Politiikka

Hallitus yrittää nyt pelastaa suomalaisen huippuosaamisen – Yritysjohtajan toive: ”Ei kannata leikata luuhun asti”

Paineet lisätä yliopistojen ja Tekesin rahoitusta ovat kovat, mutta varoja on vaikea löytää. Korkeakouluille ja innovaatioihin yritetään etsiä rahaa esimerkiksi yritystuista. Ensi viikon ratkaisut vaikuttavat monien elämään.

Hallitus pyrkii ensi viikon puoliväliriihessä pelastamaan suomalaisen huippuosaamisen, jonka tulevaisuuden se arvostelijoiden mielestä jo kertaalleen möhli koulutus- ja tutkimusleikkauksilla.

Nyt hallitus on luvannut merkittävää lisärahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Tehtävä on kuitenkin osoittautunut mutkikkaaksi, sillä raha on tiukassa. Vielä syksyllä korkeakouluille väläyteltiin myös uutta, jopa satojen miljoonien eurojen suuruista pää­omitusruisketta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on puolustanut jopa miljardin tai parin pääomitusta, jotta sen tuotoilla olisi myös vaikutusta.

Nyt tuo erityinen pääomitus näyttää erittäin epävarmalta, mutta enintään 100–200 miljoonan euron määrärahalisäys innovaatioihin saattaa löytyä.



Hallitus päätti viime syksyn budjettineuvotteluissa panna työryhmän valmistelemaan vaihtoehtoisia malleja, joilla korkeakouluille voitaisiin osoittaa lisävaroja ”kestävän kasvun edellytyksiä tukevaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimustulosten hyödyntämiseen”.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Esillä on ollut lähinnä kolme mallia. Uutta innovaatiorahoitusta valtio ohjaisi innovaatio­rahoituskeskus Tekesille, joka jakaisi sitä edelleen yliopistoille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Sitä kutsutaan nyt myös kasvumoottorirahoitukseksi.

Viime vuonna Tekesin avustuksista leikattiin kolmannes, mikä heikensi yliopistojen ja yritysten yhteistyötä.

Suomen Akatemian kautta yli­opistoille olisi tarkoitus kanavoida niin sanottua lippulaivarahoitusta, joka tähtäisi enemmän perustutkimukseen ja nykyistä suuremmissa huippuyksiköissä. Tältäkin tutkimukselta edellytettäisiin kuitenkin niin sanottua vaikuttavuutta.

Kolmantena pöydällä on yhä myös suunnitelma vahvistaa korkeakoulujen pääomitusta, jonka tuoton ne voisivat käyttää tutkimukseen ja koulutukseen.

Hallitus on saanut aikaisemmista leikkauksistaan kovasti kritiikkiä. Myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on kummastellut, miksi Suomi vähentää tutkimusrahoja samaan aikaan kun muualla niitä lisätään.

Kun jaettavaa on niukasti, se näkyy myös ministeriöiden ja niitä johtavien puolueiden kilpailuna.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on pitänyt Tekesin puolta ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) yliopistojen puolta. Myös kokoomus kannattaa sitä, että Tekesin kautta jaetaan lisää uutta yritystoimintaa kasvattavaa tukea.



Suurin ongelma on se, mistä siirrettävät rahat otetaan, sillä hallitus yrittää kaikkensa, ettei Suomi velkaannu lisää. Lopulliset päätökset tukisummista ja kohteista on tarkoitus tehdä puoliväliriihessä maanantaina ja tiistaina.

Virkamiehet ovat valmistelleet jo useita listoja leikkauksista eli lähteistä, joista varoja kohdennettaisiin uudelleen.

Maalina ovat yritystuet, joista on tarkoitus leikata 100–200 miljoonaa euroa ja siirtää rahaa muun muassa Tekesille. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) katsoo, että jos leikattavaa löytyy vain sata miljoonaa euroa, siitä ei riitä enää yliopistoille.

Vaikka leikkausten kohteista löytyisi yksimielisyys, ministereillä ei välttämättä riitä rohkeutta niiden tekemiseen.

TEM:ssä on halua vähentää yritysten energiatukia eli korottaa sähkön verotusta. Yksi ongelma on se, ettei valtiovarainministeriö hyväksy veromuutoksia säästöksi vaan leikkaukset pitäisi tehdä suorista tuista.

Kaikkiaan yritysten verotukia on 2,7 miljardia euroa, joten kohtalaisen pienikin leikkaus toisi isohkon summan tutkimusrahoihin. Veronkorotukset iskisivät etenkin suuriin, paljon energiaa käyttäviin yrityksiin, joilla on kovimmat aseet vaikuttaa hallitukseen.

Metsäteollisuus pitää pientäkin leikkausta esimerkiksi energiaveron palautuksissa merkkinä siitä, että tuki aiotaan poistaa myöhemmin kokonaan. Metsäyhtiöt uhkaavatkin sulkevansa Suomesta tehtaita, jos tuet heikkenevät täällä enemmän kuin kilpailijamaissa.

