Politiikka

Puolustusselonteko julki: Suomi nostaa sodan ajan joukkojensa määrää – lue selonteon pääkohdat

Joukkojen määrä nostetaan 280 000:een. Selonteon mukaan sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) sanoo, että Suomen sodan ajan joukkojen määrä nostetaan 280 000:een eli 20 prosentilla nykyisestä.

Sodan ajan joukkojen määrä on nyt 230 000.

Vuonna 2012 sodan ajan joukkojen suuruus pudotettiin nykyiselleen. Aiemmin vahvuus oli 350 000.

Selonteon mukaan sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näin määräksi saadaan 280 000.

Niinistö: Puolustus koki kolhuja aiemmilla hallituskausilla

Niinistö esitteli torstaina iltapäivällä Suomen ensimmäisen puolustuspoliittisen selonteon. Tähän asti puolustuspolitiikkaa on käsitelty turvallisuuspoliittisten selontekojen osana.

Selonteko antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle.

”Puolustuksen linjauksista vallitsee varsin laaja kansallinen yhteisymmärrys, ja se on hieno asia”, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan aiemmilla hallituskausilla puolustus koki kolhuja, mutta tällä vaalikaudella ”puhaltavat toiset tuulet”.

Selonteon mukaan Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.

Selonteossa arvioidaan, että Suomeen kriisiaikana kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Puolustukselle asetetut vaatimukset ovat kasvaneet.

”Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava”, selonteossa todetaan.

Niinistö torjui arviot siitä, että hänen ja pääesikunnan välillä olisi ollut ristiriitoja selonteon linjauksista. Hänen mukaansa selonteko tehtiin ”hyvässä yhteistyössä ilman draamaa”.

Puolustusvoimilla edessä miljardien hankinnat

Puolustusvoimien tarve uusia Ilmavoimien kalustoa uusilla, mittavilla hävittäjäkaupoilla on osasyynä siihen, että puolustuspoliittinen selonteko tehdään nyt erillisenä.

Selonteon tarkoituksena on saada eduskunta sitoutumaan pitkällä aikavälillä suuriin strategisiin hankintoihin, eli uusien sotalaivojen ja Hornetit korvaavien monitoimihävittäjien ostoihin. Niinistön mukaan näistä hankinnoista ei voida tinkiä.

Laivojen maksatusten on määrä alkaa vuonna 2019. Uusien hävittäjien maksut nousisivat satoihin miljooniin euroihin vuodessa vuodesta 2025 lähtien.

Ilmavoimien uusien hävittäjien kokonaishinnaksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa ja neljän sotalaivan hinnaksi noin 1,2 miljardia euroa. Puolustusteollisuudessa laivahankinnan kustannusarviota on pidetty alimitoitettuna.

Suomi ei ole vielä valinnut hävittäjätyyppiä. Hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa.

Puolustushallinnon tavoitteena on saada Puolustusvoimien määrärahoihin mittavia korotuksia jo tämän hallituskauden aikana.

Puolustusvoimien materiaalihankintojen tasokorotus olisi 150 miljoonaa euroa vuodesta 2021 alkaen. Valmiusrahaa tulisi lisäksi 55 miljoonaa euroa jo vuodesta 2018 alkaen. Tällä rahalla voisi esimerkiksi varustaa joukkoja erilaisten kriisien varalta.

Varoista suurin osa menee maavoimien valmiustason nostoon.

”Pääpaino on maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa”, puolustusministeri Niinistö sanoi.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) mukaan varat otetaan budjetista sen nykyisten raamien puitteissa.

Sitä ,mistä kohteista varoja vastaavasti leikataan, päätetään vasta kevään kehysriihineuvotteluissa.

Yhdysvallat ja Ruotsi tärkeimmät kumppanit

Keskeisimmät kumppanit Suomen puolustusyhteistyössä olisivat jo ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellyllä tavalla Yhdysvallat ja Ruotsi.

”Mitään rajoja Ruotsi-yhteistyön syventämiselle ei laiteta selonteossa”, Niinistö sanoi.

Suomen osallisuudesta Baltian maiden puolustamiseen puolustusministeri Jussi Niinistöllä oli tiukat terveiset.

”Suomi ei vastaa Baltian maiden puolustuksesta”, Niinistö sanoi todeten, että Suomella on ”tietenkin EU-jäsenenä avunantovelvoite”.

Niinistö muistutti Baltian maiden puolustuksen olevan Naton jäsenmaiden vastuulla.

”Meillä on ihan tarpeeksi tekemistä oman valtion puolustamisessa.”

Selonteon mukaan Suomi edistää määrätietoisesti Euroopan unionin puolustusyhteistyön ja puolustuspolitiikan kehittämistä.

Selonteossa päävastuu on ollut puolustusministeriöllä. Selonteolla on ollut parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa on mukana edustaja kaikista eduskuntapuolueista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on käynyt suurista puolustushankinnoista keskusteluja kaikkien puolueiden kanssa.

Eduskunnan on määrä keskustella 19-sivuisesta ja kahden liitteen mittaisesta selonteosta maaliskuun 8. päivänä.

Oikaisu torstaina 16.2. kello 17.25: Muutettu sana ”Maavoimien” sanaksi ”Puolustusvoimien” puhuttaessa materiaalihankintojen 150 miljoonan euron tasokorotuksesta vuodesta 2021 alkaen.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    6. 6

      Keskustan hermo petti sotessa: kansanedustaja kutsuu neuvotteluja farssiksi – ministeri luonnehtii tunnelmaa kireäksi

    7. 7

      Kuokkavieraat varastivat useilta ihmisiltä omaisuutta juhlissa Suomenlinnassa – tallentuivat vieraiden ottamille videoille

    8. 8

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    9. 9

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    10. 10

      Tapanilan suurpaloa epäillään tahallaan sytytetyksi – osa syttymishetkellä paikalla olleista nuorista poliisin tiedossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    5. 5

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    6. 6

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Taloyhtiöriita sai uskomattomat mittasuhteet Helsingin Kruununhaassa: oikeudenkäyntikulut jo 50 000 euroa – eikä loppua vielä näy

    9. 9

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    10. 10

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    9. 9

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    10. 10

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    11. Näytä lisää