Yliopistot värväävät nyt rehtoreita yritysten tapaan – Tampereen uusi yliopisto hakee ”näkemyksellistä muutosjohtajaa” paljastamatta hakijoita, mikä rikkoo julkisuuslakia

Hakuilmoitus ”näkemyksellisen muutosjohtajan” värväämiseksi uuteen Tampereen yliopistoon herätti marraskuussa hämmennystä – muun muassa siksi, ettei eduskunta ollut vielä edes hyväksynyt uuden yliopiston mahdollistavaa lakia.

Tiedepiireissä kohotti kulmakarvoja sekin, ettei monitieteiseksi mainostetun jättiyliopiston rehtorilta vaadittu tohtorintutkintoa.

Eniten huomio kiinnittyi siihen, että rekrytointiprosessin luvattiin olevan luottamuksellinen, vaikka yliopistomaailmassa on totuttu avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Se tarkoittaa myös julkista henkilöstön rekrytointia, jossa hakijoiden nimet julkistetaan. Tätä edellyttää julkisuuslaki, joka koskee myös yliopistoja.

Kolmesta Tampereen korkeakoulusta on tulossa vuoden 2019 alusta Suomen toiseksi suurin yliopisto, jossa on noin 35 000 opiskelijaa ja 5 000 työntekijää. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät uudeksi säätiöyliopistoksi, josta tulee myös Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja.

Tampere 3 -hanke on nyt edennyt, sillä eduskunta hyväksyi joulun alla lainmuutokset. Myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset saivat valituksi uudelle yliopistolle väliaikaisen hallituksen, jollaiseksi molemmille kelpasi jo keväällä 2017 nimetty Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus. Sen tehtävä on muun muassa valita rehtori. Tosin soraääniä on vielä esitetty siitäkin, onko kyseinen hallitus pykälien mukainen.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja on professori Marja Makarow https://www.hs.fi/haku/?query=marja+makarowja varapuheenjohtaja Huurre Groupin konsernijohtaja J. T. Bergqvisthttps://www.hs.fi/haku/?query=j.%C2%A0t.+bergqvist. Hallitukseen kuuluvat myös esimerkiksi Tampereen pormestari Lauri Lyly https://www.hs.fi/haku/?query=lauri+lylyja akateemikko Risto Nieminenhttps://www.hs.fi/haku/?query=risto+nieminen.

Tampere 3:lle valittiin äskettäin myös kaksi hankejohtajaa. He ovat Tampereen edellinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen https://www.hs.fi/haku/?query=anna-kaisa+ikonenja johtaja Ilkka Haukijärvi https://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+haukijarviTampereen ammattikorkeakoulusta.

Hakuilmoituksen mukaan hakemukset rehtorin tehtävään tuli jättää joulukuun 10. päivään mennessä. Uuden rehtorin toivotaan pääsevän aloittamaan elokuussa.

Ketkä sitten olivat halukkaita ottamaan Suomessa tyystin uudentyyppisen ja ison yliopiston muutosjohtajan haasteen vastaan? Sitä ei kerrota.

”Tampereen yliopiston rehtorin rekrytointi on luottamuksellinen prosessi. Julkinen prosessi ei ole eduksi rekrytoinnin houkuttelevuudelle, ehdokkaille eikä heidän nykytyönantajilleen. Ehdokkaiden julkistus on perintöä valtionhallinnosta, josta yliopistot itsenäistyivät jo vuonna 2010”, Makarow perustelee nimien salaamista.

”Uuden yliopiston rehtorin tehtävää hakeneita ja yhteisöjen tehtävään esittämiä henkilöitä on ilahduttavan paljon”, hän lisää muttei paljasta edes hakijoiden lukumäärää.

Yliopistoihin tuli vuoden 2009 lain seurauksena yritysmäisiä piirteitä. Ne eivät ole enää valtion tilivirastoja vaan kuuluvat työnantajina EK:laiseen Sivistystyönantajiin. Yliopistojen työntekijätkään eivät enää ole virkamiehiä vaan työsuhteisia. Rahoituksestaan valtaosan yliopistot saavat yhä valtiolta.