Yksi kaavailtu tapa on kerätä kasa vähiten kilpailukykyä parantavia tukia ja leikata tästä summasta jokin prosenttimäärä. Jos vaikka 500 miljoonan euron tukipotista leikattaisiin 20 prosenttia, kukaan ei menettäisi valtavasti, mutta kasaan kertyisi sata miljoonaa euroa.

Moni virkamies haluaisi leikata myös noin sadan miljoonan euron kauppa-alustukea, jolla valtio käytännössä maksaa merkittävän osan muun muassa Tallinnan ja Helsingin välillä seilaavien laivojen työntekijöiden sosiaa­livakuutus- ja eläkemaksuista. Varustamot vastaavat ministereille uhkaavansa siirtää laivat muiden maiden lipun alle, jos tukeen kosketaan.

Uusiutuvan energian tukea maksetaan noin 270 miljoonaa euroa, mutta siitä on vaikea luopua, kun hallitus haluaa lisätä uusiutuvaa energiaa.

Virkamiehet ovat esittäneet leikkausta myös maaseudun yritystukeen, joka on noin 70 miljoonaa euroa. Sen leikkaus on vaikeaa, koska se kohdistuisi pääministeri Juha Sipilän (kesk) puolueen keskustan äänestäjäkuntaan.

Yrityksille maksetaan palkkatukea noin 50 miljoonaa euroa. Siitäkin on vaikea leikata, koska työttömyys voisi lisääntyä.

Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran rahoitusta voisi leikata niin, että jo asemansa vakiintuneiden yritysten rahoitusta pienennetään. Tästäkin hallitus saisi kuulla. Yksi keino on yhdistää erilaisia tukia ja samalla pienentää niiden kokonaismäärää.

Hallituksen tukileikkauksia rajoittaa myös kilpailukykysopimus (kiky). Hallitus uhkaili ennen kikyn syntyä leikkaavansa tukia noin miljardilla eurolla, jos sopimusta ei synny. Kiky syntyi ja hallitus lupasi, ettei leikkauksia tehdä.

Hallitus voi myös jättää osan päätöksistä syksyksi. Se on jo päättänyt, että verotusratkaisuja tehdään vasta elokuussa budjettiriihessä, jotta nähdään, mihin suuntaan talous on menossa.


Teknologiayhtiö ABB:tä Suomessa luotsaava Pekka Tiitinen perää osaavaa työvoimaa ja tutkimusrahoitusta

Osaava työvoima sekä vahva kansallinen panostus tutkimukseen ja kehitykseen.

Siinä kaksi syytä, joiden takia kansainvälinen teknologia­jätti ABB haluaa olla vahvasti läsnä Suomessa.

Yhtiö työllistää Suomessa yli 5 000 ihmistä.

ABB:n Suomen-toimitusjohtaja Pekka Tiitinen muotoilee maltillisesti toiveensa maan hallituksen puoliväliriiheen. Silti hän tiivistää arvionsa tutkimusrahoituksen säästöistä selvin sanoin: ”Ei kannata leikata ihan luuhun asti.”

”Yliopistojen menoleikkauksissa mentiin ehkä liian pitkälle, mistä kertoo se, että niistä on saneerattu ihmisiä pois”, Tiitinen päättelee.

Yritysjohtaja myöntää toisaalta, että ”tietty niukkuus resursseissa johtaa harkintaan”. Hän myös kannattaa hallituksenkin ajamaa tutkimustoiminnan päällekkäisyyksien karsintaa ja profilointia, koska ”Suomi on liian pieni maa”.

Tiitinen on työskennellyt pitkään ABB:ssa ja yhtiön Suomen-toimitusjohtajana viime syksystä lähtien. Sitä ennen hän oli kolme vuotta ABB:n pääkonttorissa Zürichissä liiketoimintajohtajana. Yhtiö toimii yli sadassa maassa ja työllistää yhteensä noin 132 000 henkeä.

Monialayhtiö perää hallitukselta toimia, jotka turvaavat osaavan työvoiman saannin ja riittävän tutkimus-, kehitys- ja innovaatio­tuen.

Esimerkiksi innovaatiorahoituskeskus Tekesin kautta jaettavat varat eivät Tiitisen mukaan mene suinkaan vain suuryrityksille vaan myös yliopistoille.

Tiitisen mukaan yhtiö on itse kunnostautunut kehitys- ja tutkimustyön sekä koulutuksen rahoituksessa monin tavoin.

”Meillähän on töissä esimerkiksi yli 60 tekniikan tohtoria, kun 20 vuotta sitten ei ollut juuri ainuttakaan”, Tiitinen huomauttaa.

Toimihenkilöitä henkilöstöstä on kaksi kolmasosaa ja diplomi-insinöörejä lähes tuhat.

Yhtiöllä on myös pitkä kokemus yliopistoyhteistyöstä esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa, jossa oli aktiivisia professoreita yhteistyötä käynnistämässä.

