Politiikka |HS seuraa

MTV:n vaalitentissä väiteltiin tutuista aiheista, vaikka keskustelua piti käydä etenkin arvoista – Vasta ilmastonmuutos, vihapuhe ja turvapaikanhakijat toivat uusia sävyjä keskusteluun

Presidentinvaalien varsinaiseen vaalipäivään on enää viikko, ja edessä on vielä pari isoa tenttiä. Sunnuntaina MTV:n tentissä piti puhua etenkin arvoista, mutta mutta suuri osa ajasta meni samojen teemojen kanssa kuin edellisissäkin kohtaamisissa. HS:n Niko Vartiainen ja Paavo Teittinen tarkastivat ehdokkaiden väitteitä.

Voit lukea HS:n toimittajien hetki hetkeltä -seurannan ja arviot tentistä tämän jutun lopusta.

Sunnuntain presidentinvaalitenttiä Kallion kirkossa markkinoitiin etukäteen arvopohjan mittarina, mutta suuri osa ehdokkaiden ajasta meni samojen teemojen kanssa kuin edellisissäkin kohtaamisissa: Venäjä, Nato ja Euroopan unionin tulevaisuus.

Vasta ilmastonmuutos, vihapuhe ja turvapaikanhakijat toivat aiemmin vähemmän nähtyjä sävyjä keskusteluun.

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren mukaan vihapuhetta ei pitäisi Suomessa kieltää lailla. Tätä hän perusteli sillä, ettei sananvapauden rajoittamisesta ole koskaan seurannut hyvää.

Muut ehdokkaat torjuivat Huhtasaaren puheet tiukasti. Merja Kyllönen (vas) toivoisi Suomen eduskuntaan samaa käytäntöä kuin EU-parlamentissa, missä parlamentaarikkojen puheisiin on puututtu jyrkemmin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Istuva presidentti, valitsijayhdistyksen tukema Sauli Niinistö sanoi, että häntä on perussuomalaisten suunnalta moitittu sananvapauden rajoittamisesta, kun Niinistö on kehottanut puuttumaan vihapuheeseen verkossa.

”Oletko sitä mieltä, että sananvapaus pitää sisällään tällaisten asioiden julkisen meuhkaamisen?” Niinistö kysyi Huhtasaarelta.

”Meillä on jo laiton uhkaus ja kunnianloukkaus laissa”, Huhtasaari vastasi.

Niinistö totesi haluavansa juuri laittomat uhkaukset ja kun­nianloukkaukset pois verkosta. Hän ei kuitenkaan muuttaisi lainsäädäntöä.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ehdokkailta kysyttiin, mitä he ovat tehneet ilmaston eteen. Tuula Haatainen (sd) ja Pekka Haavisto (vihr) kertoivat syövänsä kasvisruokaa, Huhtasaari kierrättävänsä lastenvaatteita.

Nils Torvalds (r) kertoi käyttävänsä biopolttoainetta autossa ja puolusti toimiaan EU:n metsä­direktiivin vastustamiseksi, vaikka ympäristöjärjestöt ovat Suomen politiikkaa niin kutsutun lulucf-asetuksen kohdalla arvostelleet.

Myös paperittomien oikeudet nousivat esille. Haatainen puolusti tentissä paperittomien oikeutta terveydenhuoltoon samalla tavoin kuin suomalaistenkin.

”Minusta on selvää, että kun keskuudessamme on ihmisiä, joilla ei ole oleskelulupaa eikä paikkaa minne mennä, tulee kaikkien heidän terveydestä pitää huolta.”

Tentissä käsiteltiin myös sisäpolitiikkaa ja presidentin valta­oikeuksia. Haavisto ei olisi vahvistanut lakia työttömyysturvaa leikkaavasta aktiivimallista, kuten Niinistö teki.

Haavisto nosti esiin sote-uudistuksen kielikysymyksen, jossa Niinistö puuttui eriarvoisuuteen.

”Mielestäni Niinistö teki aivan oikein kun hän puuttui eriarvoisuuteen kielikysymyksen osalta sote-uudistuksessa.”

”Hallitus on virkavastuussa, että perustuslain mukainen yhdenvertaisuus laissa täyttyy”, Niinistö vastasi Haavistolle.

Kiitos minunkin puolesta. HS:n liveseuranta päättyy tähän.

Pakko sanoa, että tentin jälkeen jäi hieman tyhjä olo.

Ei siksi, etteivät Merja Ylä-Anttila ja Jussi Kärki olisi luotsanneet sitä rautaisesti, tai että kysymykset eivät sinänsä olisi olleet hyviä. Luotsaus oli rautaista, ja kysymykset hyviä. Itse asiassa voisi väittää, että tämä oli paras tv-tentti toistaiseksi, ainakin selvää parhaimmistoa.

Mutta: toisin kuin mainostettiin, ei tässä tentissä puhuttu kovin paljoa arvoista. Toki ne nousivat siellä täällä esille, esimerkiksi vihapuheen, turvapaikanhakijoiden ja ilmastokysymysten kohdalla, ja selvästi enemmän kuin aiemmissa tenteissä.

Olisin kuitenkin odottanut, että esimerkiksi asevienti olisi noussut pinnalle. HS kertoi sunnuntaina siitä, miten Suomesta on päätynyt Patrian AMV-vaunu Jemenin sotaan Arabiemiraattien toimesta. Jutun voi lukea täältä, ja siitä löytyvät myös presidenttiehdokkaiden kannat.

