Ehdokkaiden tehtävänä oli arvioida, millaisia haasteita ja kuoppia Suomen edessä on seuraavien kuuden vuoden aikana. Aiheena olivat niin konkreettiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset kuin mahdolliset muutokset maailmanjärjestyksessä.
Eniten keskustelua tuntuivat herättivät Suomen asehankinnat sekä asekaupat ulkomaille. Myös tuttuun tapaan Nato ja EU olivat tentissä esillä, samoin Kiinan kasvava rooli maailmalla puhutti ehdokkaita.
Valitsijayhdistyksen tukema istuva presidentti Sauli Niinistöhttps://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinisto vaikutti aidosti hermostuvan, kun vihreiden Pekka Haavistohttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+haavisto kysyi häneltä työttömien aktivoinnista säädetystä lainsäädännöstä.
Tämän jutun alla HS:n liveseurannassa käydään perusteellisemmin läpi, kumpi oli kiistassa oikeassa.
”Keskustelimme aktiivimallista. Oli paljon palautetta siitä, pitäisikö presidentin siihen puuttua. Keskustelin kanssasi siitä, Sauli, ja sanoit, että ’en viitsinyt kommentoida, olisi ollut naurettavaa’. Miksi se on naurettavaa?” Haavisto kysyi.
”Miksi muuntelet puheitani? Eduskunta lausui lain yhteydessä valiokunnan ponnessa, että pitää seurata tilannetta niin, ettei kukaan menetä työttömyysetuaan sen vuoksi, että ei ole tarjolla työttömyyspalveluita. Eduskunta lausui jo sen, mitä olisin voinut kirjoittaa. Olisi ollut naiivia presidentin kirjoittaa sen, mitä eduskunta oli itse lausunut”, Niinistö vastasi.
Hetki myöhemmin Niinistö totesi ykskantaan, ettei ”mitään ole jäänyt hampaankoloon” presidenttitenteistä muiden ehdokkaiden osalta.
Sdp:n presidenttiehdokas Tuula Haatainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuula+haatainen käytti oman kysymyksensä tiedustelemalla Niinistöltä, tulisiko hänen mielestään oppivelvollisuus laajentaa koskemaan toista astetta eli lukiota ja ammattikouluja. Tähän sisältyisivät maksuttomat oppimateriaalit. Asia on ollut Sdp:n asialistalla pitkään.
Niinistö kertoi, että Tukikummit-säätiölle, jonka toiminnassa hän on mukana, tulee yhä useammin perheiltä pyyntöjä koulukirjojen rahoittamiseen. Niinistö ei ohjeistaisi hallitusta suoraan kohdistamaan rahaa koulukirjoihin, mutta kannatti ajatusta maksuttomuudesta.
”Pidän koulukirjojen hankkimisajatusta hyvänä”, Niinistö sanoi.
Suomen asevienti Jemenissä sotaa käyviin Arabiemiraatteihin oli myös esillä tentissä. Vuonna 2016 Arabiemiraatit oli Suomen suurin aseviennin kohdemaa.
”Tämä ei mennyt ihan kuin Strömsössä”, Nils Torvaldshttps://www.hs.fi/haku/?query=nils+torvalds (r) sanoi ja toivoi, että vanhat kaupat lopetetaan.
Sauli Niinistön mukaan asekaupoissa täytyy vastedes olla pidättyväinen.
”Ei myönnetä lupia, jos tilanne Jemenissä on samanlainen kuin se nyt on”, Niinistö sanoo.
Niinistön mukaan Arabiemiraattien osallistuminen Jemenin sotaan ei ollut ”ollenkaan niin tiivistä, kuin nyt näyttää olevan”, kun asevientilupa myönnettiin marraskuussa 2015.
Väite on kuitenkin harhaanjohtava, sillä Arabiemiraatit olivat alusta lähtien mukana Saudi-Arabian johtamassa koalitiossa. Jemenin sodan alettua maaliskuussa 2015 arabiemiraattien hävittäjiä pommitti kapinallisia Jemenissä.
Katso asevientiä koskeva keskustelu alla olevalta videolta.
Voit lukea HS:n hetki hetkeltä -seurannan ja arviot tentistä alta.
Encore-faktantarkistus!
Haaviston syytös Niinistöä kohtaan aktiivimalliin liittyen on herättänyt paljon keskustelua ja tunteita.
"Älä hyvä Pekka väärentele puheitani", Niinistö jyrisi Haavistolle.
Mistä oli kyse - ja kumpi oli oikeassa?
Niinistö puhui sunnuntaina MTV:n vaalitentissä siitä, miksi hän ei olisi tasavallan presidenttinä puuttunut hallituksen aktiivimalliin, joka patistaa työttömiä töihin tai aktivointitoimiin etuusleikkauksen uhalla. Haavisto sanoi, että olisi puuttunut aktiivimalliin, koska on mahdollista, että tietyillä alueilla työttömät eivät kykene täyttämään aktiivimallin vaatimuksia vaikka kuinka yrittävät.
"Jo eduskunta lausui, että on vaarassa ettei tämä toteudu kaikkialla, ja siksi haluaa seurata asiaa, ja siksi minä en viitsinyt kirjoittaa uudelleen samaa lausumaa. Se olisi ollut naurettavaa, suoraan sanottuna", Niinistö vastasi.
Haavisto tarttui tähän tiistaina HS:n ja IS:n yhteistentissä. Hän sanoi näin: "Keskustelin Sauli kanssasi siitä, ja totesit aktiivimallin osalta, kun kysyin olisiko voinut jättää lausuman tai olisiko presidentti voinut asiaan puuttua, 'en viitsinyt kommentoida, olisi ollut naurettavaa'. Ajattelen suomalaisia työttömiä joihin tämä aktiivimalli iskee, ajattelen niitä perheitä joihin tämä iskee, mikä siinä on naurettavaa", Haavisto tivasi.
Siis.
Haaviston mukaan Niinistö sanoi, että "ei viitsi kommentoida" aktiivimallia, koska se olisi ollut "naurettavaa".
Väite on väärä - tai ainakin hyvin harhaanjohtava.
Haaviston tapa kertoa asiasta antaa hyvin erilaisen kuvan Niinistön toiminnan perusteista kuin miten Niinistö toimintaansa itse perusteli sunnuntaina. Haavisto antoi ymmärtää, että Niinistö ei vain viitsi kommentoida asiaa, kun Niinistö perusteli toimintaansa viittaamalla eduskunnan lausumaan.
Niinistö ja Haavisto kävivät mielenkiintoisen sananvaihdon väittelyn lopuksi.
