Politiikka

Kokoomuksen Lepomäki ei halua syyllistää työttömiä vaan räjäyttää koko järjestelmän: ”Hallituksella on tavoite, että tehdään erilaisia kiusaus­elementtejä”

Elina Lepomäen mielestä työllisyys saadaan kasvuun vain purkamalla kannustinloukkuja ja lisäämällä paikallista sopimista. Työttömät kyllä ottavat työtä vastaan, jos se on heille järkevää ja sitä on tarjolla.

Miltä tuntuu, kun aiemmin asiantuntemuksensa avulla uraa tehnyt ihminen tungetaan sukupuolensa, ikänsä ja oletetun ideologiansa perusteella lokeroon, joka ei tunnu hänestä ollenkaan omalta?

Turhauttavalta. Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) tietää tunteen erittäin hyvin. Julkisuudessa hänen on hoettu olevan ”kova oikeistolainen” ja ”nuori naispoliitikko”.

”En tiedä, millä kriteereillä olisin oikeistolainen. Olen klassinen liberaali. Se ei määritelmällisesti ole oikealla eikä vasemmalla”, Lepomäki sanoo. Nuoruudessaan hän oli omien sanojensa mukaan ”vihervasemmistolainen, joka haaveili sosialistisesta utopiasta”.

Ja naislokeron sijasta Lepomäki on mieluummin vaikkapa introvertin insinöörin lokerossa.


Lisäksi hän on suurten visioiden poliitikko, joka haluaisi mullistaa koko sosiaaliturvan ja Suomen työmarkkinat.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Hallitus on aloittanut perusturvan uudistamishankkeen, jonka tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja vähentää eriarvoisuutta. Tarvittaessa laaditaan useita malleja, joiden pohjalta tehtäisiin päätöksiä seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Aiemmin ajatuspaja Liberan tutkimusjohtana työskennelleellä Lepomäellä olisi tarjolla ihan oma mallinsa.

Kun oikeistohallitus on tarjonnut työttömille keppiä, Lepomäki lopettaisi työttömien pompottamisen. Sen sijaan hän räjäyttäisi koko nykyisen toimeentulotukibyrokratian, työttömyysturvan – ja työmarkkinajärjestöjen vallan siinä sivussa.

Hänen mielestään työllisyyden lisäämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen vaaditaan kaksi asiaa: kannustinloukut pitää purkaa ja paikallista sopimista on lisättävä.

Kannustinloukut tarkoittavat tilannetta, jossa sosiaalietuuksien menettämisen tai verotuksen liiallisen kovenemisen vuoksi ihmisen ei kannata esimerkiksi ottaa työtä vastaan tai tehdä lisää työtä. Ennen kuin ne on purettu, työttömiä on Lepomäen mukaan turha syyllistää siitä, ettei heillä ole töitä.

Juuri tätä hänen mielestään nyt tehdään. Työttömien on esimerkiksi käytävä te-toimiston haastattelussa aiempaa useammin. Lisäksi hallitus on esittänyt, että työttömän on jatkossa haettava kerran viikossa työpaikkaa, tai hän menettää työttömyyskorvauksen 60 päiväksi.

Hallituksen asettama työryhmä ehdotti helmikuussa, että työmarkkinatuki muuttuisi osallistumistuloksi. Sen ehtona olisi, että työtön tekee jotakin vastineeksi.

”Tässä nykyisessä sosiaaliturvassa ja vähän nykyisellä hallituksellakin on päätavoite, että tehdään erilaisia kiusauselementtejä. ’Aktivoidaan’ ihmisiä, jotka kyllä osaavat aktivoida itseäänkin, jos vain kannustimet ovat oikeat”, Lepomäki sanoo.

”Ei ole niin, että ihmiset olisivat aivottomia muurahaisia, jotka kaipaavat te-toimiston henkilökunnan potkuja takamuksiin.”

Hän korostaa, että työttömyys harvoin on oma vika: ihmiset kyllä ottavat työtä vastaan, jos se on heille järkevää ja jos sitä oikeasti on saatavilla.