Myös ehdokkaiden uskonnollisuus olisi kiinnostanut. Ja moni muu arvoja koskettava, syvästi henkilökohtainen kysymys: mikä on yksilön vastuu hyvinvointivaltiossa? onko oikein leikata työttömiltä? miten suurta eriarvoisuutta pitäisi hyväksyä? mikä on Suomen vastuu globaaleissa kysymyksissä? millainen perhekäsitys ehdokkaalla on? millainen käsitys miehen ja naisen "rooleista", tai "suomalaisesta kulttuurista"? entä sukupuolivähemmistöjen oikeudet, seksuaalista häirintää koskeva lainsäädäntö, translaki?

Nyt näistä aiheista sivuttiin joitain, mutta yleisellä politiikkatasolla.

Kyllä nyt täytyy sanoa, että faktantarkastajalla meni jumaluusopin kertaus hukkaan. No, tällaista se välillä on!

Kiitoksia lukijoille mukanaolosta! Seuraava presidenttitentti on jo huomenna, kun Iltalehti asettaa ehdokkaat piinapenkkiin. HS seuraa tuotakin tenttiä suorana.

Vanhanen lupaa, että hänen kannatuksensa nousee yli 5,5 prosentin. Meneillään oli siis kierros, jossa jokainen ehdokas kommentoi omaa lausahdustaan kampanjan varrelta. Vanhasen oli ikimuistoinen: Tehdään näistä vaalit.

Ja tähän tentti päättyy.

Haavisto sanoo "pörisseensä" ja liikkuneensa pari viikkoa ympäri maata, ja havaineensa että Haavisto-ilmiö nostaa päätään ja toista kierrosta kohti ollaan menossa.

Niinistö on väärässä - kuka näin sanoi?

Kukaan ei nosta kättä. Väyrynen kiistää, että olisi käyttänyt juuri tätä sanamuotoa.

"Mutta hän on kyllä aika monessa asiassa väärässä. Hän on tehnyt paljon virheitä ja olisi hyvä, jos hän tunnustaisi ne", Väyrynen sanoi.

Onko mitään hyvää, kysytään.

"No hyvänen aika, vaikka kuinka paljon. Mehän olemme hyviä ystäviä!" Väyrynen tokaisee.

Haatainen sanoo haluavansa täsmentää olevansa kansalaispalvelun kannalla, mutta ehdottomasti nainen kykenee suorittamaan asepalveluksen, hän sanoo.

Torvalds on samoilla linjoilla ja torjuu vihapuheen.

Täsmennyksenä siis: Torvalds ei kuitenkaan ole esittämässä Kyllösen tavoin, että EU-parlamentin vihapuhekäytäntö tuodaan Suomen eduskuntaan.

Niinistö sanoo, että häntä on moitittu perussuomalaisten taholta sananvapauden rajoittamisesta, kun hän on sitä mieltä että alustojen haltijoiden pitäisi karsia pois rikollinen aines.

"Oletko sitä mieltä, että sananvapaus pitää sisällään tällaisten asioiden julkisen meuhkaamisen", Niinistö kysyy Huhtasaarelta.

"Meillä on jo laiton uhkaus ja kunnianloukkaus laista", Huhtasaari vastaa.

Niinistö: "Minähän sanoin että rajoittaisin rikollisen aineksen sieltä, jotka tekevät juuri niitä rikoksia."

Miten muuttaisit lainsäädäntöä, kysyy Huhtasaari, ja Niinistö vastaa, että ei mitenkään.

No niin, siinä tuli hieman sähköä.

Kyllönen sanoo kokeneensa olleensa koriste, kun ei ole saanut vuoroa. Vihapuhe ei ole sananvapautta, Kyllönen sanoo, ja viittaa EU:n parlamentin tiukempaan käytäntöön siinä, miten parlamentaarikkojen puheeseen puututaan. Kyllönen on sanonut, että vastaava käytäntö pitäisi tuoda myös Suomen eduskuntaan.

Nyt puhutaan siitä, pitäisikö vihapuhe kieltää lailla Suomessa.

"Ei missään nimessä", sanoo Huhtasaari. "Sananvapauden rajoittamisesta ei ole koskaan seurannut mitään hyvää."

Miten edistäisitte syntyvyyttä Suomessa? Niinistön annetaan sattuneesta syystä ensimmäisenä vastata.

”Tässähän on sellainen ilmiö, että heh, ensimmäiset isät ja äidit… ikääntyvät aika lailla.”

Haatainen huomauttaa vierestä, että keskimääräinen ensisynnyttäjän ikä on nykyään noin 30 vuotta. Hänen mukaansa nuorten parien tulisi voida luottaa tulevaisuuteen, että on pysyviä työpaikkoja ja että työtä ja perhettä voidaan sovittaa yhteen.

Huhtasaari toistaa toiveensa ja väitteensä siitä, että Suomi käännyttäisi ja voisi käännyttää turvapaikanhakijat rajalla pois.

Väite on väärä.

Suomi on YK:n pakolaissopimuksen jäsenenä velvoitettu käsittelemään turvapaikkahakemus, eikä näin ollen ihmisiä voi noin vain käännyttää pois.

Tietysti on niin, että jos turvapaikanhakija on rekisteröity toiseen EU-valtioon, niin Dublin-säännöksen nojalla hänet voidaan sinne pääsääntöisesti palauttaa.