Niinistö: "Älä hyvä Pekka väärentele puheitani."
Haavisto: "Ei ollut väärennöstä tässä."
Niinistö: "Irrotit vain sen lopun ja se oli täydellisen tahallinen väärennös."
Haavisto: "Se lause oli oikein."
Asia on kuitenkin niin, että vaikka jotkut sanat olisivat tarkkaan ottaen oikein, niin niitä voi siteerata harhaanjohtavalla tavalla.
Kiitos minunkin puolestani lukijoille!
Tätä tenttiä ei tohdi liikaa ruotia, koska olen jäävi, mutta mielestäni kokonaisuus toimi oikein hyvin. Rytmi oli hyvä, aihepiirit eivät toistaneet vain tuttuja kokonaisuuksia - Väyrynen ei tainnut kertaakaan syyttää Niinistöä EU:n sotilasliiton ajamisesta! - ja ehdokkaita haastettiin. Myös ehdokkaat ovat selvästi piristyneet viimeisen viikon aikana. Tässä tentissä Niinistö todennäköisesti nähtiin toistaiseksi vihaisimpana, kun Haavisto käytännössä syytti Niinistöä työttömien ahdistuksen vähättelemisestä aktiivimallikeskustelun yhteydessä. Miksi sinä vääristelet minun sanomisiani, Niinistö jyrisi Haavistolle.
Tentissä nähtiin myös mielenkiintoinen, herkkä Väyrys-hetki, kun puhuttiin lasten edun toteutumisesta.
Ja kuultiinpa tentissä myös uutisia - tai ainakin uutisenkaltaisia - muun muassa Jemenissä sotiviin maihin kohdistuvaan asevientiin ja maksuttomiin koulukirjoihin liittyen. Kaikki ehdokkaat taisivat vastustaa uusien asevientilupien myöntämistä Arabiemiraatteihin tai Saudi-Arabiaan, ja Niinistö - jos oikein kuulin - sanoi pitävänsä ajatusta maksuttomista koulukirjoista ainakin pienituloisille hyvänä.
Mielenkiintoista oli myös se, miten haluttomia ehdokkaat olivat pohtimaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisiin liittyviä uhkakuvia, ja miten keskustelu kehystettiin pitkälti siihen, onko kaksoiskansalaisten omissa motiiveissa epäiltävää. Tuntuu, että puolustusministeri Jussi Niinistön omituiset "viides kolonna" -kommentit ovat haudanneet keskustelussa alle sen perustellun huolen, joka liittyy Venäjän valtion painostuskeinoihin omia kansalaisiaan kohtaan. Kyse ei siis ole kaksoiskansalaisten motiiveista, vaan heihin mahdollisesti kohdistuvasta painostuksesta.
Mutta: varsinainen vaalipäivä lähestyy ja presidenttikiima sen kuin yltyy. Palataan asiaan torstaina!
Aamun lehdessä vielä koontia faktoista ja niiden puutteesta. Seuraava HS:n liveseuranta tulee Yleisradion vaalitentin aikaan torstaina 25. tammikuuta kello 21 alkaen. Palaamisiin silloin!
Tämän tentin osalta liveseuranta päättyy tähän.
Vielä vähän pohdintaa Merja Kyllösen kommentista. Kyllönen ei tässä tentissä ollut kovin paljoa äänessä.
Kyllönen sanoi, että euro on tänä päivänä järjestelmä, joka pitää korjata ja josta hyötyy lähtökohtaisesti vain Saksa.
Väite eurosta on oikea ja Saksasta harhaanjohtava, tosin se on tavallaan oikeilla jäljillä.
Eurossa on isoja rakenteellisia ongelmia, ja monet johtavat taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että euro oli virhe. Se toi hyvin erilaiset taloudet yhteen, vei pois niiden itsenäisen rahapolitiikan ja joustavan valuutan, mahdollisti ylivelkaantumisen valtioiden joukkolainojen korkojen laskiessa merkittävästi, ja niin edelleen. Eurossa ei ollut suhdanteita tasaavia mekanismeja tai mitään varautumista siihen, että pankkien tappiot kaatuvat valtioiden niskaan, joten kriisin sattuessa kriisivaltioiden piti kiristää finanssipolitiikkaansa merkittävästi. Se tarkoitti, että talouden sukellus sai helposti itseään vahvistavia piirteitä ja eurovaltioiden yhteisvastuu veloista toteutui.
Tämä on tietysti hyvin eri kysymys kuin se, pitäisikö Suomen erota eurosta. Se ei hyvin todennäköisesti olisi järkevää.
Saksan valuutan arvo on pysynyt euroalueen takia keinotekoisen matalana, mikä on auttanut Saksan vientiä ja johtanut valtion historiallisen suuriin vaihtotaseen ylijäämiin. Mutta on tietysti karkea yksinkertaistus sanoa, että eurosta hyötyisi vain Saksa.
Nyt euroalueen tulevaisuudesta käydään kiivasta keskustelua, ja nähtäväksi jää, millaiseen järjestelmään päädytään. Olennaista lienee ainakin pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaiseminen - jossa ollaan jo pankkiunionin myötä edetty - sekä jonkinlaisen markkinakurin ja velkajärjestelymekanismin toteuttaminen. Ja vielä jonkinlaisen suhdanteita tasaavan rahaston toteutus.
Kiitoksia kaikille mukanaolosta! Pian HS:n sivustolla koontia ja analyysia tentin kulusta. Eniten keskustelua tuntuivat herättävän Suomen asekaupat, sekä omat hankinnat että myynnit, sekä tuttuun tapaan Nato ja EU. Myös Kiinan kasvava rooli maailmalla puhutti ehdokkaita.
Viimeksi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella äänestysprosentti oli 72,8. Ehdokkaiden veikkaukset:
Torvalds: 73,8.
Niinistö: 73,7
Väyrynen: 74
Haatainen: 74,5
Huhtasaari: 74
Vanhanen: 73
Haavisto: 73,2
Kyllönen: 70
Lopuksi ehdokkailta kysytään: Miksi pitää äänestää?
Torvalds: ”Se on kansalaisen ainoa mahdollisuus vaikuttaa. Toisella kierroksella mahdollisuus tiivistyy.”
Niinistö: ”Tässä maassa presidentillä on aika paljon vaikutusmahdollisuuksia. Teillä on vielä suuremmat mahdollisuudet.”
Väyrynen: ”Meidän täytyy saada vaihdos maan johdossa, koska meillä on ollut vahva oikeistosuuntaus.”