”Sen sijaan, että ihmisten pitää osoittaa yhteiskunnalle, että he osallistuvat, mitä jos yhteiskunta lähtisi siitä, että ihmiset kyllä osallistuvat, jos heille annetaan siihen mahdollisuus ja sekä työmarkkinat että sosiaaliturva toimivat?”

Lepomäellä on kannustinloukkujen purkamiseksi paitsi visio, myös konkreettinen ehdotus.

Kun hän selittää sitä neuvotteluhuoneessa eduskunnassa, hän ottaa fläppitaulun käyttöön.

Lepomäen mallin nimi on perustili. Hän on kiertänyt puhumassa sen puolesta jo vuodesta 2013, jolloin hän kehitti sen. Perustilin idea on, että valtio antaa jokaiselle kansalaiselle 20 000 euron alkupääoman, jolla tämä voi tehdä mahdollisimman vapaasti mitä haluaa.

Jos tilin saldo menee alle alkupääoman, nostoilla on kuukausittainen yläraja. Vaikka tili menisi nollille, sieltä voi edelleen jatkaa nostamista ylärajan verran kuukausittain. Perustili rahoitetaan työssäkäynnillä.

Myös hallitus on selvittänyt perustuloa. Suomessa on vuodenvaihteesta asti ollut käynnissä perustulokokeilu, mutta Etelä-Suomen Sanomien mukaan sitä ei aiota laajentaa.

Tyypillisiä perustulomalleja rahoitetaan Lepomäen mukaan niin, että nostetaan ylimpiä veroasteita. Tällöin kannustinongelmia siirretään hänestä matalapalkkaisilta keski- ja hyvätuloisille.

Perustili poistaisi kannustinongelmia tehokkaammin kaikilta tulotasoilta, Lepomäki uskoo.

Hänen mielestään enemmän pitäisi puhua juuri keski- ja hyvätuloisten kannustinloukuista – eli siitä, miten hyvätuloiset optimoivat sosiaalietuuksien saantia tai verotustaan.

”Matalapalkkatyön kannustinloukuista puhutaan paljon, mutta keski- ja hyvätuloisten kannustinloukut ovat euromääräisesti massiivisia”, hän sanoo.

”Jopa 70 prosenttia meidän tulonsiirroistamme tapahtuu keski- ja hyvätuloisilta keski- ja hyvätuloisille.” Tämä nostettiin esiin myös vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan vuosi sitten julkaistussa pamfletissa.

Keski- ja hyvätuloisten kannustinloukut liittyvät Lepomäen mukaan esimerkiksi pitkään ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vanhempainetuuksiin ja verotukseen.

Verotuksen työntekohaluja vähentävä vaikutus kävi ilmi toimihenkilöjen keskusjärjestön (STTK) tuoreessa jäsenkyselyssä, jonka mukaan useampi kuin joka kolmas toimihenkilöistä on rajoittanut lisätöiden tekemistä verotuksen vuoksi.

Työttömyys- ja sosiaaliturva kaipaa kipeästi uudistamista myös siksi, että työelämästä tulee yhä sirpaleisempaa. Rajat opiskelijan, palkansaajan ja yrittäjän välillä muuttuvat vähemmän selväpiirteisiksi digitalisaation ja alustatalouden levitessä.

Siihen Lepomäki ei kuitenkaan usko, että robotit veisivät ihmisiltä kaikki työpaikat, kuten joissakin ennusteissa on maalailtu. Hänen mukaansa ihmistyölle on ainakin toistaiseksi ollut edelleen toimivat markkinat.

Ne kuitenkin polarisoituvat. Kone voi korvata ison osan keskiluokan työstä, mutta ihminen on yhä ylivertainen kahdessa asiassa: luovana huippuosaajana ja palvelu- tai hoivatyön tekijänä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa näkyy jo, miten hyvin palkattujen tehdastöiden tilalle on tullut huonosti palkattuja palvelutöitä.

Lepomäen mielestä tällä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä. Jos teknologia kehittyy niin pitkälle, että robotit hoitavat suuren osan nykyisistä töistä, tuotteiden ja palveluiden hinta painuu alas ja ihmisten ostovoima kohenee valtavasti.

