Politiikka

Valtion virkanimityksistäkin voisi vastedes valittaa

Lakiluonnoksessa valitusoikeuden ulkopuolelle on kuitenkin rajattu valtioneuvoston tekemät nimitykset, vaikka suurimmat ongelmat liittyvät niihin. Perusteluna rajaukselle on oikeuskanslerin etukäteisvalvonta, mutta oikeuskanslerin mielestä se ei ole riittävä.

Valtion virkaan hakenut mutta nimitystä vaille jäänyt voi vastedes valittaa nimityspäätöksestä tuomioistuimeen, mikäli juuri lausuntokierroksella ollut lakiluonnos toteutuu.

Valtion virkamieslaissa lukee nyt, että nimityksestä ei voi valittaa. Autonomian ajalta periytyvän valituskiellon kumoamista harkittiin jo kymmenkunta vuotta sitten.

Nytkin hallintoasioista voi kuka tahansa kannella oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta he antavat vain suosituksia tai lausuntoja. Tuomioistuin taas voi kumota nimityksen, jos sen valmistelusta löytyy lainvastaisuuksia, kuten syrjintää. Purkua voi tosin nytkin hakea korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mutta siinä kynnys on hyvin korkealla eikä purkuhakemuksia juuri edes tehdä.

Entuudestaan valitusoikeus koskee jo kuntien viranhaltijoita, mikä perustuu pitkälti kunnan itsehallintoon. Kuntien ja kuntayhtymien nimityksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Uudessa lakiehdotuksessa on herättänyt ihmetystä se, että siinä on rajattu valitusoikeuden ulkopuolelle valtioneuvoston ja tasavallan presidentin tekemät nimitykset. Suurimmat ongelmat, kuten epäilyt poliittisista perusteista, koskevat juuri niitä.

Valitusoikeus koskisi vastedes käytännössä kaikkia muita kuin johtavia virkamiehiä, joita ovat esimerkiksi virastojen pääjohtajat sekä ministeriöiden kansliapäälliköt ja osastopäälliköt.

Valtiovarainministeriön työryhmää johtanut hallitusneuvos Kirsi Äijälä perustelee rajausta sillä, että valtioneuvoston ja presidentin tekemissä nimityksissä on jo etukäteisvalvonta, joka kuuluu oikeuskanslerille.

”Etukäteisvalvonta on se erotteleva tekijä, jota ei päällikkötasoa alempien virkamiesten nimityksissä ole”, Äijälä sanoo. Hän myöntää, ettei tämä etukäteinen kontrolli vastaa tuomioistuinkäsittelyä.

Äijälän mukaan juuri päättyneen lausuntokierroksen mielipiteet otetaan huomioon, ja niiden perusteella harkitaan, muutetaanko rajausehdotusta.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kannattaa valitusoikeuden avaamista, koska jo valitusmahdollisuus voisi parantaa nimityspäätösten valmistelua ja vahvistaa luottamusta nimitysten asiallisuuteen ja julkisen vallankäytön uskottavuuteen. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on sitä vaatinut.

Jonkka arvostelee valtioneuvoston nimitysten rajausta valitusoikeuden ulkopuolelle sillä, että juuri niitä herkästi epäillään poliittisiksi tai muuten kyseenalaisiksi.

Oikeuskanslerin etukäteisvalvonta nimityksissä ei oikeuskanslerin mukaan voi olla myöskään yhtä syvällistä kuin tuomioistuimessa, koska aikaa siihen on yleensä vain alle kaksi työpäivää, ja laillisuusvalvonta ulottuu vain nimitysmuistioon ja ansiovertailuun, eli valmisteluprosessin yksityiskohdat jäävät pimentoon.

Viime vuonna valtioneuvoston yleisistunnossa oli esillä 116 virkanimitystä. Niistä oikeuskanslerinvirasto pyysi korjaamaan 16 esittelylistan asiakirjaa. Viisi poistettiin, koska korjauksia ei heti voitu tehdä. ”Tietoisuus oikeuskanslerin laillisuusvalvonnasta ei näytä toimivan vakavia virheitä täysin ennaltaehkäisevänä valvonnan keinona”, Jonkka päättelee.

Virkamiesten valitusoikeutta valmistellut työryhmä näkee uudistuksessa arveluttaviakin piirteitä.