Haatainen: ”Olen niiden ääni, joiden ääni ei nyt kuulu.”
Huhtasaari: ”Minun isäntäni on Suomi ja Suomen kansa. Demokratia on paras keksintö, minkä olemme yhteiskunnassa saaneet politiikan osalta aikaiseksi. Suomi takas, koska se on liian rakas.”
Vanhanen: ”Pitää saada sellaista presidenttiyttä, jota ylihuomisen haasteisiin vastaaminen edellyttää.”
Haavisto: ”Olemme menneet Suomessa kulttuuriin, jossa on paljon vihapuhetta. Presidentti voi tähän vaikuttaa.”
Kyllönen: ”Suomi tarvitsee rauhan, rakkauden ja itsenäisyyden rauharouvaa. Meillä on demokratia ja äänioikeus, käyttäkää sitä.”
"Ei, mulla ei ole mitään jäänyt hampaankoloon" toteaa presidentti Niinistö valitettuaan, että hänen sanomisiaan taas vääristellään. #presidentinvaalit2018 #presidentinvaalit
— Juha Töyrylä (@Juha_Toyryla) 23. tammikuuta 2018
”Pitäisikö Suomen erota euroalueesta, Merja Kyllönen?” kysyy Paavo Väyrynen.
Kyllösen mukaan eurosta hyötyy suurimmaksi osaksi Saksa.
”Jos emme korjaa euroa, on syytä kysyä, kannattaako sitä säilyttää. Yksinään eurosta ei ole Suomen järkeä erota. Se aiheuttaisi epävakautta talousjärjestelmällemme.”
Laura Huhtasaari kehottaa faktantarkistajia tarkastamaan, onko hän sukua Paavo Väyryselle.
Palaamme asiaan.
Onko jonkun ehdokkaan puheenparsi jäänyt hampaankoloon? Mikä vaivaa nyt, Haapala kysyy.
”Keskustelimme aktiivimallista. Oli paljon palautetta siitä, pitäisikö presidentin siihen puuttua. Keskustelin kanssasi siitä, Sauli, ja sanoit, että ’en viitsinyt kommentoida, olisi ollut naurettavaa’. Miksi se on naurettavaa?” kysyy Pekka Haavisto.
”Miksi muuntelet puheitani? Eduskunta lausui lain yhteydessä valiokunnan ponnessa, että pitää seurata tilannetta niin, ettei kukaan menetä työttömyysetuaan sen vuoksi, että ei ole tarjolla työttömyyspalveluita. Eduskunta lausui jo sen, mitä olisin voinut kirjoittaa. Olisi ollut naiivia presidentin kirjoittaa sen, mitä eduskunta oli itse lausunut.”
Mielenkiintoinen hetki: Paavo Väyrysen puhuessa lasten edusta ilmapiiri vakavoituu ja Väyrysen karnevalismi on täysin tiessään. Väyrynen vaikutti vilpittömämmältä ja aidommalta kuin kertaakaan aiemmin tentissä.
”Olisitteko myös lasten presidentti, ja mitä se käytännössä tarkoittaa”, kysyi 11-vuotias Tiia Ylinen.
Haavisto sanoo aikovansa kuuntelevansa lapsia myös presidentinlinnassa ja maakuntavierailuilla. Huhtasaari järjestäisi presidenttinä myös lastenkutsuja kuin Alli Paasikivi teki. Haatainen kysyisi lapsilta koulujen kautta mielipiteitä, mitä lapset haluisivat presidentin esiin nostavan.
”Minä rakastan kaikkia lapsia”, Paavo Väyrynen sanoo.
”Tulisin tekemään presidenttinä kaikkeni lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.”
Ostiko Kiina Suomen hiljaiseksi ihmisoikeuskysymyksissä kahdella pandalla, Sauli Niinistö?
”Ei hiljaiseksi ostanut eikä pyrkinytkään ostamaan. Tämä on merkillinen legenda, ettei Suomi puhu ihmisoikeuksista Kiinan kanssa. Mutta istuin presidentti Xin kanssa illalisella kaksi tuntia. Kävimme hyvin tarkoin läpi sen, miten läntinen ja itäinen ihmisoikeuskäsitys eroavat toisistaan ja miten niitä voitaisiin yhdistää. Kiina on näitä pandoja vuokrannut noin 14-15 maahan. Sitä pidetään Kiinassa enemmänkin diplomatian hienostuneena osoituksena, että suhteet ovat poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Ja niin ne ovatkin.”
Mikä se sellainen lahja on, josta pitää rahaa maksaa, Haapala kysyy. Pandojen hinta on tiedetysti miljoona euroa vuodessa.
”Kallis oli lahja. Mutta olen ymmärtänyt, että Ähtärissä otettiin se mielellään vastaan”, Niinistö sanoi.
Huhtasaari sanoo, että ilmasto muuttuisi ilman ihmistäkin, mutta varmasti ihminenkin voi siihen vaikuttaa.
Väite on oikea.
Vaikea tuosta on olla eri mieltä!
Jahas, Sanoman vaalitentissä tarjoillaan meemeilijöille aineistoa. #presidentinvaalit2018 pic.twitter.com/2BrwhGe1XV
— Sami Lindfors (@samilindfors) 23. tammikuuta 2018
Miksi Suomi ei noussutkaan YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi, Sauli Niinistö?
”Kun tulin virkaan, minulle sanottiin, että meillä oli 130 sitoumusta. Ne katosivat yksi toisensa jälkeen. Ruotsin pääministeri tapasi äänestäjiä kaksi vuotta, minulla oli muutama kuukausi.”
Niinistön mukaan Suomen globaali painoarvo ei ole mennyt viime vuosina alaspäin.
”Meillä on hyvät suhteet maailman keskuksiin: Pekingiin, Moskovaan, Washingtoniin. Voimme tarjota palveluksia, pieniä ja isoja asioita.”
Haataisen mukaan Suomen painoarvo on heikentynyt globaaleissa asioissa. ”Se on hallituksen syytä. On leikattu kehitysyhteistyörahoja. Tämä heikentää naisten ja tyttöjen asemaa maailmalla.”
Haatainen sanoo käyvänsä kansainvälisillä vierailuilla myös slummeissa näkemässä paikallisten kansalaisten arkea.
Väyrysen mukaan Alexander Stubb (kok) hoiti huonosti YK-asian.
”Mutta mikä on onnetonta nyt on se, että kun meillä pitäisi olla globaalia vaikutusvaltaa, olemme leikanneet kehitysyhteistyörahoja. Se oli huono päätös.”
