Politiikka
Soten valinnanvapauslaki etenee – huoli palvelujen tuotannon sirpaloitumisesta aiheutti vielä viilauksia lakii
Soten valinnanvapauslaki etenee ilman suuria viilauksia. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti maanantaina, että lakiesitys annetaan nyt lainsäädännön arviointineuvoston ja oikeusministeriön tarkastukseen.
Lausuntokierroksen perusteella lakiesityksessä on korostettu entisestään asiakkaan palvelujen yhteensovittamiseen liittyviä kohtia ja täsmennetty joitain muita kohtia.
Suurimmat muutokset valinnanvapauslakiin tehtiin jo joulun alla hallituspuolueiden käymissä tiukoissa neuvotteluissa, joissa lopulta päätettiin poistaa maakunnilta velvollisuus antaa asiakasseteleitä erikoissairaanhoidon kiireettömiin toimenpiteisiin.
Myös nykyiset terveyskeskukset korvaavien sote-keskusten valikoimaan kaavailtuja erikoislääkäripalveluita supistettiin alkuperäisestä esityksestä.
Valinnanvapauslaki määrittelee, mihin sosiaali- ja terveyspalveluihin suomalaiset voivat uudistuksen voimaan tultua itse valita tuottajan, joko julkisen tai yksityisen. Lakiesityksen mukaan kansalaiset saavat jatkossa valita joko yksityisen tai julkisen sote-keskuksen ja sitä saa vaihtaa puolen vuoden välein.
Myös muun muassa vanhusten laitos- ja kotihoidon palveluihin ja suureen osaan muitakin sosiaalipalveluja pitää tarjota asiakasseteli, jolla asiakas voi ostaa palvelun haluamaltaan tuottajalta. Maakunnan pitää tarjota asiakasseteleitä myös esimerkiksi kiireettömiin leikkauksiin, jos se ei pysty itse hoitamaan potilasta hoitotakuun määräämässä ajassa.
Lakiin tehtiin lausuntokierroksen perusteella vielä joitain pienempiä viilauksia. Useissa lausunnoissa kannettiin huolta siitä, miten asiakkaan palvelukokonaisuuksien integrointi onnistuu kun palvelutuotanto sirpaloituu.
Hallintoneuvos Pekka Järvisen https://www.hs.fi/haku/?query=pekka+jarvisenmukaan pykälissä korostetaan nyt vielä tarkemmin, että asiakkaan palvelujen kokonaisuus on otettava huomioon.
”Palveluntuottajien täytyy yhteistyössä laatia asiakassuunnitelma henkilölle, joka tarvitsee useita erilaisia palveluita niin, että siitä muodostuu asiakkaan näkökulmasta toimiva kokonaisuus”, Järvinen sanoo.
Eri toimijoiden palvelujen integroinnista on tarkoitus koota myös erillinen muutosohjelma.
Järvisen mukaan arviointineuvoston työlle on varattu aikaa kuukausi ja sen jälkeen virkamiehillä on vielä aikaa tehdä viimeisiä viilauksia lakiin. Eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen olisi tarkoitus mennä maaliskuun alussa.
Tuottajille maksettavien korvausten tarkemmat määrittelyt ja sopimusmallit on tarkoitus lähettää lausunnolle maaliskuussa.
Lausuntokierroksen perusteella lakiesityksessä on korostettu entisestään asiakkaan palvelujen yhteensovittamiseen liittyviä kohtia ja täsmennetty joitain muita kohtia.
Suurimmat muutokset valinnanvapauslakiin tehtiin jo joulun alla hallituspuolueiden käymissä tiukoissa neuvotteluissa, joissa lopulta päätettiin poistaa maakunnilta velvollisuus antaa asiakasseteleitä erikoissairaanhoidon kiireettömiin toimenpiteisiin.
Myös nykyiset terveyskeskukset korvaavien sote-keskusten valikoimaan kaavailtuja erikoislääkäripalveluita supistettiin alkuperäisestä esityksestä.
Valinnanvapauslaki määrittelee, mihin sosiaali- ja terveyspalveluihin suomalaiset voivat uudistuksen voimaan tultua itse valita tuottajan, joko julkisen tai yksityisen. Lakiesityksen mukaan kansalaiset saavat jatkossa valita joko yksityisen tai julkisen sote-keskuksen ja sitä saa vaihtaa puolen vuoden välein.
Myös muun muassa vanhusten laitos- ja kotihoidon palveluihin ja suureen osaan muitakin sosiaalipalveluja pitää tarjota asiakasseteli, jolla asiakas voi ostaa palvelun haluamaltaan tuottajalta. Maakunnan pitää tarjota asiakasseteleitä myös esimerkiksi kiireettömiin leikkauksiin, jos se ei pysty itse hoitamaan potilasta hoitotakuun määräämässä ajassa.
Lakiin tehtiin lausuntokierroksen perusteella vielä joitain pienempiä viilauksia. Useissa lausunnoissa kannettiin huolta siitä, miten asiakkaan palvelukokonaisuuksien integrointi onnistuu kun palvelutuotanto sirpaloituu.
Hallintoneuvos Pekka Järvisen https://www.hs.fi/haku/?query=pekka+jarvisenmukaan pykälissä korostetaan nyt vielä tarkemmin, että asiakkaan palvelujen kokonaisuus on otettava huomioon.
”Palveluntuottajien täytyy yhteistyössä laatia asiakassuunnitelma henkilölle, joka tarvitsee useita erilaisia palveluita niin, että siitä muodostuu asiakkaan näkökulmasta toimiva kokonaisuus”, Järvinen sanoo.
Eri toimijoiden palvelujen integroinnista on tarkoitus koota myös erillinen muutosohjelma.
Järvisen mukaan arviointineuvoston työlle on varattu aikaa kuukausi ja sen jälkeen virkamiehillä on vielä aikaa tehdä viimeisiä viilauksia lakiin. Eduskunnan käsittelyyn lakiesityksen olisi tarkoitus mennä maaliskuun alussa.
Tuottajille maksettavien korvausten tarkemmat määrittelyt ja sopimusmallit on tarkoitus lähettää lausunnolle maaliskuussa.
Hyödynnä maksuton tutustumistilaus, niin pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita:
- Sote Seuraa
- Anni Lassila Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24