Huhtasaari käännyttäisi ihmiset rajalla pois ja haluaisi kiristää Suomen rajojen valvontaa. Suomen ulkorajoilla tehtävät tarkastukset ovat jo tiukentuneet viime huhtikuun alusta lähtien. Kaikille Schengen-alueen ulkorajat ylittäville tehdään rajatarkastuksessa rekisteritarkastus ja esimerkiksi passin sirun aitous varmistetaan.

Haatainen sanoo, että Suomessa on paperittomia ihmisiä, jotka eivät pääse palaamaan.

Väite on vähintään harhaanjohtava.

Esimerkiksi irakilaiset paperittomat tai maassa laittomasti olevat henkilöt pääsevät kyllä palaamaan Suomesta Irakiin, jos he haluavat. Pääsääntöisesti niille irakilaisille, jotka haluavat palata, järjestyy paperit, ja rahallista tukea lähtöön. Irakilaiset ovat ylivoimaisesti suurin siirtolaisryhmä Suomessa.

Seuraavaksi puhutaan paperittomien oikeuksista.

Haatainen: ”Minusta on selvää, että kun keskuudessamme on ihmisiä, joilla ei ole oleskelulupaa eikä paikkaa minne mennä, tulee kaikkien heidän terveydestä pitää huolta samalla tavoin kuin suomalaisistakin.”

Tentaattori: ”Voiko paperittomista muodostua turvallisuusuhka?”

Haatainen: ”Yhtä lailla kaikista, joilla ei ole oikeuksia, voi muodostua turvallisuusuhka. Meidän täytyy huolehtia, että nämä ihmiset kokevat olevansa turvassa.”

Huhtasaari viittaa entisen suurlähettilään Matti Kääriäisen kirjaan Kehitysavun kirous. Huhtasaari esittää perusteluna väitteelle kehitysavun toimimattomuudesta sen, että maailmalla väestönkasvu ei ole pysähtynyt.

Väite on harhaanjohtava.

Itse Kääriäisen kirjaa, joka sisältää tutkimuksen valossa ongelmallisia väitteitä - vaikka kehitysapu ei missään nimessä ole yksiselitteinen asia - ei ehdi tässä ruotia.

Mitä tulee Huhtasaaren väitteeseen, olennaista on pohtia sitä, miten väestönkasvu olisi kehittynyt, jos mitään, esimerkiksi naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevaa kehitysapua ei olisi ollut.

No niin, arvoihin! Kestääkö ehdokkaiden moraali Suomen toiminnan turvapaikkapolitiikassa, kysytään.

Sitten puhutaan kehitysyhteistyöstä ja määrärahoista. Kyllösen mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ovat olleet ”järjettömiä tässä ajassa”.

”Pitäisi auttaa niitä järjestöjä, jotka toimivat paikan päällä esimerkiksi Afrikassa. Viesti sieltä on selvä: Tulkaa antamaan tietotaitoa ja osaamista.”

Vanhanen sanoo hyväksyvänsä sen, mitä Sipilän hallitus on tehnyt.

”Kehy-rahoja on paljon jäljellä. Niitä pitäisi käyttää tehokkaammin.”

Huhtasaaren huomio väestöräjähdyksestä - vaikka siinä kuultaakin valistuksen ajan taloustieteilijän Thomas Malthusin popularisoima alarmismi - on tietysti relevantti.

Kiihtyvä väestönkasvu on kuitenkin tiiviisti yhteydessä ilmastonmuutokseen, koska väestönkasvu lisää myös päästöjä. YK arvioi, että Afrikan väestöluku ylittää 2,5 miljardia ihmistä vuoteen 2050 mennessä.

”Ymmärrän hyvin, mitä presidentti tarkoitti”, sanoi keskustan ehdokas Matti Vanhanen ja jätti näin sinuttelematta Niinistöä, vaikka ehdokkaat ovat sinuttelusta sopineetkin. Ei kuulosta kiivaalta vaalikamppailulta.

Huhtasaaren mukaan ilmastonmuutosta vakavampi ongelma on väestöräjähdys ja epäreilut ilmastosopimukset.

”Ne jotka sotkevat, ne siivoavat, ja ne jotka päästävät, ne puhdistavat.”

Tentaattori: ”Mutta pidättekö ilmastonmuutosta tosiasiana?”

Huhtasaari: ”Ilmasto on aina muuttunut.”

Ilmasto on aina muuttunut, sanoo Laura Huhtasaari, eikä suostu sanomaan onko ilmastonmuutos tosiasia.

Väite on tietysti oikea.

Ilmasto on aina muuttunut.

Nyt on tosin kyse siitä, missä määrin ihminen on vaikuttanut ilmaston lämpenemiseen.

Mitä olette henkilökohtaisesti tehneet ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi?

Torvalds: ”Käytän määrätietoisesti uusiutuvaa biopolttoainetta autossani.”

Tentaattori Kärki: ”Olitte aktiivisesti mukana EU:n metsädirektiivin vastustamisessa, mitä eivät ympäristöjärjestöt ilmastotekona pitäneet.”

Torvalds: ”EU-esitys ei tehnyt eroa eri metsien välillä. Suurimmat ongelmat ovat temperoidun metsän ja sademetsän luokittelun välillä. Ympäristöjärjestöt puhuvat yleisesti vain metsästä, ja tällaista yleistä metsää ei kuitenkaan ole.”

No niin, ilmastonmuutos. Nyt tullee kosketusta myös arvoihin.

Minä olisin odottanut, että tässä tentissä puhutaan jumalasta. Sen sijaan puhutaan EU:sta.

No, näillä mennään.

Väyrynen väitti, että Suomen EU-politiikka on ollut federalistista.