Vanhasen mukaan Luxemburg oli parempi kilpailija. ”Se ei ollut ollut kertaakaan turvallisuusneuvoston jäsen. Meillä oli huono tuuri asetelmassa.”
Puhuttaessa kehitysavusta ja Afrikasta Huhtasaari vaikuttaa nostavan esiin joka tentissä veteraanidiplomaatti Matti Kääriäisen kirjan Kehitysavun kirous.
Kirja ilmestyi muutama vuosi sitten, ja HS kirjoitti siitä tuolloin. Jutut voit lukea täältä:
Huhtasaari sanoo, että EU ei ole tehnyt mitään, kun Kiina on suojellut kotimaansa vientiteollisuutta ja polkuhinnoitellut tuotteitaan.
Väite on väärä.
EU on juuri joulukuussa kiristänyt polkuhinnoittelusääntöjään, nimenomaan Kiinan harjoittaman toiminnan takia.
Kiinasta on tullut myös vapaakaupan puolestapuhuja, sanoo Haavisto, mutta on huolissaan Itä- ja Kaakkois-Aasian turvallisuudesta.
”Meidän täytyy varmistaa, että turvallisuus alueella kehittyy hyvään suuntaan. Meidän täytyy myös katsoa Kiinan ihmisoikeustilannetta ja sananvapautta.”
Kyllösen mukaan EU:n täytyy pysyä yhtenäisenä. ”Saadaanko perhe kasaan, vai väännämmekö itä-länsi –asettelusta, joka on liian vahva. Meidän täytyy olla tekemässä päätöksiä ja ohjata katsetta idän suuntaan.”
”Jos puhutaan polkumyynnistä, niin EU on ainoa toimija, joka on saanut jonkinlaiset sopimukset Kiinan kanssa polkumyynnistä”, Kyllönen sanoo.
Väyrynen sanoo, että Suomi on kärsinyt Venäjän asettamista vastapakotteista eniten.
Väite on harhaanjohtava, tosin on totta, että Suomi on siinä Euroopan valtioiden joukossa, joka on kärsinyt eniten.
Tuoreen ranskalaistutkimuksen mukaan väestölukuun suhteutettuna Suomi vienti on kärsinyt vastapakotteista eniten Latvian ja Liettuan jälkeen. Tutkimus oli tehty vuonna 2016.
Väyrynen muistuttaa, että kauppapolitiikka hoidetaan EU:n puitteissa.
”Mutta vienninedistäminen on jokaisen maan oma asia. Suomi on menestynyt hyvin Kiinan markkinoilla. Myös Intiassa on pärjätty. Tällä tiellä täytyy jatkaa.”
Väyrysen mukaan Suomen täytyy olla ratkaisemassa Itä-Ukrainan kriisiä, jotta pakotteet Venäjän kanssa voidaan purkaa ja kaupankäyntiä itänaapurin kanssa jatkaa.
Haataisen mukaan globaalilla tasolla köyhyyden väheneminen Aasiassa on hyvä asia.
”Suomi on globaalissa taloudessa pärjännyt osaamisella ja satsaamalla teknologiaan. Kannatan sitä, että EU vahvistuu ja panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan.”
Huhtasaari lisäisi vientiä Venäjälle. Hänen mukaansa EU on naiivi Kiinan kansa, kun se ei vaadi vastavuoroisuutta maan kanssa. ”EU ei ole hoitanut tehtäväänsä, ei myöskään WTO:ssa.”
Vanhanen näkee EU:n olevan rinnasteinen Kiinan kanssa taloudellisesti 2030-luvulla ja katsoo, että EU pääsee hyödyntämään Kiinan kasvua Kiinan Silkkitie -hankkeen eli One Belt, One Road -hankkeen avulla.
Arvion mukaan Kiina ohittaa Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena 2030-luvulla.
Miten Suomi pärjää uudessa maailmanjärjestyksessä, jossa Kiina on suurin talous ja Intia kolmanneksi suurin talous, ehdokkailta kysytään.
Torvalds sanoo näkymän olevan huolestuttava.
”Jos me emme ole mukana siinä valtavan nopeassa teknologisessa kehityksessä, takalauta aukeaa erittäin ikävällä tavalla viennistä riippuvaiselle pohjoiselle maalle. Vaikka jotkut puhuvat siitä, että EU vie itsenäisyyden – se on hölynpölyä – Suomen täytyy olla siinä mukana, tai muutoin Suomi jää Hylkysyrjäksi, jossa presidenttinä on Väyrynen”, Torvalds sanoo.
Niinistön mukaan ryhmänä Aasia tulee nyt.
”Läntinen talous kasvaa, mutta vaatimattomasti. Meidän täytyy olla siinä mukana. Olen kovin paljon Nilsin kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan on ryhdistäydyttävä. Jos Saksa on jäämässä jälkeen, se on merkki siitä. Euroopan potentiaali on maailman suurin, mutta sitä ei nyt tehokkaasti käytetä.”
”Miksi, Paavo Väyrynen, toitotatte EU:ta vastaan, vaikka olitte keskustalainen ulkoministeri ja käänsitte 1990-luvun alussa keskustan kenttää EU-jäsenyyden taakse?” Haapala kysyy.
”Alun perin olin sitä mieltä, että on hyvä, että Suomi ei liity EU:hun. Mutta kun oli näköpiirissä, että Ruotsi liittyy, hyväksyin, että menemme neuvotteluihin. Jos keskusta ei olisi siihen suostunut, olisi tullut sinipunahallitus ja neuvottelut olisivat tulleet joka tapauksessa.”
”Jos Suomi ei olisi liittynyt EU:hun, ei Ruotsikaan olisi liittynyt unioniin. Silloin Islanti, Norja ja Tanska olisivat Pohjolan yhteisöä. Suomi olisi silloin säilyttänyt itsenäisyytensä.”
”Itsehän tämän helvetin avasin”, Haapala sanoi Väyrysen puheenvuoron lopuksi.
Paavo Väyrynen sanoo, että Suomi vietiin perustuslain vastaisesti euroalueeseen. Usein tämä väite on liitetty Väyrysen toimesta nimenomaan Sauli Niinistöön, joka oli tuolloin valtiovarainministerinä.
Väite ei pidä paikkaansa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi vuonna 1998 lausunnon, jossa se totesi, että hallituksen toimintatavassa euroalueeseen liittymisessä ei ollut moitittavaa.
