Encore-faktantarkistus!
Haaviston syytös Niinistöä kohtaan aktiivimalliin liittyen on herättänyt paljon keskustelua ja tunteita.
"Älä hyvä Pekka väärentele puheitani", Niinistö jyrisi Haavistolle.
Mistä oli kyse - ja kumpi oli oikeassa?
Niinistö puhui sunnuntaina MTV:n vaalitentissä siitä, miksi hän ei olisi tasavallan presidenttinä puuttunut hallituksen aktiivimalliin, joka patistaa työttömiä töihin tai aktivointitoimiin etuusleikkauksen uhalla. Haavisto sanoi, että olisi puuttunut aktiivimalliin, koska on mahdollista, että tietyillä alueilla työttömät eivät kykene täyttämään aktiivimallin vaatimuksia vaikka kuinka yrittävät.
"Jo eduskunta lausui, että on vaarassa ettei tämä toteudu kaikkialla, ja siksi haluaa seurata asiaa, ja siksi minä en viitsinyt kirjoittaa uudelleen samaa lausumaa. Se olisi ollut naurettavaa, suoraan sanottuna", Niinistö vastasi.
Haavisto tarttui tähän tiistaina HS:n ja IS:n yhteistentissä. Hän sanoi näin: "Keskustelin Sauli kanssasi siitä, ja totesit aktiivimallin osalta, kun kysyin olisiko voinut jättää lausuman tai olisiko presidentti voinut asiaan puuttua, 'en viitsinyt kommentoida, olisi ollut naurettavaa'. Ajattelen suomalaisia työttömiä joihin tämä aktiivimalli iskee, ajattelen niitä perheitä joihin tämä iskee, mikä siinä on naurettavaa", Haavisto tivasi.
Siis.
Haaviston mukaan Niinistö sanoi, että "ei viitsi kommentoida" aktiivimallia, koska se olisi ollut "naurettavaa".
Väite on väärä - tai ainakin hyvin harhaanjohtava.
Haaviston tapa kertoa asiasta antaa hyvin erilaisen kuvan Niinistön toiminnan perusteista kuin miten Niinistö toimintaansa itse perusteli sunnuntaina. Haavisto antoi ymmärtää, että Niinistö ei vain viitsi kommentoida asiaa, kun Niinistö perusteli toimintaansa viittaamalla eduskunnan lausumaan.
Niinistö ja Haavisto kävivät mielenkiintoisen sananvaihdon väittelyn lopuksi.
Niinistö: "Älä hyvä Pekka väärentele puheitani."
Haavisto: "Ei ollut väärennöstä tässä."
Niinistö: "Irrotit vain sen lopun ja se oli täydellisen tahallinen väärennös."
Haavisto: "Se lause oli oikein."
Asia on kuitenkin niin, että vaikka jotkut sanat olisivat tarkkaan ottaen oikein, niin niitä voi siteerata harhaanjohtavalla tavalla.
Kiitos minunkin puolestani lukijoille!
Tätä tenttiä ei tohdi liikaa ruotia, koska olen jäävi, mutta mielestäni kokonaisuus toimi oikein hyvin. Rytmi oli hyvä, aihepiirit eivät toistaneet vain tuttuja kokonaisuuksia - Väyrynen ei tainnut kertaakaan syyttää Niinistöä EU:n sotilasliiton ajamisesta! - ja ehdokkaita haastettiin. Myös ehdokkaat ovat selvästi piristyneet viimeisen viikon aikana. Tässä tentissä Niinistö todennäköisesti nähtiin toistaiseksi vihaisimpana, kun Haavisto käytännössä syytti Niinistöä työttömien ahdistuksen vähättelemisestä aktiivimallikeskustelun yhteydessä. Miksi sinä vääristelet minun sanomisiani, Niinistö jyrisi Haavistolle.
Tentissä nähtiin myös mielenkiintoinen, herkkä Väyrys-hetki, kun puhuttiin lasten edun toteutumisesta.
Ja kuultiinpa tentissä myös uutisia - tai ainakin uutisenkaltaisia - muun muassa Jemenissä sotiviin maihin kohdistuvaan asevientiin ja maksuttomiin koulukirjoihin liittyen. Kaikki ehdokkaat taisivat vastustaa uusien asevientilupien myöntämistä Arabiemiraatteihin tai Saudi-Arabiaan, ja Niinistö - jos oikein kuulin - sanoi pitävänsä ajatusta maksuttomista koulukirjoista ainakin pienituloisille hyvänä.
Mielenkiintoista oli myös se, miten haluttomia ehdokkaat olivat pohtimaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisiin liittyviä uhkakuvia, ja miten keskustelu kehystettiin pitkälti siihen, onko kaksoiskansalaisten omissa motiiveissa epäiltävää. Tuntuu, että puolustusministeri Jussi Niinistön omituiset "viides kolonna" -kommentit ovat haudanneet keskustelussa alle sen perustellun huolen, joka liittyy Venäjän valtion painostuskeinoihin omia kansalaisiaan kohtaan. Kyse ei siis ole kaksoiskansalaisten motiiveista, vaan heihin mahdollisesti kohdistuvasta painostuksesta.
Mutta: varsinainen vaalipäivä lähestyy ja presidenttikiima sen kuin yltyy. Palataan asiaan torstaina!