Väite on vähintäänkin harhaanjohtava.

Suomen EU-linjaa ei kyllä voi kuvata liittovaltiota tukevaksi. Suomi on jatkuvasti vastustanut esimerkiksi yhteisvastuun lisäämistä, ja kun sitä on pitänyt lisätä, Suomen hallitus on suostunut vain neliraajajarrutuksen kautta. Näin oli esimerkiksi valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) neuvottelemien Kreikka-vakuuksien kohdalla.

Niinistö: ”Mitään liittovaltiota ei ole syntymässä, enkä minä sitä kannata. Toivon, että EU olisi turvallisuusyhteisö tänä aikana. Kehittäisin turvallisuusyhteistyötä, ja Ranska ja Saksa näyttävät olevan halukkaita. Siinä kehityksessä meidän tulee olla vauhdilla mukana. Taloudellinen yhteisvastuu on puolestaan hankala asia.”

Millaiselle EU-linjalle kannustaisitte pääministeriä, ehdokkailta kysytään.

Vanhanen: ”Tukisin voimakkaasti hallitusta omassa kannassaan, jonka Eurooppa-neuvosto on yhdessä muodostanut. Perussopimuksia ei lähdetä muuttamaan. Liittovaltiokeskustelu tulee painaa alas. EU tarvitsee käytännönläheistä yhteistyön lisäämistä.”

”Suomen EU-politiikka on ollut liian federalistista. Meidän tulisi hakea yhteistyötä niiden kanssa, jotka haluavat muuttaa suuntaa. Jos niin teemme, voisi Brexitkin peruuntua!” Väyrynen sanoo.

Kyllösen mukaan puolestaan tulisi ajaa tuloeroja vähentävää politiikkaa, joka saisi ihmiset sitoutumaan ”ihmisten Eurooppaan”.

Torvalds nostaa esiin saksalaisten Ergebnis-paperin EU:n tulevaisuudesta, jonka maan sosialidemokraatit tänään hyväksyivät.

”Saksalaiset lupaavat maksaa EU-budjettiin enemmän, mikäli muut ovat solidaarisia. Tämä oli täky. En usko, että muut maat edes tähän täkyyn pystyvät vastaamaan. Tärkeämpi asia on se, että Saksa ja Ranska ovat valmiita menemään vapaaehtoisten jäsenmaiden kanssa eteenpäin.” Tämä mahdollisuus on Torvaldsin mukaan katsottava.

Sitten puhutaan EU:n pakotteista. Pitäisikö niitä alkaa jo lieventämään Venäjän osalta, tentaattorit kysyvät.

Kyllönen: ”Kukaan ei muista sitä, että Itämeren suurin turvallisuusuhka on ympäristöllinen. Vanhat tankkerit voivat laueta hetkenä minä hyvänsä. Suomenkin tulee tehdä kaikkensa sen suhteen, että Itä-Ukrainan kriisi saadaan ratkaista. Vasta sen jälkeen voidaan lieventää pakotteista.”

Myös Haaviston mukaan Itä-Ukrainan kriisin ratkaiseminen on ensisijaista. Hän on huolissaan kuitenkin Venäjän ”energiapelistä”, jolla Ukraina voidaan ohittaa ja joka voi toisaalta heikenttää Euroopan energiavarmuutta.

Niinistö: ”Tunnistamattomat lennot ovat vähentyneet merkittävästi Itämerellä”, ja nostaa näin omaa häntäänsä. Niinistö on itse vaatinut transpondereiden käyttämistä lentokoneissa.

Faktoissa pysyminen presidenttiehdokkaiden osalta sikseen: MTV:n tentin markkinoiminen ”arvotenttinä” on ollut vähintäänkin harhaanjohtavaa. Olisi mielenkiintoista saada ehdokkaat vastaamaan aidosti eettisiin ongelmiin. Tunti jäljellä - toivottavasti päästään keskustelemaan arvoista ja niiden eroista.

Venäjä on kieltänyt Jehovan todistajat, sanoo Haavisto.

Väite on oikea.

Venäjän korkein oikeus päätti viime vuonna kieltää Jehovan todistajat -liikkeen. Oikeuden mukaan liike on ääriryhmittymä.

Ja Venäjästä lähdetään puhumaan historian kautta, Mainilan laukauksista. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ”ei oikein muistanut”, ketkä ampuivatkaan laukaisut.

Vanhanen: ”Meidän tehtävä on pitää historia selvänä. Nyt eletään tätä aikaa.”

Niinistön mukaan talvisodan käynnistyminen ei ole ollut epäselvä asia Venäjän kanssa.

Nyt puhutaan Venäjästä, Venäjästä, Venäjästä - ja ehkä vähän EU:stakin.

Ei vieläkään arvoista ..

Nyt puhutaan siitä, riittävätkö rahat puolustushankintoihin 2020-luvulla.

Riittävät tietysti, jos näin päätetään. Se tarkoittaa kuitenkin lisävelkaantumista tilastoissa - vaikka puolustushankinnat ujutettaisiinkin valtiontalouden kehysten ulkopuolelle.

Esimerkiksi näin valtiovarainministeriö pohti asiaa viime vuonna raportissaan:

"Jos puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet rahoitetaan kokonaan velkarahalla, nostavat ne pysyvästi velkasuhdetta kolmesta neljään prosenttiyksikköä. Hankinnat ovat kuitenkin ennemmin kertaluontoisia menoja kuin pysyviä menonlisäyksiä, joten niiden julkisen talouden kestävyysvajetta lisäävä vaikutus on kohtuullisen pieni. Nykyisissä EU:n julkista taloutta koskevissa säännöissä puolustushankintojen edellyttämät menot otetaan kuitenkin huomioon muiden menojen tapaan."