Katiajako, ilmastonmuutos ja ”Hylkysyrjä”. Meidän täytyy toimia Hylkysyrjän torjumiseksi, Torvalds viittaa Ylen presidenttitentissä esittämäänsä käsitteeseen.
Mahdollisuuksina Torvalds nostaa EU:n Ranskan ja Saksan johdolla. ”Jos laskemme nettona EU:n jäsenmaksumme, se on 0,14 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Se on mitätön osuus. Sillä pääsemme erittäin laajalle markkinalle, missä tulevaisuutemme on.”
Niinistö sanoo vastaavansa samoin kuin 12 vuotta sitten: ilmastonmuutos on Suomen suurin uhka. Mahdollisuutena Niinistö nostaa Suomen vakaus. ”Minä yhdistän sen sellaiseen sanaan kuin luottamus. Niin kauan kuin luotamme demokraattiseen järjestelmään, olemme vahvoja.”
Väyrynen toistaa Huhtasaaren uhkakuvan: itsenäisyyden menettämisen. ”On suuri vaara, että euroalueen kehittäminen liittovaltioksi vie meidän itsenäisyytemme.”
”Mahdollisuus on puolestaan se, että minut valitaan tasavallan presidentiksi”, Väyrynen sanoo.
Torvalds sanoo, että Suomen nettomaksu EU:hun on 0,14 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Väite on oikea.
Luku oli vuonna 2016 tasan 0,14 prosenttia suhteessa bkt:hen. Se tarkoittaa 54 euroa asukasta kohden.
Vanhasen mukaan uhka on välinpitämättömyys. ”Se koskee meitä sekä Suomessa että maailmalla.”
Mahdollisuutena hän pitää ”suomalaista kykyä ratkaista ongelmia”. ”Suomi on aina onnistunut vaikeatkin pulmat ratkaisemaan.
Haavisto nostaa esille uhkana eriarvoisuuden. ”Kaksi viidestä nuoresta on vaarasta pudota. Myös alueellinen eriarvoistuminen on suuri ongelma. Helsingissä puhutaan pöhinästä, muualla maassa taistellaan palveluiden säilymisestä.”
”Koulutus on minusta se mahdollisuus, jolla suomalaiset pärjäävät tulevaisuudessa. Yhden ihmiselämän aikana voi tehdä monenlaisia töitä. Parasta mitä voimme maailmalle antaa on suomalainen koulutus”, Haavisto sanoo.
Kyllösen mukaan uhkana on ilmastonmuutos, suurin mahdollisuus on puolestaan ihmiset. ”Meidän täytyy pitää huoli, että kaikki ovat arvostettuja sekä kotimaassa että muuallakin.”
Haavisto sanoo, että viidennes 20-vuotiaista nuorista uhkaa pudota yhteiskunnan turvaverkkojen läpi, ja viittaa opiskelupaikan tai työpaikan puutteeseen.
Väite on oikea.
20–24-vuotiaista suomalaisnuorista noin viidennes ei opiskele, työskentele tai suorita asevelvollisuutta.
Ehdokkaat piirtävät tai kirjoittavat kahdelle paperille kaksi asiaa: mikä on Suomen suurin uhka, ja mikä on Suomen suurin mahdollisuus lähitulevaisuudessa.
Haataisen mukaan suurin uhka on eriarvoistuminen, sekä maailmalla että Suomessa. Syinä ovat muun muassa ilmastonmuutos ja työttömyys.
”Ilmastonmuutosta pitää hillitä, koska se kiihdyttää eriarvoistumista.”
Mahdollisuutena hän pitää suomalaista osaamista, ”vaikka hallitus yrittää sitä nakertaa ja heikentää”.
Huhtasaaren mukaan uhkana on itsenäisyyden menettäminen. ”Meillä on ollut sellaiset päättäjät, että kun Merkel tai Macron sanovat, että nostetaan EU:n jäsenmaksuja, niin ennen kuin he ovat sanoneet lauseen loppuun, [Petteri] Orpo sanoo, että totta kai, lisätään, lisätään integraatiota.”
”Meillä on sellaiset päättäjät, jotka eivät pidä Suomen puolta.”
Mahdollisuutena hän pitää isänmaallista presidenttiä. ”Pidän teidän puoltanne. Paperittomille piikki kiinni, suomalaisille piikki auki.”
Vanhanen sanoo, että "ei ole kauhean helppoa tehdä puhdasta kielteistä päätöstä" aseviennistä Jemenin sotaan osallistuviin maihin, koska pitää pohtia myös Suomen aseteollisuuden elinkelpoisuutta.
Väite on tulkinnanvarainen.
Suomen juridisten velvoitteiden näkökulmasta aseteollisuuden elinkelpoisuudella ei ole merkitystä harkinnassa asevientiluvasta. Muun muassa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on sanonut, että Suomi rikkoo sekä EU:n asevientikantaa että YK:n asevientisopimusta vastaan, kun se vie sotilaskalustoa Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.
Vanhanen on oikeassa, jos asiaa tarkastellaan politiikan kannalta. Päätös asevientiluvan myöntämisestä on merkittävässä määrin poliittinen.
Vanhasen mukaan Suomen täytyy olla asevienninkin kohdalla sellainen luotettava kauppakumppani, jonka kanssa uskaltaa tehdä sopimuksia.
”Ei ole helppoa tehdä sellaista päätöstä, kun ajatellaan teollisuttammekin.”
Niinistön mukaan Arabiemiraattien osallistuminen Jemenin sotaan ei ollut "ollenkaan niin tiivistä, kuin nyt näyttää olevan", kun asevientilupa myönnettiin marraskuussa 2015.
Väite on harhaanjohtava.
Arabiemiraatit olivat alusta lähtien mukana Saudi-Arabian johtamassa koalitiossa. Maaliskuussa 2015, kun sota alkoi, koalition hävittäjät pommittivat kapinallisia Jemenissä todennäköisesti ensimmäistä kertaa. 100 hävittäjistä oli Saudi-Arabiasta, 30 Arabiemiraateista.
Vientilupa Suomesta myönnettiin marraskuussa 2015. Siinä vaiheessa Jemen oli jo syvässä humanitaarisessa kriisissä kansainvälisten järjestöjen arvioiden mukaan, ja sodassa oli kuollut vähintään jo noin 5000 ihmistä, joista vähintään 2300 siviiliä.
”Minusta täytyy olla tästedes pidättyväinen. Ei myönnetä lupia, jos tilanne Jemenissä on samanlainen kuin se nyt on”, Niinistö sanoo.
Haataisen mukaan Suomen pitää olla niiden sopimusten takana, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut.
