Naisvaltaisten alojen kurittamiselle tultava loppu, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja vaatii hyvitystä – ”On Sipilän hallituksen asia miettiä se rahoitus”
Pienipalkkaiset julkisen alan työntekijät ovat maksaneet Suomen viennin ja talouden elpymisen lomarahaleikkauksillaan, katsoo JHL:n puheenjohtaja HS:n Lauantaivieras-haastattelussa. Nyt leikkauksille haetaan hyvitystä.
Politiikka
Naisvaltaisten alojen kurittamiselle tultava loppu, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja vaatii hyv
”Tällainen lempeä liittopomo”, hän nauraa – ja tarkoittaa selvästi päinvastaista.
Siis että nyt olisi paikallaan näyttää hivenen tuimemmalta, sillä käsillä on vakava ja vaikea paikka.
Suomen suurimpiin kuuluvaa ammattiliittoa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ää, johtava Niemi-Laine istuu paraikaa neuvottelemassa työnantajapuolen kanssa julkisen sektorin palkkaratkaisuista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kyse on suuresta ja monen suomalaisen arkeen vaikuttavasta urakasta. Yksin kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee noin 421 000 ihmistä, joista JHL edustaa noin 150 000:ta. He odottavat palkankorotuksia nyt, kun Suomen talous taas kasvaa.
”Yhteistä säveltä meillä ei kunnallisen työnantajan eikä valtion työnantajan kanssa ole”, Niemi-Laine aloittaa.
Nykyinen sopimuskausi julkisilla aloilla umpeutuu tammikuun lopussa. Työntekijöiden edustajat ovat jo ehtineet uhata työtaistelulla, ellei tuloksia saada.
Niemi-Laineelle neuvotteluissa on kyse eräänlaisesta tulikokeesta. Hänellä on takanaan pitkä ammattiliittoura, mutta kuntaratkaisua hän pusertaa nyt ensi kertaa liittopomona. Hän aloitti työssään 2016. Lakkohaluja riittää, Niemi-Laine sanoo, mutta äänensävy on maltillinen: sopimuksen syntyminen on toki ensisijaista.
Työntekijöiden edustajat vaativat niin sanotun yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia, jotka vientialat määrittelivät syksyllä. Tämä tarkoittaisi palkkojen korotuksia keskimäärin vähintään noin 3,2 prosentilla kahden vuoden aikana.
Lisäksi työntekijät vaativat kilpailukykysopimukseen sisältyneiden lomarahaleikkausten korvaamista. Leikkaukset ja niiden vaikutukset julkisten alojen työntekijöihin sapettavat liittojohtajaa siinä määrin, että asiaan palataan haastattelun aikana monta kertaa.
Suomen viennin elpyminen ja talouskasvu on Niemi-Laineen mielestä revitty pienipalkkaisten ja naisvaltaisten julkisten alojen selkänahasta.
”Talous kasvaa nyt vauhdilla. Lomarahaleikkauksilla me olemme olleet kustantamassa sitä, että vientialat ja yksityinen sektori saavat lisää pääomaa”, Niemi-Laine sanoo.
Nyt on aika puhua hyvityksestä ja oikeastaan koko kiky-sopimuksesta, hän katsoo. ”Onko jo tässä kohdin aika lopettaa tämä naisvaltaisten alojen kurittaminen ja Sipilänkin hallituksen aika miettiä, että kilpailukykysopimuksesta luovutaan?”
30 prosentin leikkauksista julkisen sektorin lomarahoihin sovittiin 2016, kun kilpailukykysopimus solmittiin. Yksityiselle puolelle vastaavaa leikkausta ei tehty.
Nordean taannoin HS:lle laatiman arvion mukaan esimerkiksi 3 100 euroa kuussa tienaavan ja 15 vuotta alalla olleen julkisen sektorin työntekijän käteen jäävät vuositulot jäivät sopimuksen seurauksena 38 euroa edellisvuotisia pienemmiksi.
Luvussa on huomioitu palkan lisäksi esimerkiksi verojen sekä ja sosiaalivakuutusmaksujen muutokset. Kun inflaatio huomioidaan, kutistui ostovoima Nordean arvion mukaan parin sadan euron verran.
Yksityisellä sektorilla tulo- ja ostovoimakehitys paranivat.