Haavisto: ”Meidän pitäisi ajaa syvemmälle Suomi-Ruotsi –yhteistyössä ja rakentaa linkkejä. Puolustushankinnoissa on hyvä, että presidentti on keskustelussa mukana.”

Huhtasaari: ”Olen sitä mieltä, että puolustukseemme pitää panostaa, koska silloin diplomatiallakin on tehoa. Seison tulevien hankintojen takana. Suomi pitää pitää liittoutumattomana eikä hakea Nato-jäsenyyttä. Ihminen ei voi kuitenkaan betonoida kantaansa, koska ihmisellä ei ole kristallipalloa.”

Väyrynen ja Niinistö vääntävät EU:sta ja sotilasliitosta. Väyrynen toistaa väitteensä, että Niinistö pyrkii viemään Suomea askel askeleelta kohti EU:ta, joka olisi sotilasliitto.

Väite on väärä.

Niinistö ei kannata EU:n sotilasliittoa, eikä sitä kannata tällä hetkellä juuri yksikään EU-valtion päämies. On hyvä muistaa, että EU-valtioista 22 kuuluu jo Natoon.

Väyrynen jatkaa edelleen Niinistön haastamista siitä, että Niinistö hivuttaisi Suomea Natoon tai kehittäisi EU:sta sotilasliittoa.

Niinistö: ”Paavo hyvä, viittasit siihen, että EU on kehittymässä sotilasliitoksi. Meistä vain toinen oli eduskunnassa hyväksymässä Lissabonin sopimuksen ja se toinen olit sinä.”

Eipä tässä tentissä ole arvoista ihan hirveästi vielä puhuttu. Samaa ulko- ja turvallisuuspoliittista vääntöä kuin aiemmin.

Huhtasaari: ”En betonoisi Nato-kantaamme. Teemme joka ilmansuuntaan yhteistyötä. Sotilaallinen selkäranka on Yhdysvalloilla. Mutta ei ole mitään Nato-joukkoja. On Nato-maita. Kun meillä on Suomessa asevelvollisuus, ja kun Natokaan ei tuo mitään 100 prosentin turvatakuita, meidän täytyy miettiä asiaa tarkkaan.”

Torvalds: ”Mietitäänpä nyt, miten tämä keskustelu etenee. Ensin kysytään, mitä Venäjällä ajatellaan. Sitten mietitään, tuleeko EU:sta puolustusliitto. Eikä EU:n turvatakuut tuo turvallisuutta. Siitä on turha jankuttaa.”

Lissabonin sopimuksen 42.7 artikla toimi Pariisin terrori-iskujen yhteydessä, sanoo Haavisto toruessaan Torvaldsia EU:n puolustusyhteistyön vähättelystä.

Väite on tulkinnanvarainen. Haavisto ja Torvalds puhuvat nyt hieman eri asioista. Ranskan tapauksessa kyse oli pitkälti symbolisesta eleestä terrori-iskun kohteeksi joutuneen Euroopan valtion tukemiseksi.

42.7 ei velvoita EU:n jäsenvaltioita antamaan sotilaallista tukea hädän hetkellä.

Vanhanen: ”Meidän intressissämme ei ole sekoittaa EU:n ja Naton roolia.”

Kyllönen: ”Nils ei ole päässyt edes Ruotsin vallan alta pois, kun sen kehitystä tässä vain seurataan.”

Seuraavaksi keskustellaan Natosta. Pohjustukseksi kerrotaan Ruotsissa kasvaneesta Naton kannatuksesta.

Torvalds sanoo, että muilla presidenttiehdokkailla olisi korvien välissä edelleen YYA-sopimus voimassa, vaikka sen purkautuminen todettiin vuonna 1991.

”Minusta on turmiollista, että jos Ruotsi tekee Nato-päätöksen, ja muut seitsemän änkyttävät, että ei pysytä edes hallitusohjelmassa mitä Natoon tulee.”

Niinistö: ”Meillä on väkeä, jotka ajattelee, että Natoon ei koskaan. Silti meillä on ollut voimassa monen eduskunnan hyväksymä lausuma, että pidämme mahdollisuuden liittyä omalta osaltamme avoimena. Seuraamme tilannetta. Minusta nyt ei ole syytä liittyä Natoon. Mutta olosuhteet voivat muuttua monella tavalla, joita en edes lähde ennakoimaan.

”Koska sinä heräsit, jos muut ovat nukkuneet vuodesta 1991?”, Niinistö kysyi Torvaldsilta.

”Heräsin miettimään tätä Euroopan parlamentissa. Nato on eurooppalainen puolustusjärjestelmä, ja siksi on syytä herätä.”

Väyrysen mukaan Niinistö on syynä siihen, että Venäjällä ajatellaan, että Suomi on yhä enemmän yhtä kuin Nato.

”Meidän pitää selventää Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana maana.”

Sauli Niinistön Nato-puheet eivät ole olleet selviä, sanoo Paavo Väyrynen.

Väite on oikeansuuntainen.

Niinistön puheita ei tunneta niiden selvyydestä - tai selkeydestä.

Haatainen kysyy Niinistöltä, menikö kesäinen hallituskriisi muodollisesti oikein.