”Minusta nämä hallituksen viimeisimmät päätökset ovat vääriä”, sanoo Haatainen.
Ehdokkailta kysytään, voiko Suomi edelleen viedä aseita Arabiemiraatteihin, joka käy sotaa Jemenissä. Vuonna 2016 Arabiemiraatit oli Suomen suurin aseviennin kohdemaa.
”Tämä ei mennyt ihan kuin Strömsössä”, Torvalds sanoo. Hän toivoo, että vanhat kaupat lopetetaan.
Niinistön mukaan viimeisin Arabiemiraatteihin myönnetty lupa koskee maalle myytyihin miehistönkuljetusvaunuihin liittyviä varaosia.
Aseviennistä voit lukea lisää täältä.
Haavisto haluaisi tasapainoa kaupanteossa ja kysyy, miksi Suomi ottaisi hävittäjät Yhdysvalloilta, jos Yhdysvallat ei ota suomalaisia jäänmurtajia.
Tuula Haatainen sanoo, että hävittäjähankintojen rahoituksen pitää tulla "hyvinvointivaltion rahoituksen ulkopuolelta".
Väite on harhaanjohtava, tosin on epäselvää, mitä Haatainen tarkoittaa sanoessaan "hyvinvointivaltion rahoituksen ulkopuolelta".
Hävittäjähankinnat tulevat näkymään Suomen julkisen talouden velassa ja alijäämässä, eikä sitä voi millään kikalla käytännössä ohittaa. Se, laitetaanko hankinnat budjettikehyksiin vai ei, ei tähän vaikuta. Kun rahaa jaetaan valtion eri menoihin, ja tehdään päätöksiä siitä mistä rahat haetaan - veronkorotuksilla vai menoleikkauksilla - kyse on nollasummapelistä. Myös lisääntynyt julkinen velkataakka voi tarkoittaa finanssipolitiikan kiristyksiä tulevaisuudessa.
Mistä kertonee ennakkoäänestyksen vilkkaus? Kannastaan varmojen määrästäkö vai mistä?
— Alpo Rivinoja (@AlpoRivinoja) 23. tammikuuta 2018
Stetson-menetelmällä alkaa näin viimeisinä päivinä haista, että toinen kierros voi sittenkin tulla. Kisa kakkospaikasta kiihtyy. #presidentinvaalit2018
Miten Venäjä reagoisi, jos Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä? Mitä olisivat Venäjän vastatoimet?
Niinistö: “Venäläiset tekevät itse päätöksensä. Minusta on aivan selvää, että sen jälkeen rajan tuntumaa tuntuvasti sotilaallistetaan. Sinne tulee varuskuntia, sotilaita ja uhkaa.”
Kyllönen: ”Se tuo meille kylmän karhun viereen. Siellä hönkälee Siperian karhu. Siellä voi Raatteen tien varressa Nato-tikkareiden kanssa odottaa.”
Haatainen: ”Naton itäinen raja olisi silloin kiinni Venäjän läntisessä rajassa. Se näyttäytyisi varustautumisena.”
Väyrynen: ”Venäjä varautuisi tuhoamaan Suomen lentokentät ja muita kohteita, jotka olisivat uhkana Venäjän turvallisuudelle. He kokisivat, että kriisitilanteessa Suomen kautta Venäjään päin kohdistuisi suurin uhka. Jos Suomi liittoutuu, asetamme itsemme hirvittävään vaaraan.”
Torvalds: ”Kaikki seitsemän muuta ehdokasta aloittivat vastauksensa kertomalla Venäjän oikeudesta reagoida. Pidän sitä henkisesti erittäin haitallisena tapana käydä tätä keskustelua. Venäjällä ei ole mitään syytä lisätä joukkoja meidän rajallamme.”
Tilanne ei ole Torvaldsin mukaan sellainen myöskään silloin, jos Suomi liittyy Natoon.
Torvalds sanoo, että muut ehdokkaat ovat sanoneet, että Venäjällä olisi oikeus kohdistaa Suomea kohtaan vastatoimia, jos Suomi liittyy Natoon.
Väite on väärä.
Muut ehdokkaat eivät puhuneet Venäjän oikeudesta vaan spekuloivat sillä, miten Venäjä tulisi toimimaan.
Huhtasaari sanoo, että jos Suomi liittyisi Natoon, YK:ssa saatettaisiin äänestää Suomen kannalta haitallisella tavalla.
Väite on harhaanjohtava.
YK tuskin voisi toimia foorumina Venäjän vaikutustoimissa Suomea kohti.
Naton kannattaja Nils Torvaldsilta kysytään, kumpaa hän Turkin ja Syyrian rajalla tukisi – Naton jäsen USA:n tukemia kurdeja vai Naton jäsen Turkkia, joka kurdeja pommittaa. Millaiseen Natoon olette menossa?
”Olen menossa sellaiseen Natoon, johon kuuluvat Norja, Tanska ja Saksa, tärkeimmät kumppanimme. On tärkeää, että emme ole talutusnuorassa suhteessa Ruotsiin vaan teemme päätöksemme itse.”
”Jos tulee yllättävä uhka, voitte olla varmoja siitä, että Naton portti on kiinni. Sillä ei ratkaista tätä asiaa. Myös niistä takeista, mitä EU antaa, on epävarmuutta.”
Haavisto sanoo, että Naton rahoituksesta 70 prosenttia tulee Yhdysvalloista.
Väite on väärä.
Yhdysvaltojen rahankäyttö kattaa noin 70 prosenttia kaikkien Nato-valtioiden yhteenlasketusta puolustusbudjetista. Kyse on siis muistakin kuin varsinaisesti Natoon kuuluvista asioista.
Entä jos Ruotsi liittyy Natoon? Onko realistista, että Suomi jäisi ulkopuolelle, ehdokkailta kysytään.
Torvalds on ainoa, joka ei kättään nosta.
”Jos ilmoittaisimme, että jos Ruotsi liittyy, Suomi tulee perässä, olisi väärin. Tällaista ennakkoilmoitusta ei pidä antaa”, Vanhanen sanoo.
Mikä sitten mahtaisi olla järkevää?
”Järkevää on olla antamatta Ruotsille tällaista ennakkoilmoitusta, että he saavat valita Suomenkin puolesta tämän asian”, Vanhanen jatkaa.
”Suomi pitää yllä sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta”, todetaan parlamentaarisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Kenen mielestä Nato-optiota ei Suomen turvallisuuspoliittisessa selonteossa ei tulisi olla? Kyllönen on ainoa, joka nostaa käden ylös.