”Silloin muuttuu paljon epärelevantimmaksi se, paljonko meillä on fyrkkaa taskussa. Tämä on näkynyt jo nyt 20 viime vuoden aikana, kun vaikkapa kodinelektroniikan hinta on pudonnut.”

Sen sijaan joustava sopiminen työpaikoilla muuttuu Lepomäen mukaan yhä relevantimmaksi.

Hän on arvostellut ankarasti hallituksen puoliväkisin läpi runnomaa kilpailukykysopimusta eli kikyä, koska hänen mukaansa sen myötä uhrattiin mahdollisuus edistää paikallista sopimista työpaikoilla. Kikyn avulla työntekijät saatiin tekemään lisää työtunteja samalla palkalla.

”Suomen ongelma ei ole se, että meillä olisi hetkellinen kilpailukykyvaje, vaan se, että meillä on krooninen vajaatyöllisyys, joka johtuu työmarkkinoiden jäykkyyksistä”, Lepomäki sanoo.

Niiden purkamiseen ei Lepomäen mielestä riitä se, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on lopettanut tulopoliittisten kokonaisratkaisujen tekemisen. Sopimisen siirtäminen liitoille ei ole ratkaisu tilanteessa, jossa saman alan yritysten tilanne ja kilpailukyky eriytyy koko ajan.

Ainut ratkaisu työmarkkinoiden jäykkyyden purkamiseen olisi Lepomäen mielestä paikallisen sopimisen lisääminen.

”Meidän työmarkkinakartelli on käytännössä Elinkeinoelämän keskusliiton ja työnantajaliittojen etuja ajava järjestely, koska se estää kilpailua. Se estää pieniä ja keskisuuria yrityksiä kilpailemasta samalta viivalta tai ollenkaan suurten yritysten kanssa.”

Korporaatiot ja ”hyvä kaveri -verkostot” ärsyttävät muutenkin selvästi Lepomäkeä, joka on tullut politiikkaan ulkopuolisena.

”Olen hyvin paljon lähempänä joitakin vasemmistoliittolaisia kuin vaikkapa demareita, koska demarit on enemmän naimisissa järjestöjen kanssa. Sama ilmiö on kokoomuksessa.”

Viisi kysymystä Elina Lepomäelle

1. Kehu opposition edustajaa.

Yhtä opposition edustajaa? Kenetkös niistä nyt valitsisin.  . . Mika Kari (sd), siinä on mies paikallaan. Hän ajattelee analyyttisesti ja oli varsinkin puolustusvaliokunta-aikanani hyvä työkaveri. Hän keskustelee asioista hyvinkin asiallisesti.

2. Kenen kanssa olit viimeksi lounaalla?

Noloa myöntää, mutta introvertti insinööri nauttii siitä, että saa kiireisen työpäivän aikana varastaa itselleen kymmenen minuuttia omassa työhuoneessa tietokoneen ääressä. Se on itse asiassa päivän paras hetki. Joo, tämä on vastaus. Yksin.

3. Minkä kirjan luit viimeksi?

[Liberan toiminnanjohtaja] Heikki Pursiaisen Paska Suomen.

4. Mistä suutuit viimeksi?

Varmaan jostain tällaisesta hyvä kaveri -porukan järjestelystä taas. Enkä kerro lisää.

5. Mitä teet viikonloppuna?

Menen sienimetsään lasten kanssa. Menen maalle, siellä pitää pistää hommat talviteloille. Kasvimaa täytyy kääntää. Siellä ei kyllä mitään tänä vuonna kasvanutkaan, oli niin surkea kesä. Mutta sieniä on paljon.

Kuka?

Elina Lepomäki


 35-vuotias kokoomuksen kansanedustaja nousi vuonna 2014 eduskuntaan Jyrki Kataisen tilalle. Hän sai jatkon 2015 vaaleissa.

 Lepomäki työskenteli aiemmin ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana. Tätä ennen hän toimi rahoitusalalla muun muassa Nordeassa.

 Lepomäki sanoo, ettei hän aio välttämättä olla politiikassa 20 vuoden päästä. Raskainta hänestä politiikassa on ollut julkisuus. ”Varsinkin jos se koskee lähipiiriä tai lapsia.”