”Siinä ohitettiin normaali käytäntö. Olisi pitänyt hallituksen erota ja käydä sama prosessi kuin normaalisti käydään.”

Niinistö on jo vastannut samaan kysymykseen useasti aiemminkin.

”Olen periaatteessa aika lailla samaa mieltä. En ottanut kantaa siihen, kenen pitäisi olla hallituksessa. Kun kävi ilmi, muistaakseni tiistaiaamuna, että on tekeillä hallituksen normaali jatko vain, olin yhteydessä perustuslakiasiantuntijoihin, koska minulle heräsi samanlainen ajatus kuin mitä esitit. Olimme sitten pääministeri [Sipilän] kanssa yhtä mieltä siitä, että emme tule tänne kertaamaan erimielisyyttä lain tulkinnasta.”

Niinistö sanoo halunneensa välttää mielikuvaa, että presidentin kanssa keskustelu olisi tuottanut myös ratkaisun siunaamisen.

Huhtasaarelta kysyttiin, mitä mieltä hän oli Sauli Niinistön kommenteista kesällä perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen. Puoluekokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Jussi Halla-aho, jota Niinistö halusi osoittamaan tehokasta katumista sanoistaan muun muassa maahanmuuttajia kohtaan.

”Jussi Halla-aho on jo kärsinyt tuomionsa ja kun presidentillä on armahdusoikeus, oli se todella kohtuutonta”, Huhtasaari sanoi.

Niinistö nosti esiin sen, että Halla-aho oli sanonut maahanmuuttajien olevan ”esteettinen haitta”.

”Se oli pahasti sanottu”, Niinistö sanoi.

Väyrynen sanoo, että Suomessa on vallalla eriarvoistava kehitys, joka voidaan katkaista presidentinvaaleissa.

Väite on vähintäänkin harhaanjohtava, ellei jopa täysin väärä.

Presidentillä ei ole valtaa puuttua esimerkiksi talouspolitiikkaan, eli niihin keinoihin, joilla eriarvoisuuteen voidaan vaikuttaa.

Eriarvoisuutta voi mitata eri tavoin, mutta tuloerot eivät ole Suomessa juurikaan kasvaneet viidentoista viime vuoden aikana.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan nykyisen pääministerin Juha Sipilän (kesk) hallituksen toimet lisäävät tuloeroja hieman tällä hallituskaudella. Laskelmat ovat toki staattisia, eli ne eivät huomioi sitä, missä määrin sosiaalietuuksien leikkaaminen johtaa esimerkiksi työllisyyden kasvuun.

Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että tuloerot pysyivät vuonna 2016 lähes ennallaan, kun niitä verrataan vuoteen 2015.

Huhtasaarelta juontaja Ylä-Anttila tiedustelee, liioitteleeko hän presidentin valtaoikeuksia väittäessään, että ”presidentti vie ja hallitus vikisee”.

”Onko se populismia jos presidentti käyttää sitä valtaoikeuttaan mitä hänellä on eli tämä lykkäävä veto-oikeus, eli laittaa hallitus miettimään asia uudelleen.”

Vanhasen mukaan tällaista oikeutta tulisi käyttää hyvin harkiten. ”Yleensä siinä käy niin, että eduskunta käsittelee ja päättää saman asian uudelleen. Riskinä on, että presidentin arvovalta heikkenee.

Pekka Haavistoa syytetään populistiksi, koska hän sanoi, että olisi puuttunut presidenttinä hallituksen aktiivimalliin.

Väitteen totuudenmukaisuutta ei voi tarkastaa - koska populismi lienee katsojan silmässä.

Muistetaan kuitenkin, että Haavisto olisi ollut presidenttinä täysin valtaoikeuksiensa puitteissa.

Suomen perustuslaissa, 77. pykälässä, lukee näin:

"Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta."

Ja tietysti olennainen loppuosa pykälästä:

"Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt."

Seuraavaksi puhutaan aktiivimallista, johon Sauli Niinistökin hieman ehti jo avauspuheenvuorossaan viitata.

Haavisto ei olisi vahvistanut lakia aktiivimallista. Milloin teistä on tullut kunnon populisti, juontaja Jussi Kärki kysyy ja huomauttaa myöhemmin Haaviston heränneen asiaan vasta yli 100 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen myötä.

”Mielestäni Niinistö teki aivan oikein kun hän puuttui eriarvoisuuteen kielikysymyksen osalta sote-uudistuksessa. Huomasin myöhemmin, että Niinistö omassa puheessaan sanoi, ettei aktiivimalli täysin toteudu kaikissa maan osissa.”

”Hallitus on virkavastuussa, että perustuslain mukainen yhtdenvertaisuus laissa täyttyy”, Niinistö huomautti.

Kaikki ihmisoikeudet on sidottu kansallisvaltioon, sanoo Laura Huhtasaari, ja toivoo snellmanilaista kansallisuusaatetta takaisin.

Väite on tulkinnanvarainen. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjulistus ei sido ihmisten oikeuksia mihinkään tiettyyn valtioon.

Toisaalta väitettä voidaan tarkastella siinä valossa, onko ihmisoikeuksilla mitään sisältöä, jos niitä ei ole valtio toteuttamassa. Ihmisoikeusretoriikkaa on arvostellut myös esimerkiksi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi - juuri siltä pohjalta, ainakin näin olen ymmärtänyt, että ihmisoikeuksia voidaan aina tulkita monella eri tavalla. Ne ovat myös politiikanteon väline.