”Takaisin rauhan raiteille”, Kyllönen sanoo.
”Olemme viikkokaupalla kuunnelleet Saulin, Matin ja Paavon jänkkäystä, ja samat kommentit”, Haatainen sanoo.
”Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sanotaan, että Suomi on liittoutumaton maa. Tämä keskustelu on absurdi. Meidän pitäisi keskustella siitä, mitkä uhat meitä odottavat”, hän jatkaa.
Nyt kiistellään Niinistön Nato-kannasta. "Saulin, Paavon ja Matin jänkkääminen" alkaa hermostuttaa jo Haataista.
Syntyykö näissä vaaleissa kuuden vuoden tulppa Nato-jäsenyydelle? Voiko presidentti estää yksin Suomen Nato-jäsenyyden?
”Yksi ihminen ei voi mitään asiaa tulpata Suomessa. Paavo Väyryselle sanoisin, että olen minä aika hidas ihminen, jos salakuljetan Suomea Natoon, kun Paavo syytti minua jo 12 vuotta sitten Suomen Natoon viemisestä. Nyt Mattikin on minua syyttämässä.”
”Tämä ei ole yhden miehen show”, Niinistö vastaa.
Sauli Niinistön mukaan Suomen tiedustelutiedon saanti on "vähän vajaa", joten sitä parempi mitä nopeammin tiedustelulait säädetään.
Väitteen totuudenmukaisuutta on vaikea tarkistaa, mutta sen voi sanoa olevan oikeansuuntainen, ainakin jos nykytilannetta verrataan mahdolliseen tulevaan tilanteeseen. Tiedustelulait lisäisivät merkittävästi suomalaisviranomaisten kykyä kerätä tiedustelutietoa. Lisäksi tiedustelutoiminta on globaalia vaihtokauppaa, ja mitä enemmän Suomi kykenee keräämään tietoa, sitä paremmin se voi periaatteessa saada tietoa vaihdossa muilta valtioilta.
Seuraavaksi käsiäänestys: kuka on sitä mieltä, että Suomi ei ole Naton jäsen vuonna 2024 eli nyt alkavan presidentin toimikauden päättyessä?
Kaikki nostavat kätensä ainakin vähän; Nato-jäsenyyttä kannattava Nils Torvalds puolitankoon.
***Korjattu 16:44: Kysymys koski tietenkin sitä, kuka uskoo, että Suomi ei ole Naton jäsen vuonna 2024. Kiitoksia lukijalle tarkkasilmäisyydestä!"***
”Olisi ollut hyvä, jos jo edellinen eduskunta olisi tiedustelulaeissa lähtenyt liikkeelle, niin meillä ei olisi tätä kiireellisyysasiaa”, sanoo Niinistö.
”Mitä nopeammin me tuon lainsäädännön saamme, sen parempi. Ilmeisesti siitä ei ole perustavaa laatua olevia ristiriitoja puolueiden välillä.”
Kyllösen mukaan sekä siviili- että sotilastiedustelun osalta tulee tarkastaa kysymykset, jotka liittyvät kansalaisten perusoikeuksiin. Hän parantaisi viranomaisten välistä yhteistyötä.
Tiedustelulakeja koskeva esitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Lakipaketti on haluttu käsitellä kiireellisenä, ja viimeksi oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) toisti tämän toiveen. Eduskunnassa tarvitaan siis viiden kuudesosan enemmistö, jos lait halutaan voimaan kuluvan vaalikauden aikana.
Perustuslain mukaan presidentin pitää olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Torvalds, Niinistö ja Huhtasaari olivat sitä mieltä, että vaatimusta ei pidä poistaa.
Esimerkiksi Niinistö kommentoi kantaansa näin:
”En pidä sitä niin suurena asiana, että perustuslakia pitäisi sen takia muuttaa.”
Haatainen kannattaisi muutosta. Hänen mukaansa on presidenttiä valitsevan kansan aliarviointia, jos lailla säädetään se, kuka valtakirjan voi saada.
Torvalds puolustaa perustuslain pykälää siitä, että tasavallan presidentin pitää olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Torvaldsin mukaan sama käytäntö on muissakin maissa käytössä.
Väite on oikea.
Myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Virossa ja Liettuassa presidentin on oltava maan syntyperäinen kansalainen.
Toisaalta esimerkiksi Ranska tai Saksa eivät edellytä presidentin olevan maansa syntyperäinen kansalainen.
Entä pitäisikö venäläisiltä kieltää maakaupat? Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin mukaan voitaisiin rajoittaa maakauppoja, jotka voivat koskea strategisten paikkojen lähellä sijatisevaa maata.
Väyrynen:”Suomen olisi pitänyt säilyttää EU:hun liittyessään mahdollisuus rajoittaa ulkomaalaisten omistusta maassa, kuten Tanskassa tehtiin. Turvallisuusviranomaisten tulee seurata tarkkaan ulkomaalaisten omistusta.”
Huhtasaari kannattaa maakaupoissa vastavuoroisuusperiaatetta. ”Missä ovat Suomen varaumat? Eivät missään!”
Toisaalta kukaan ei kannata tilannetta, jossa minkään sortin rajoituksia ei ole.
Väyrynen: ”Nämä äskettäin annetut vastaukset ovat niin hyviä, ettei minulla ole mitään lisättävää.”
Haatainen: ”Pidän kaksoiskansalaisuuslakia hyvänä. Puolustusministeri Jussi Niinistön ulostulo on tyypillistä pelon lietsontaa, että muualta tuleva olisi epäluotettava henkilö. Näihin virkoihin pitää pystyä turvallisuustarkastukset tekemään kuten aina huippuvirkoihin tekemään. Tällaisissa tehtävissä pitää olla henkilöt, joihin voi 100-prosenttisesti luottaa.”
Huhtasaaren mukaan Venäjällä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos ei aja Venäjän etua.
”Mielestäni puolustusministeri on oikeilla jäljillä. Jos otat vastaan puolustusministerin tehtävän tai puolustusvoimain komentajan tehtävän, minusta sinun pitäisi luopua toisesta kansalaisuudestasi ja olla vain Suomen kansalainen.”
Huomionarvoista on, että perussuomalaisten presidenttiehdokas kehuu sinisten ministeriä.
Vihreiden Pekka Haavisto sanoo, että kaksoiskansalaisuuskeskustelussa on kyse siitä, että "saataisiin kiinni vakoojat tai epälojaalit henkilöt".
Väite on vähintäänkin harhaanjohtava.