Yliopiston promootiossa kesäkuussa Tiitinen itsekin saa tekniikan kunnia­tohtorin arvonimen. Se myönnetään hänelle muun muassa ”vahvasta roolista modernien sähkökäyttöjen ja teollisuusautomaation kehittämisessä”.

Myös Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto kuuluvat ABB:n kumppaneihin. ”Olemme Vaasan yliopiston merkittävä rahoittaja, ja muutenkin teemme jatkuvasti lahjoituksia yliopistoille”, Tiitinen kertoo.

”Ostamme tutkimusta, joka tähtää pitkälle tulevaisuuteen ja edistää myös Suomen kilpailukykyä”, Tiitinen sanoo ja mainitsee tärkeimpänä teollisen internetin. Tiitinen innostuu, kun pääsee puhumaan ABB Abilitysta eli kyvykkyydestä, joka näkyy esimerkiksi etämonitorointina ja energian kulutuksen optimointina meri­teollisuudessa ja -tekniikassa.

Kun yhtiön omat kyvyt eivät riitä, tehdään yritysostoja, joista tuoreimpia esimerkkejä on teollisuusautomaatio­alan itävaltalaisyritys B&R (Bernecker & Rainer Industrie-Elektronik). Kaupan arvioidaan toteutuvan tulevana kesänä.

B&R on menestynyt ohjelmoitavassa logiikassa, teollisuustietokoneissa ja liikkeenohjaukseen perustuvassa koneautomaatiossa.

Opinnäytetöitä Tiitinen laskee yhtiön rahoittavan vuodessa yli 120. ”Sisäiseen henkilöstön koulutukseen käytämme kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, ja tuotekehityksessä työskentelee yksi kuudesosa henkilöstöstä”, Tiitinen listaa.

”Tutkimukseen sijoitamme 129 miljoonaa euroa vuodessa, joten olemme myös Suomen neljänneksi suurin tutkimuksen rahoittaja yrityksistä.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Fakta

Kehysriihi vaikuttaa monien elämään


 Hallitus tekee todennäköisesti ison joukon kansalaisia ja yrityksiä koskevia päätöksiä hallituksen puoliväli­tarkastelussa ja kehysriihessä.

 Puolivälitarkastelu pidetään 24.–25. huhtikuuta.

 Puolivälitarkastelussa hallitus summaa tehtyjä päätöksiä ja katsoo, miten hallitusohjelma on toteu­tunut.

 Hallitus on jo ilmoittanut, että se tekee ainakin työllisyyttä lisääviä päätöksiä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kehysriihi
  • Sipilän hallitus
  • Yliopistot
  • Tekes
  • Tutkimus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    3. 3

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    4. 4

      Matti Nissisen alaiset varoittivat esimiestään, mutta valtakunnansyyttäjä jatkoi veljensä firman markkinointia – ”Tietyllä tavalla hurahdin tähän menetelmään”

    5. 5

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    6. 6

      Perussuomalaiset hajoaa ydinkannatusalueellaan Vantaalla – yhdeksän aktiivia loikkaa sinisiin

    7. 7

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    8. 8

      Ystävistä tuli vihamiehiä – nykyisten ja entisten perussuomalaisten vihanpito on saanut hämmentävät mittasuhteet

    9. 9

      Naisten kohtaamasta vihapuheesta on tullut niin normaalia, että poliisikaan ei tunnista normaalin nettikeskustelun rajaa – Siksi Suomessa tehtiin sarjakuva, joka tarjoaa uhreille selviytymiskeinoja

    10. 10

      Alppitähti Anja Pärson joutui tiuhaan seksuaalisen häirinnän uhriksi: ”Yhteen aikaan tietyt miehet tekivät siitä urheilulajin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    3. 3

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    4. 4

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    5. 5

      Kela vastaa yksinhuoltajalle, joka säästi lapsilleen rahastoon: ”Lapsen säästörahaston varat pitää käyttää lapsesta aiheutuviin menoihin”

    6. 6

      Humalainen nuorisojoukko jahtasi kahta 15-vuotiasta teräaseen kanssa Espoossa – Jahdatut piiloutuivat bussiin, joukkio hajotti kahdeksan ikkunaa

    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    9. 9

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    10. 10

      Pellolta löytyi ammuttu mies, motiiviksi epäillään tieriitaa – uhri oli ärsyyntynyt liikenteestä ja asetellut tielle esteitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      Koko some kuohuu, sillä Pressiklubin juontaja Sanna Ukkolalle ehdotettiin erikeeperiä päähän, tämä kanteli ehdottajan pomolle ja myrsky oli valmis – tästä on kyse

    3. 3

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    7. 7

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Nalkutatko sinäkin? ”Naisvalitus” ei ole naisten vika, vaan puhetapa kertoo parisuhteiden epätasa-arvosta

      Tilaajille
    10. 10

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    11. Näytä lisää