 Koulutukseltaan Lepomäki on diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.

 Hänen perheeseensä kuuluu aviomies ja kolme lasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lauantaivieras
  • Työttömyys
  • Sosiaaliturva
  • Perusturva
  • Kokoomus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    2. 2

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    3. 3

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    4. 4

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    5. 5

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    6. 6

      Länsimetro sai ihmiset liikkeelle varhain launtaina – kuvakooste matkustajien hurmoksesta

    7. 7

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    8. 8

      Morrissey vähättelee viihdealan seksuaalisesta ahdistelusta noussutta kohua: ”Ihmiset ovat tienneet mitä tapahtuu ja pelanneet mukana”

    9. 9

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    10. 10

      Metrojuhlia ei järjestänyt kukaan, joten ihmiset tekivät ne itse – HS oli ensimmäisen Espoon-metron kyydissä, ja tältä vaunussa näytti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt.fi kommentti: Ylen A-teema osoitti jälleen, kuinka surkea konsepti sillä on – Ohjelmassa piti keskustella seksuaalisesta häirinnästä, mutta siellä keskusteltiin siitä, miten voi flirttailla

    2. 2

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    3. 3

      Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”

    4. 4

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    5. 5

      Kukaan ei pelasta sinua täältä, sanoi ”lääkäri”, riisui toimittajan ja aloitti tutkimuksen – Kokeilimme, miltä tuntuu osallistua seksuaalisia fantasioita toteuttavaan esitykseen

    6. 6

      Kone-nimensä vuoksi vankilaan joutunut suomalaismies vapautui syytteistä – aikoo haastaa Bulgarian EU-oikeuteen

    7. 7

      Juhana Vartiainen: Suomen työttömistä vain 40 000 pystyy oikeasti työllistymään – ”Se on ihan eri koko­luokka kuin nämä sadat­tuhannet, joista on tapana puhua”

    8. 8

      Riskit kasvavat asuntomarkkinoilla, ja nyt alkaa olla aika huolestua

      Tilaajille
    9. 9

      Sexpon puheenjohtaja ja seksityöntekijä kertoo, millaisia ovat ihmisten noloimmat seksikysymykset: ”Nykyään asiakkaat kyllä pyytävät huomattavan reippaasti”

    10. 10

      Nuorisojengi tehtaili Helsingissä muutamassa kuukaudessa 13 ryöstöä – Uhrin kurkulle painettiin tikari Malmilla, myyjää hakattiin lonkerotölkeillä Mellunkylässä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    5. 5

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    8. 8

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    10. 10

      Miksi vaikutusvaltaiset miehet panevat naiset katsomaan masturbointiaan? Asiantuntija vastaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Taksien tilaaminen Helsingissä muuttui jo torstaina – Valopilkku-sovelluksen tilaukset menevät nyt Lähitaksille
    3. Länsimetron ensimmäiset 7 tuntia: HS:n seuranta kokoaa yhteen kauan odotetun päivän tapahtumat – ”Vastaavaa tunnelmaa ei ole ennen nähty suomalaisessa joukkoliikenteessä”
    4. Katalonian pannukakku lässähti – joulukuun aluevaaleista tulee todella raju mittelö
    5. Saksan hallitusneuvottelut yllättivät kaasuputkea vastustavan Baltian iloisesti – ”Ovatko saksalaiset tulleet järkiinsä?”
    6. Länsimetro sai ihmiset liikkeelle varhain launtaina – kuvakooste matkustajien hurmoksesta
    7. Presidenttikampanjansa avannut Merja Kyllönen puuttuisi syrjivään puheeseen eduskunnassa: ”Vaikka viikon palkka pois tai kuukauden pidätys eduskuntatyöstä”
    8. Tunti sitten
    9. Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä
    10. Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat
    11. Morrissey vähättelee viihdealan seksuaalisesta ahdistelusta noussutta kohua: ”Ihmiset ovat tienneet mitä tapahtuu ja pelanneet mukana”
    12. Krista Pärmäkoski sivussa – vahvasti hiihtänyt Laura Mononen tuuletti voittoa Suomen cupissa: ”Parempi tilanne kuin viime vuonna”
    13. Näytä lisää