Kyse on käytännössä Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisista, ja heidän pääsynsä rajoittamisesta tiettyihin tehtäviin. Kyse ei ole suoranaisesti vakoojien tai epälojaalien henkilöiden löytämisestä vaan siitä, minkälaista painetta kaksoiskansalaiseen voi kohdistua.
Venäjän perustuslain mukaan vieraan valtion kansalaisuus ei vähennä Venäjän federaation kansalaisen oikeuksia ja vapauksia eikä vapauta häntä Venäjän federaation kansalaisuudesta johtuvista velvoitteista, ellei Venäjän federaation lainsäädännöstä tai kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Venäjän valtion silmissä Venäjän valtion kansalainen on siis aina nimenomaan Venäjän valtion subjekti, vaikka hänellä olisi myös toisen valtion kansalaisuus.
Sauli Niinistö sanoo, ettei pidä puolustusministeri Jussi Niinistön ehdotusta hyvänä.
”Turvallisuusselvityksissä saatetaan kuitenkin ajautua kiusalliseen tilanteeseen, jos kaksoiskansalaiselle joudutaan sanomaan ei. Mutta niistä selvitään. Kaksoiskansalaisuuden myöntäminen esimerkiksi Norjassa perustuu jonkinlaiseen harkintaan. Minusta on hyvä, jos me käymme läpi ajattelutapamme.”
Haavistolta kysytään, riittääkö turvallisuustarkastus.
"Lähtökohtaisesti en pidä kaksoiskansalaista turvallisuusriskinä. Minusta on väärin puolustusministerin osalta ottaa esille tämmöinen ajatus. Minulla on kotonakin kaksoiskansalainen", Haavisto sanoo.
"Historia on osoittanut, että epälojaaleissa henkilöissä voi olla muitakin kuin kaksoiskansalaisia."
Väestötieteen dosentti Ismo Söderling on arvioinut, että venäjänkielisten määrä voi kasvaa kuuden vuoden aikana 75 000:sta 105 000:een. Myös 120 000 on mahdollista.
Miten venäläisvähemmistön kasvu vaikuttaa Suomeen?
Torvalds: "Se voi vaikuttaa hyvin. Ikäpyramidimme on jo tynnyri, ja jos tämän tynnyrin alapuoli yhä kapenee, se ei ole kovin stabiili. Tarvitsemme ihmisiä jotka tekevät työtä, ja jos he tulevat Venäjältä tai Virosta, ja jos heitä ryhtymään luokittelemaan, se on erittäin epäsympaattista. Tyyliä saisi olla suomalaisessa poliittisessa keskustelussa."
Ensimmäisenä ehdokkailta kysytään kaksoiskansalaisten asemasta puolustusvoimain sotilasviroissa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) sanoi eilen maanpuolustuskurssin avajaisissa, että korkeisiin sotilasvirkoihin pitäisi nimittää vain Suomen kansalaisia. Kaksoiskansalaiset ovat puolustusministeri Niinistön mukaan ”mahdollinen viides kolonna” eli valtiota vastaan sen sisäpuolelta toimiva salainen ryhmä. Jussi Niinistön sanomisista voit lukea lisää täältä: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005534143.html
Vanhanen: "Kaksoiskansalaiset eivät ole viides kolonna. En hyväksy tätä puhetta. Monet syntyvät kaksoiskansalaisiksi. Ei voi ajatella, että tulee kategorinen virkakielto vain sen takia. Kannatan sitä, että henkilökohtaisessa turvallisuusarvioinnissa voidaan arvioida kaksoiskansalaisuuden vaikutusta luotettavuuteen."
"Tentissä on tarkoitus puhua nykyisyydestä, mutta mahdollisimman paljon myös tulevasta", alustaa Haapala.
Tentti alkaa!
Päätoimittaja Kaius Niemen tervetulosanojen jälkeen juontajat Marko Junkkari ja Timo Haapala aloittavat tentin.
Ja tervetuloa seuraamaan HS:n ja IS:n yhteistä vaalitenttiä minunkin puolestani! Nyt jännittää!
Taas mennään #presidentinvaalit2018 #sanomatalo pic.twitter.com/PzXHftX94O
— Antonia Berg (@AntoniaBerg) 23. tammikuuta 2018
Hetken kuluttua presidenttiehdokkaat istuvat alas penkkiin. Elämähän on ollut tenttiä heille viimeiset kuukaudet, ja nyt käynnistyy viimeinen rutistus. Periksi kukaan tuskin antaa senttiäkään.
Mitä alkuillan tentiltä voi odottaa? Kenties uusia avauksia? Haastetaanko Niinistöä? Kiihtyykö taistelu kakkospaikasta? Voit lukea toisen juontajan, Marko Junkkarin, mietteitä täältä. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005535554.html
Sanomatalon mediatorilla lehterit vaikuttavat olevan jo täynnä.
Tentti alkaa kello 16 ja päättyy kello 18. Mikäli et kuulu niiden tähän mennessä jo äänestäneen vajaan 1,4 miljoonan äänioikeutetun joukkoon, ehtii tentin jälkeen vielä parin tunnin ajan käydä äänestämässä ennakkoon. Ennakkoäänestys sulkeutuu tänään kello 20.
Mitä kova äänestystahti merkitsee? Tuomas Niskakankaan pohdintaa aiheesta voit lukea tästä artikkelista: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005535423.html
Tervetuloa mukaan seuraamaan HS:n vaalitenttiä!
Oikein hyvää tiistai-iltapäivää ja tervetuloa mukaan seuraamaan HS:n vaalitenttiä! Sanomatalossa kahdeksan presidenttiehdokkaan keskustelua juontavat Helsingin Sanomista Marko Junkkari ja Ilta-Sanomista Timo Haapala.
Kuten totuttua, mukana ovat vihreiden Pekka Haavisto, SDP:n Tuula Haatainen, perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, valitsijayhdistyksen, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien tukema istuva presidentti Sauli Niinistö, Rkp:n Nils Torvalds, keskustan Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen tukema Paavo Väyrynen.
Kanssasi tässä artikkelissa tenttiä seuraavat Paavo Teittinen ja Niko Vartiainen. Meitä voi lähestyä mieluusti sähköpostitse (paavo.teittinen (at) hs.fi, niko.vartiainen (at) hs.fi) tai Twitterissä (@PaavoTeittinen, @nikovart) ja huomauttaa, jos jokin ehdokkaiden sanomisista herätti tunteita tai ihmetystä.
- Presidentinvaalit 2018 Seuraa
- Politiikka Seuraa
- Teemu Luukka Seuraa
- Paavo Teittinen Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24