Aamun lehdessä vielä koontia faktoista ja niiden puutteesta. Seuraava HS:n liveseuranta tulee Yleisradion vaalitentin aikaan torstaina 25. tammikuuta kello 21 alkaen. Palaamisiin silloin!
Tämän tentin osalta liveseuranta päättyy tähän.
Vielä vähän pohdintaa Merja Kyllösen kommentista. Kyllönen ei tässä tentissä ollut kovin paljoa äänessä.
Kyllönen sanoi, että euro on tänä päivänä järjestelmä, joka pitää korjata ja josta hyötyy lähtökohtaisesti vain Saksa.
Väite eurosta on oikea ja Saksasta harhaanjohtava, tosin se on tavallaan oikeilla jäljillä.
Eurossa on isoja rakenteellisia ongelmia, ja monet johtavat taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että euro oli virhe. Se toi hyvin erilaiset taloudet yhteen, vei pois niiden itsenäisen rahapolitiikan ja joustavan valuutan, mahdollisti ylivelkaantumisen valtioiden joukkolainojen korkojen laskiessa merkittävästi, ja niin edelleen. Eurossa ei ollut suhdanteita tasaavia mekanismeja tai mitään varautumista siihen, että pankkien tappiot kaatuvat valtioiden niskaan, joten kriisin sattuessa kriisivaltioiden piti kiristää finanssipolitiikkaansa merkittävästi. Se tarkoitti, että talouden sukellus sai helposti itseään vahvistavia piirteitä ja eurovaltioiden yhteisvastuu veloista toteutui.
Tämä on tietysti hyvin eri kysymys kuin se, pitäisikö Suomen erota eurosta. Se ei hyvin todennäköisesti olisi järkevää.
Saksan valuutan arvo on pysynyt euroalueen takia keinotekoisen matalana, mikä on auttanut Saksan vientiä ja johtanut valtion historiallisen suuriin vaihtotaseen ylijäämiin. Mutta on tietysti karkea yksinkertaistus sanoa, että eurosta hyötyisi vain Saksa.
Nyt euroalueen tulevaisuudesta käydään kiivasta keskustelua, ja nähtäväksi jää, millaiseen järjestelmään päädytään. Olennaista lienee ainakin pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaiseminen - jossa ollaan jo pankkiunionin myötä edetty - sekä jonkinlaisen markkinakurin ja velkajärjestelymekanismin toteuttaminen. Ja vielä jonkinlaisen suhdanteita tasaavan rahaston toteutus.
Kiitoksia kaikille mukanaolosta! Pian HS:n sivustolla koontia ja analyysia tentin kulusta. Eniten keskustelua tuntuivat herättävän Suomen asekaupat, sekä omat hankinnat että myynnit, sekä tuttuun tapaan Nato ja EU. Myös Kiinan kasvava rooli maailmalla puhutti ehdokkaita.
Viimeksi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti oli 72,8. Ehdokkaiden veikkaukset:
Torvalds: 73,8.
Niinistö: 73,7
Väyrynen: 74
Haatainen: 74,5
Huhtasaari: 74
Vanhanen: 73
Haavisto: 73,2
Kyllönen: 70
Lopuksi ehdokkailta kysytään: Miksi pitää äänestää?
Torvalds: ”Se on kansalaisen ainoa mahdollisuus vaikuttaa. Toisella kierroksella mahdollisuus tiivistyy.”
Niinistö: ”Tässä maassa presidentillä on aika paljon vaikutusmahdollisuuksia. Teillä on vielä suuremmat mahdollisuudet.”
Väyrynen: ”Meidän täytyy saada vaihdos maan johdossa, koska meillä on ollut vahva oikeistosuuntaus.”
Haatainen: ”Olen niiden ääni, joiden ääni ei nyt kuulu.”
Huhtasaari: ”Minun isäntäni on Suomi ja Suomen kansa. Demokratia on paras keksintö, minkä olemme yhteiskunnassa saaneet politiikan osalta aikaiseksi. Suomi takas, koska se on liian rakas.”
Vanhanen: ”Pitää saada sellaista presidenttiyttä, jota ylihuomisen haasteisiin vastaaminen edellyttää.”
Haavisto: ”Olemme menneet Suomessa kulttuuriin, jossa on paljon vihapuhetta. Presidentti voi tähän vaikuttaa.”
Kyllönen: ”Suomi tarvitsee rauhan, rakkauden ja itsenäisyyden rauharouvaa. Meillä on demokratia ja äänioikeus, käyttäkää sitä.”
"Ei, mulla ei ole mitään jäänyt hampaankoloon" toteaa presidentti Niinistö valitettuaan, että hänen sanomisiaan taas vääristellään. #presidentinvaalit2018 #presidentinvaalit
— Juha Töyrylä (@Juha_Toyryla) 23. tammikuuta 2018
”Pitäisikö Suomen erota euroalueesta, Merja Kyllönen?” kysyy Paavo Väyrynen.
Kyllösen mukaan eurosta hyötyy suurimmaksi osaksi Saksa.
”Jos emme korjaa euroa, on syytä kysyä, kannattaako sitä säilyttää. Yksinään eurosta ei ole Suomen järkeä erota. Se aiheuttaisi epävakautta talousjärjestelmällemme.”
- Presidentinvaalit Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Teemu Luukka Seuraa
- Paavo Teittinen Seuraa
Kommentit