Useimmat maan 14 yliopistosta ovat julkisoikeudellisia laitoksia. Vain kaksi, Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto, on säätiöpohjaisia.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää https://www.hs.fi/haku/?query=olli+maenpaatorjuu Makarowin tulkinnan yliopistojen täydellisestä erosta valtionhallinnosta.

”Yliopistolain säädösten mukaan yliopistoihin sovelletaan julkisuuslakia siinä missä muihinkin viranomaisiin, kuten ministeriöihin. Hän ei ole lukenut voimassa olevaa lakia, joka on täysin yksiselitteinen.”

Julkisuuslaki koskee Mäenpään mukaan täysin samalla tavalla sekä julkisoikeudellisia että säätiöyliopistoja.

Henkilöstön rekrytoinnissa asiakirjat tulevat julkisiksi, kun ne saapuvat yliopistoon. Salattavia ovat vain esimerkiksi terveydentilaa tai liikesalaisuutta koskevat tiedot.

Mäenpään mukaan julkisuuslakia sovelletaan myös silloin, kun yliopisto on antanut rekrytoinnista toimeksiantotehtävän vaikka jollekin yritykselle. Julkisuuslaki koskee tallenteita ja asiakirjoja eli esimerkiksi värvättävän kirjallista suostumusta, joten suullisiin tunnusteluihin se ei ulotu.

Myös Aalto-yliopiston ensimmäistä rehtoria etsittiin kymmenkunta vuotta sitten julkisen haun lisäksi suorahaulla. Valituksi tuli Helsingin yliopiston kasvatti Tuula Teerihttps://www.hs.fi/haku/?query=tuula+teeri, joka löytyi Ruotsista. Viime vuoden lopulla hän siirtyi sinne kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian toimitusjohtajaksi.

Teerin seuraajaakin värvättiin viime vuonna suorahaulla yhdessä kansainvälisen yhteistyökumppanin kanssa. Hakemuksia sai myös lähettää itse, ja ehdotuksiakin toivottiin. Valituksi tuli lopulta omasta talosta rehtorin sijainen eli provosti, professori Ilkka Niemelähttps://www.hs.fi/haku/?query=ilkka+niemela.

”Kyllä heitä yhteensä oli tosi iso joukko”, kuvailee Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Anne Brunilahttps://www.hs.fi/haku/?query=anne+brunila Aallon johtamisesta kiinnostuneiden määrää.

Brunila kertoo, että avoimesti hakeneiden lisäksi oli suuri joukko niitä, jotka eivät halunneet nimeään julki, joten tasapuolisuuden vuoksi kenenkään nimeä ei julkistettu.

Helsingin yliopistossa on parhaillaan meneillään rehtorin valinta, jossa niin ikään yhdistetään julkista ja suorahakua. Apuna toimii rekrytointitoimisto Mercuri Urval. Nykyinen rehtori Jukka Kola https://www.hs.fi/haku/?query=jukka+kolatavoittelee toista kauttaan.

Helsingin yliopisto tiedotti joulukuun alussa, että hakijoita oli kertynyt yhteensä 12, joista ”yksi hakija ei halua nimeään julkisuuteen”.

Helsingin Sanomatkin teki tuolloin uutisen hakijoista ja kertoi, että Kolan haastajien joukossa on vain yksi nainen, Helsingin yliopiston vararehtori ja yliopistopedagogiikan professori Sari Lindblomhttps://www.hs.fi/haku/?query=sari+lindblom.

Kun HS kysyi hiljattain, mitä hakuprosessille kuuluu, kävi ilmi, että hakuajan umpeuduttua oli ilmaantunut vielä kaksi ”julkista” hakijaa: Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen https://www.hs.fi/haku/?query=risto+renkonenja Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+tuominen.

Lopulta kävi ilmi, että hakijoiden joukossa oli myös toinen nainen, Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laaksohttps://www.hs.fi/haku/?query=liisa+laakso, joka ei halunnut nimeään julki. Hänet värvättiin pari vuotta sitten Tampereelle ohi alkuperäisten hakijoiden Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan dekaanin paikalta.

Tampereen pesti kestää hänellä vuoteen 2020.