Kyllönen: ”Eriarvoisuuden vähentäminen, kaikkien mukaan ottaminen, se, että meillä on toimiva arjen vuoruopuhelu siitä, miten hyvin taihuonosti suomalaiset jaksavat. Siihen pitää puuttua niin, että kaikki näkevät maamme puolustamisen arvoisena.”

Haatainen: ”Minulle se liittyy siihen, että pidämme huolta yhteisvastuusta. Kannan huolta eriarvoistumisesta. Siitä syystä on tärkeää, että muistamme myös arvostaa kaikkia ihmisiä ja yhteiskuntapolitiikalla tukea sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja muistavat kuuluvansa tähän kansaan.”

Torvaldsin mukaan sisällissodan tärkein opetus on polku, joka siihen johti. ”Ihmisten usko demokratiaan pikkuhiljaa hälveni 1907 vaalien jälkeen. Ja kun usko demokratiaan hälvenee, instituutoiden merkitys vähenee.”

Tentti alkaa kysymyksellä: Miten rakentaisitte Suomen yhtenäisyyttä?

Huhtasaari: ”Snellmanilainen kansallisuusaate pitäisi herätä henkiin, koska ihmisoikeudetkin ovat sidottu kansallisvaltioon."

Vanhanen: ”Pitää päästä siihen, että kansalaissota on historiallinen tapahtuma. Sellaiseksi se pitää pystyä näkemään.”

Kiinnostavaa on Vanhasen käyttämä termi, juurikin kansalaissota, ei sisällissota.

Tentti alkaa.

Ehdokkaat istuvat puolikaaren muodostelmassa ja kirkko näyttää olevan täynnä. Tenttiä juontavat Merja Ylä-Anttila ja Jussi Kärki.

No niin, lähetys on alkanut. MTV esitteli Kallion historiallista kirkkoa. Nyt päästään itse asiaan.

Vaikea sanoa, onko MTV:n ohjelmistoon liittyvä valinta näyttää nimenomaan Uuno Turhapuro armeijan harmaissa juuri ennen vaalikeskustelua kannanotto presidentinvaaleihin tai vaikkapa Suomen puolustuspolitiikkaan.

Tentin pitäisi joka tapauksessa alkaa hetken kuluttua.

Ja tervetuloa seuraamaan vaalitenttiä minunkin puolestani!

Jännä nähdä, mistä kaikesta tänään puhutaan. Kärjistäen voisi sanoa, että nämä presidentinvaalit eroavat viime vaaleista siinä, että nyt haetaan ihan oikeaa johtajaa, ei "arvojohtajaa". Keskustelu arvoista onkin jäänyt tenteissä kovan ulko- ja turvallisuuspoliittisen pohdinnan sekä muiden aiheiden jalkoihin. Toivottavasti nyt päästään pureutumaan kunnolla myös niihin arvoihin!

Illan tenttiinhän osallistuvat tuttuun tapaan vihreiden Pekka Haavisto, SDP:n Tuula Haatainen, perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, valitsijayhdistyksen, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien tukema istuva presidentti Sauli Niinistö, Rkp:n Nils Torvalds, keskustan Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen tukema Paavo Väyrynen.

Ensimmäisen kierroksen vaalipäivähän on tasan viikon päästä 28. tammikuuta. Ennakkoäänestys päättyy puolestaan ylihuomenna tiistaina 23. tammikuuta. Oikeusministeriön tulospalvelun mukaan ennakkoääniä on annettu tähän mennessä jo yli miljoona, mikä tarkoittaa, että äänestysprosentti on nyt 24,2 prosenttia.

Aktiivisimmin on äänestetty Satakunnassa, missä 29,7 prosenttia äänioikeutetusta on käynyt täyttämässä numeron äänestyslappuun. Mitä se mahtaakaan tarkoittaa esimerkiksi porilaisen perussuomalaisten ehdokkaan Laura Huhtasaaren kannalta vaali-iltana ennakkoäänten tullessa julki, jää nähtäväksi.

Tervetuloa mukaan seuraamaan tenttiä!

Hyvää sunnuntai-iltaa ja tervetuloa mukaan seuraamaan HS:n kanssa MTV:n vaalitenttiä!

Illan tentissä puhutaan erityisesti arvoista, tapahtumapaikkana on sopivasti Kallion kirkko Helsingissä. On kiinnostavaa nähdä, mitä aiheita esiin nostetaan. Ainakin pakolaiskriisin ja hädänalaisten auttamisen, ihmisoikeudet ja kauppasuhteet ja esimerkiksi Suomen aseviennin voisi otaksua olevan teemoina.

Kallion kirkossa järjestettävää tenttiä seuraavat kanssasi HS:n toimittajat Paavo Teittinen ja Niko Vartiainen. Aiomme nostaa esiin ainakin omasta mielestämme keskustelun kiinnostavimpia pointteja ja tarkastaa samalla ehdokkaiden väitteitä.

Meitä voi lähestyä mieluusti sähköpostitse (paavo.teittinen (at) hs.fi, niko.vartiainen (at) hs.fi) tai Twitterissä (@PaavoTeittinen, @nikovart) ja huomauttaa, jos jokin ehdokkaiden sanomisista herätti tunteita tai ihmetystä.

