakentamiseen saa valtion tukea, pitäisikö valtion pystyä vaikuttamaan myös siihen, että vuokriin tulisi sääntelyä?”

Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja on noin 375 000. Ne ovat kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen omistuksessa ja tarkoitettu ensisijaisesti pienituloisille. Niiden vuokrissa ei saa kerätä voittoa, mutta korjauksiin on saanut varautua.

Aaltonen aloitti Kelan pääjohtajana tämän vuoden alussa. Hän tietää hyvin, että Kela on rahan läpivirtauspaikka, jonka päätehtävä on hoitaa hyvinvointivaltion maksamat etuudet ajallaan etuuksien saajille. Kela ei ole sosiaaliturvan kehittäjä, vaan se tehtävä kuuluu poliitikoille.

Aaltonen, kokenut sosiaali­poliitikko, sanoo vienosti hymyillen, että Kela voi silti antaa sytykkeitä keskusteluun.

Aaltonen johti ennen Kelaan siirtymistään seitsemän vuotta Itä-Suomen aluehallintovirastoa. Kelan hän tuntee hyvin, koska on istunut laitoksen hallituksessa keskustan mandaatilla kahdeksan vuotta.

Kelan hallituksen piiristä hänen luonnehditaan olleen tyypillinen sosiaalipoliitikko. Yleensä tällä tarkoitetaan ihmistä, jolle etuudet ovat tärkeämpiä kuin se, millä ne rahoitetaan.

Aaltosen mukaan sosiaaliturva ei elä tyhjiössä, vaan on entistä enemmän sidottu siihen, mikä Suomen työllisyys on. Samalla tavalla viranomaisten, esimerkiksi Kelan ja työvoimahallinnon, päätökset ovat sidoksissa toisiinsa.

”Rahavirtoja pitäisi katsoa poikkihallinnollisesti. Nyt yksi viranomainen myöntää, toinen kieltää ja asiakas on siinä välissä. Me ohjaamme häntä päätöksillämme enemmän kuin hän pystyy ohjaamaan itseään mielekkääseen elämään.”

Kela alkoi tämän vuoden alusta hoitaa toimeentulotukea, joka on aiemmin ollut kuntien vastuulla. Budjetissa tämän vuoden tukeen on varattu hieman alle 900 miljoonaa euroa.

”Meidän käsitys on, että tämä summa on aliarvioitu”, Aaltonen sanoo. Hän on puhunut aiemmin jopa 1,5 miljardin euron menoista, mutta tammikuun perusteella hän on varovaisempi.

Kela on saanut toistaiseksi alle 100 000 toimeentulotukihakemusta, kun ennakoitu määrä oli yli 150 000. Läheskään kaikkia ei ole hyväksytty – 15 prosenttia hakeneista ei ole ollut oikeutettu tukeen. ”Jo nyt näkee, että osassa kuntia menettely on ollut höllempää ja osassa tiukempaa kuin meillä.”

Aaltosta mietityttää, syntyikö toimeentulotukeen Kela-siirron myötä uusi byrokratialoukku.

Kela myöntää vain perustoimeentulotuen, joka kattaa pää­osan elämisen perusmenoista. Kunnille jäi yhä täydentävä toimeentulotuki, joka kattaa erityismenoja, esimerkiksi päivähoitomaksuja tai äkillisiä hankintoja. Yksi esimerkki ovat yllättävät lääkekulut, joita on paljon varsinkin vanhuksilla.

Aaltonen kehottaa lainlaatijoita seuraamaan tarkkaan, toimiiko kahden luukun periaate pääasian, eli köyhien toimeentulon, kannalta. Jos täydentäväkin toimeentulotuki siirtyisi Kelalle, laitos tarvitsisi lisärahoituksen lisäksi sosiaalialalle koulutettuja työntekijöitä.

Kansaneläkettä lukuun ottamatta Kelan etuudet luotiin alun perin väliaikaisiksi, mutta niiden luonne on vuosien aikana vääristynyt. ”Me olemme nykyisin yhä useammin pysyvien etuuksien taso.”

Hänen mukaansa etuuksien lyhytaikaisuuteen on vaikea palata, koska toimintaympäristöstä ei tule sille tukea. Sen sijaan etuuksien tarve pitäisi harkita nykyistä tarkemmin.

Aaltosen mukaan Suomessa on sellaisia etuuksia, esimerkiksi lapsilisä, jossa voisi käyttää tarveharkintaa. Tämä lisäisi tosin hallintoa, joka ei ole ilmaista.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kuka?

Elli Aaltonen


 Kelan pääjohtaja 1. tammikuuta 2017 alkaen.

 63-vuotias yhteiskuntatieteiden tohtori.

 Ennen Kelaa Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja vuodesta 2010. Sitä ennen Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysneuvos.

 Työskennellyt myös eri ministeriöissä asiantuntijatehtävissä ja EU:n kansainvälisissä tehtävissä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    2. 2

      Pienet synttärit riistäytyivät täysin käsistä Helsingin Käpylässä – 40 kuokkavierasta, pahoinpitely ja varastelua

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    5. 5

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    6. 6

      19-vuotias mies sai elinkautisen tyttöystävänsä teippimurhasta – Oikeus: raaka, julma ja vakaasti harkittu teko

    7. 7

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    8. 8

      Laaja geenitutkimus selvitti: Jokaisen ihonvärin juuret löytyvät Afrikasta, mutta kaikkein tummin iho kehittyi myöhemmin kuin vaalea

    9. 9

      Retkeilevä japanilaissiili on yli 100 000 seuraajallaan internetin uusi suosikki, ja erittäin hyvästä syystä

    10. 10

      Lapsen vanhemmat eroavat todennäköisemmin, jos äiti on vähän koulutettu – tutkimuksessa seurattiin yli 64 000 suomalaislapsen elämää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    5. 5

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    6. 6

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    7. 7

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    8. 8

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    6. 6

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    9. 9

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    10. 10

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    11. Näytä lisää