Kunta-alan työntekijät ovat nyt Niemi-Laineen mukaan tuoneet neuvotteluihin vaatimuksen siitä, että leikkaus korvattaisiin työntekijöille tänä ja ensi vuonna annettavilla prosenttipohjaisilla kertakorvauksilla.
Työntekijöiden tavoitteita voi olla vaikea saavuttaa.
Kuntatyönantajien mukaan lomarahapotti maksaisi kahdessa vuodessa noin 600 miljoonaa euroa. Palkankorotusvaatimukset maksaisivat saman verran, joten kunta-alan kulut kasvaisivat 1,2 miljardia euroa samassa ajassa. Työnantaja on korostanut sitäkin, että ennusteiden mukaan kuntatalous on talouskasvusta huolimatta lähivuosina yhä alijäämäinen.
Annetaanko jäsenistön nyt odottaa liikoja neuvotteluista?
”Jäsenten osalta on viety neuvottelupöytään sellaisia asioita, että ollaan tavoitteellisesti liikkeellä, ja tietysti haluamme saavuttaa tavoitteen. Tiedämme, ettemme voi antaa sataprosenttista lupausta, koska neuvotteluosapuolena on tietenkin työnantaja, ja sielläkin on ajatuksia siitä, mitä voidaan toteuttaa ja mitä ei”, Niemi-Laine sanoo.
Hän painottaa, että lomarahat on korvattava nimenomaan palkankorostusten lisäksi.
Rahaa lomarahaleikkauksen korvaamiseen hän vaatii ensi sijassa hallitukselta. Kunta-alan työntekijäosapuolet ovat Niemi-Laineen mukaan menossa tapaamaan pääministeri Juha Sipilää https://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilaa(kesk) Kesärantaan lähipäivinä.
”On Sipilän hallituksen asia sitten miettiä se rahoitus. [. . .] Suomen talous menee hyvään suuntaan. Näyttää siltä, että nyt Sipilänkin olisi myönnettävä, että julkinenkin on ansainnut jonkinlaisen henkilökohtaisen lisän ja arvioinnin siitä, että onko kilpailukykysopimuksella enää merkitystä.”
Yksi sosiaalidemokraatti Niemi-Lainetta harmittava asia on se, ettei tällä hallituskaudella ole kiinnitetty riittävästi huomiota palkkatasa-arvoon. Hänestä Suomessa pitäisi vähintään miettiä samanhenkisiä toimia kuin Islannissa. Siellä uusi laki vaatii miehille ja naisille samasta ja samanarvoisesta työstä sakon uhalla samaa palkkaa.
Hallituksella on vuoteen 2019 ulottuva samanpalkkaisuusohjelma, mutta Niemi-Laineen mielestä sen puitteissa on tehty käytännössä vain hyvin vähän sellaisia toimia, jotka voisivat purkaa palkkasegregaatiota ja palkkaeroihin johtavia rakenteita.
”Jos ohjelma on, pitäisi sen puitteissa pitää huolta, ettei se ole pelkkää silmänlumetta. Vientialat menevät eteenpäin ja samaan aikaan naisvaltaisille aloille halutaan matalammat palkat.”
”Työnantajan edustajat ovat noin ylipäätään hyvin yhteistyökykyisiä ja -taitoisia. Kyllä siellä lähtökohtana on se, että saadaan neuvottelutulosta aikaiseksi – ja myös mahdollisimman hyvää neuvottelutulosta.”
”Lisäksi olen menossa isoon Itä-Suomen JHL:n yhdistysten tapaamiseen. Sunnuntaina menemme poikien kanssa Ateneumiin katsomaan, miten Aku Ankkaa piirretään.”
Syntynyt 1968 Riihimäellä. Asuu Helsingissä puolisonsa ja kahden lapsen kanssa.
Koulutukseltaan filosofian maisteri.
Toiminut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtajana 2016 alkaen. Liitolla on noin 219 000 jäsentä. Tätä ennen liiton palveluksessa vuodesta 2009.
Aiemmalla työuralla työskennellyt muun muassa valtion työntekijöitä edustavassa palkansaajajärjestö Pardiassa. Politiikassa toiminut muun muassa Tarja Halosen presidentinvaalikampanjassa 1999–2000 ja kansanedustaja, oikeusministeri Johannes Koskisen avustajana 1999–2001.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24