Tentti alkaa kello 20 ja kestää kello 22 asti.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

    2. 2

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    3. 3

      Asukas kompastui kotinsa kierreportaissa ja jäi jumiin roikkumaan Tampereella – soitti apua roikkuessaan pää alaspäin, palokunta pelasti

    4. 4

      ”Maailman pahin” supertippuri talttui lopulta – vasta vihoviimeinen antibiootti nujersi brittimiehen Kaakkois-Aasiasta saaman bakteerin

    5. 5

      Pelikasvattajat tyrmäävät lasten­psykiatri Jari Sinkkosen näkemykset peli­riippuvuudesta: ”On aivan kohtuutonta verrata pelaavaa lasta alkoholistiin”

    6. 6

      Harkimo pettyi kärki­paikkojen karattua, arvelee Petteri Orpo HS:lle – Yhteydet venäläisiin liikemiehiin ”eivät ainakaan helpota” pääsyä ministeriksi

    7. 7

      Näyttelijä Natalie Portman kieltäytyi miljoonan dollarin palkinnosta Israelissa ”omantunnon syistä”

    8. 8

      1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

    9. 9

      Maalivahti Niklas Bäckström nautti fanien suosiosta, mutta puhui pettymyskaudestaan: ”Toivottavasti näin ei ikinä jatkossa enää käy

    10. 10

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    2. 2

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    3. 3

      Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä

    4. 4

      Saksan suuret TV-kanavat ostivat oikeudet suomalaiseen hittisarjaan ja tekivät siitä oman versionsa, joka on identtinen – lukuun ottamatta tapaa, jolla käydään vessassa

    5. 5

      Espoolainen Jorma Järvinen istuskeli kaikessa rauhassa omakotitalonsa portailla, kun metsästä astui esiin kauris jouluvalot päässään

    6. 6

      1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

    7. 7

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    8. 8

      ”Juoksin kotiin mielessäni kuolleet hevoset ja päätön nainen” – Helsinkiläisnaisen jäämistöstä paljastui ennennäkemättömiä kuvia Helsingin valtauksesta 1918

    9. 9

      ”Tämä minun elämäni nyt meni näin” – Yli tuhat HS:n lukijaa kertoi, miltä lapsihaaveiden kariutuminen tuntuu ja kuinka tuskasta pääsee yli

      Tilaajille
    10. 10

      Taksien hinnoittelu vapautuu, Trafi julkaisi esimerkkihinnaston – onnistuuko sinulta tämän taulukon lukeminen aamuyön taksijonossa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin Juhana Helmen­kalastajasta tuli Suomen tv-viihteen vihatuin tyyppi täsmälleen samasta syystä kuin 15 vuotta aiemmin

    2. 2

      Tämä maatila ehti olla saman suvun hallussa 300 vuotta – nyt Vantaa saa pakkolunastaa alueen tonttimaaksi

    3. 3

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    4. 4

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    5. 5

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    6. 6

      ”Ei 20 vuotta sitten ollut sen näköisiä hampaita” – Purentaelimistön vaivat ovat lisääntyneet huimasti, sanoo hammasasiantuntija, ja syy on kahdessa isossa muutoksessa

      Tilaajille
    7. 7

      Tippuri yleistyy nuorten keskuudessa – ”Kukaan ei tunnista muita odotushuoneessa, ja kaikki ilmoittavat olevansa saman henkilön vakituinen seksikumppani”

    8. 8

      Tätä lähes 100 vuotta vanhaa kuvaa pidetään nyt maailman vanhimpana meeminä – ja se osoittaa täydellisesti, ettei huumorimme ole muuttunut ollenkaan

    9. 9

      Venäjän vaatimus Syyriaan tehtyjen iskujen tuomitsemiseksi sai laihan kannatuksen YK:n turvaneuvostossa – Yhdysvallat: Olemme valmiita uuteen iskuun

    10. 10

      Lukuisten autoilijoiden pihoilla kytee tuhansien eurojen vakuutus­pommi – heitä ei voi varoittaa, sillä käytännössä kukaan ei tiedä, keitä he ovat

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Maailmankuulu ruotsalainen dj ja musiikkituottaja Avicii on kuollut 28-vuotiaana – myös kuningasperhe ilmoitti surevansa prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä esiintynyttä tähteä
    3. Asukas kompastui kotinsa kierreportaissa ja jäi jumiin roikkumaan Tampereella – soitti apua roikkuessaan pää alaspäin, palokunta pelasti
    4. Tunti sitten
    5. ”Maailman pahin” supertippuri talttui lopulta – vasta vihoviimeinen antibiootti nujersi brittimiehen Kaakkois-Aasiasta saaman bakteerin
    6. 2 tuntia sitten
    7. New York kieltää autoilun Central Parkissa Manhattanilla – ”Puisto rakennettiin ennen autoja”
    8. Yhdysvaltojen demokraatti­puolue käynnisti oikeus­jutun Trumpin vaali­organisaatiota, Wikileaksia ja Venäjää vastaan
    9. Kolme viidestä suomalaisesta antaa Sipilän hallitukselle arvosanan ”melko huono” tai ”huono” – vain kuusi prosenttia pitää hallitusta hyvänä
    10. Romania harkitsee Israelin-lähetystönsä siirtoa Jerusalemiin
    11. Maalivahti Niklas Bäckström nautti fanien suosiosta, mutta puhui pettymyskaudestaan: ”Toivottavasti näin ei ikinä jatkossa enää käy
    12. Orpo: Huoli Yhdysvaltojen politiikasta varjostaa maailman­talouden nousu­kautta
    13. Harkimo pettyi kärki­paikkojen karattua, arvelee Petteri Orpo HS:lle – Yhteydet venäläisiin liikemiehiin ”eivät ainakaan helpota” pääsyä ministeriksi
    14. Näytä lisää