Äijälän mukaan on syytä pohtia, mikä olisi valitusoikeuden todellinen merkitys hakijan oikeusturvan kannalta. Jos tuomioistuin kumoaa nimityksen virheen takia, virka pannaan kokonaan uudelleen hakuun. Prosessi voi venyä pitkäksi eikä ole lainkaan varmaa, että juuri valittaja virkaan valitaan tai että hän enää ylipäänsä olisi siitä kiinnostunut.

Työryhmän esityksessä arvioidaan myös, että hakeutumisinnokkuus yksityiseltä puolelta valtion virkoihin voisi hiipua, jos ei ole tietoa nimityksen pysyvyydestä. Tosin siihen on saattanut vaikuttaa jo haun avoimuus eli julkisuus.

Vaatimus valtion virkamiesten valitusoikeudesta on noussut esiin useimmiten silloin, kun on syntynyt kärhämää poliittisiksi epäillyistä virkanimityksistä, joiden poliitikot ovat vakuuttaneet jääneen jo taakse. Käytännössä jäsenkirja eli sopivuus painaa yhä valinnoissa pätevyyden lisäksi tai jopa yli. Oppositiossa jäsenkirja haalistuu pahvinpalaksi.

Maan hallituksessa on myös tapana, etteivät ministerit juuri puutu toistensa valmistelemiin ja päättämiin nimityksiin. Jokainen ministeri pyrkii ensisijaisesti nimittämään oman puolueensa ehdokkaan, mikäli muodolliset kriteerit täyttävä ja ”palkkion” ansaitseva ehdokas löytyy. Toisaalta korostetaan myös, etteivät poliittiset ansiot saa olla este nimitykselle, vaikka valtaosa kansasta ei puolueisiin kuulukaan.

Asiantuntemuksen sijaan korostetaan johtajuutta

Poliittisten virkanimitysten kulta-aikaa ovat olleet 1970- ja 1980-luvut. Vuoden 2015 alussa julkaistu budjettineuvos, dosentti Eero Murron teos listaa vuosina 1987–2014 toimineiden hallitusten aikana tehdyistä virkanimityksistä. Ykkössija poliittisten nimitysten määrässä oli Murron mukaan sosiaalidemokraateilla ja seuraavina tulivat keskusta, kokoomus, Rkp ja vasemmistoliitto.

Esimerkiksi vuonna 2012 epäilyjä poliittisten meriittien ylipainosta nousi, kun sisäministeri Päivi Räsäsen (kd) esittelystä sisäministeriön kansliapäälliköksi nimitettiin agronomi Päivi Nerg valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajan pallilta. Epäilyjä ei hälventänyt sekään, ettei Nerg enää ollut kristillisdemokraattien jäsen. Kilpahakijoista kun löytyi myös meritoitunutta poliisikaartia.

Keväällä 2014 uusi virasto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi sai pääjohtajakseen Harri Peltoniemen, kun valtioneuvosto nimitti porilaisen demariministerin Krista Kiurun esittelystä porilaisen demarimaisterin yli 40 hakijan joukosta. Heistä 17 oli tohtoreita. Ministeri paljasti oman suosikkinsa kesken nimityksen valmistelun, mistä saattoi oikeuskanslerin mukaan herätä epäilyjä epäasiallisesta suosimisesta. Varsinaista lainvastaisuutta hän ei vastauksessaan kanteluun löytänyt.

Syksyllä 2014 valtioneuvosto nimitti elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok) esittelystä Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajaksi hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen, joka sai samalla professorin arvonimen. Kilpahakijoita oli parikymmentä. Heistä diplomi-insinöörin ja tekniikan lisensiaatin tutkinnon omaava ylsi toiseksi, mutta vaa´assa painoi enemmän yleinen johtajuus kuin kaivannaistoiminnan tuntemus.

Kansaneläkelaitoksen (Kela) pääjohtaja on perinteisesti ollut keskustalainen, mutta Liisa Hyssälän seuraajaksi ei ilmeistä jäsenkirjakeskustalaista nyt ilmaantunut, minkä katsottiin panneen pisteen poliittisille nimityksille. Tosin sitten arpa suosi kahdesta kärkihakijasta Elli Aaltosta, joka on kertonut olevansa ”alkiolainen keskustalainen”. Sittemmin Kelan valtuutetut valitsivat vielä Hyssälän valtiosihteerinäkin toimineen Terttu Savolaisen Kelan hallitusta johtamaan.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    6. 6

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    9. 9

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    10. 10

      Norjan Mannen-vuori saattaa romahtaa tänään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    3. 3

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    10. 10

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    5. 5

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    6. 6

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää