Politiikka

Tampereen uuden jätti­yliopiston vallanjaosta syntyi kova kamppailu – vasemmistoliiton Andersson ja Kontula tekivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen

Tampereen yliopiston rehtorin Liisa Laakson mukaan yliopiston johto pitää ehdotettua johtosääntöluonnosta lainvastaisena. Johdossa pelätään, että uuden suuryliopiston linjasta tulevat päättämään liiaksi yritysmaailman edustajat.

Tampereen tulevan säätiöyliopiston johtosäännöstä on syntynyt kova kamppailu.

Kiista on vaikeaselkoinen, mutta perimmiltään siinä on kyse yliopistojen autonomiasta ja siitä, kuka käyttää yliopistossa valtaa. Tampereen yliopiston johdossa pelätään, että uuden suuryliopiston linjasta tulevat päättämään liiaksi yritysmaailman edustajat.


Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso sanoo, että tulevan säätiöyliopiston johtosääntöluonnos on Tampereen yliopiston hallituksen mielestä lainvastainen. Johtosääntö määrittää, miten tulevassa Tampereen säätiöyliopistossa käytetään valtaa.

Laakson mukaan valmistelua on tehty salassa Tampereen yliopiston johdolta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on käyttäytynyt uhkaavasti ja painostavasti johtoa kohtaan, Laakso sanoo. Laakso on ollut asiasta yhteydessä oikeuskansleri Tuomas Pöystiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vasemmistoliiton kansanedustajat Li Andersson ja Anna Kontula jättivät keskiviikkona hallitukselle kirjallisen kysymyksen johtosääntöluonnoksesta. Andersson ja Kontula kyseenalaistavat tiedotteessaan sen, noudattaako johtosääntöluonnos eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksia. Myös vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto teki yliopiston itsehallinnon turvaamisesta kirjallisen kysymyksen.

Tampereen yliopiston henkilöstöä kokoontui tiistaina kriisikokoukseen asiasta. Henkilöstö aikoo järjestää ulosmarssin torstaina.

Tampereen yliopistoyhteisöä edustava 45-jäseninen kollegio taas on todennut, että johtosääntöluonnoksessa on yliopistolain vastaisia ja yliopiston itsehallintoa loukkaavia esityksiä.

Tampereen säätiöyliopistosta on tulossa vuoden 2019 alusta Suomen toiseksi suurin yliopisto, jossa on noin 35 000 opiskelijaa ja 5 000 työntekijää.

Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät niin sanotussa Tampere 3 -hankkeessa uudeksi säätiöyliopistoksi, josta tulee myös Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja. Yhdistämisen toteuttaa Tampereen korkeakoulusäätiö, joka perustettiin viime keväänä.

Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset valitsivat viikko sitten uuden säätiöyliopiston siirtymäkauden hallituksen.

Hallitus nimittää muun muassa tulevan rehtorin. Hallitukseksi valittiin korkeakoulusäätiön hallitus, jota johtaa professori Marja Makarow.

Viime perjantain ja lauantain välisenä yönä siirtymäkauden hallitus esitti Tampereen säätiöyliopistolle johtosääntöluonnosta, joka on herättänyt suurta vastustusta Tampereen yliopistossa.

Luonnoksessa esimerkiksi määrätään, että yliopiston hallituksen nimittämistä esittävässä elimessä säätiön perustajilla on aina enemmistö, koska puheenjohtajan ja kahden muun jäsenen on edustettava perustajia. Säätiön perustajiin kuuluvat muun muassa Teknologiateollisuus ja Kaupan Liitto.

Jos yliopistoyhteisön vaaleilla valitsema monijäseninen elin eli konsistori ei suostu nimityskomitean esitykseen hallitusjäsenistä, vanha hallitus jatkaa.

Laakson mukaan malli tarkoittaa käytännössä sitä, että yliopistoyhteisö ei voisi vapaasti valita edustajiaan hallitukseen.

Tampereen yliopiston johdon ja henkilöstön pelko on siis se, että yritysmaailman intressit alkavat määrittää liikaa tulevan säätiöyliopiston linjaa. Siirtymäkauden hallituksen varapuheenjohtajana toimii Huurre Groupin konsernijohtaja J. T. Bergqvist, joka käytännössä edustaa Teknologiateollisuutta.

”Esitys on irvikuva siitä, että vaaleilla valittu elin voisi itse valita hallituksen, niin kuin yliopistolaki edellyttää. Tässä viedään räikeällä tavalla valtaa yliopistoyhteisön itsensä valitsemalta elimeltä”, Laakso sanoo.

”Siirtymäkauden hallitus pyrkii suojaamaan omaa asemaansa ja vahvistamaan valitsemansa rehtorin asemaa. Tämä on hyvän hallinnon vastaista ja ristiriidassa yliopistolain kanssa.”

Yliopistoilla on perustuslain turvaama autonomia. Autonomian mukaan yliopistoyhteisö, esimerkiksi monijäseninen konsistori, valitsee itse hallituksensa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että yliopistoyhteisön oikeuteen valitse yliopistonsa hallitus itse ei saa puuttua.

Tampereen yliopisto ja ylioppilaskunta ovat tilanneet lausunnot asiasta oikeustieteen professoreilta Kaarlo Tuorilta ja Olli Mäenpäältä.

Tuori ja Mäenpää muun muassa toteavat yliopistojen itsehallinnon edellyttävän, että yliopistoyhteisön määräämillä jäsenillä on enemmistö myös hallituksen nimittämistä valmistelevassa komiteassa. Tampereen säätiöyliopiston johtosääntöluonnoksen mukaan näin ei olisi.

Johtosääntöluonnoksen mukaan konsistorin puheenjohtajana toimii provosti eli käytännössä 1. vararehtori, jota rehtori esittää konsistoria kuulematta.

Tuorin ja Mäenpään mielestä yliopistoyhteisöä edustavan elimen puheenjohtajan täytyy olla kyseisen elimen jäsen. Mäenpää toteaa lausunnossaan, että tällä varaumalla provostin toimiminen konsistorin puheenjohtajana ei todennäköisesti olisi yliopistolain vastaista.

Mäenpään mukaan tällainen määräys ”rajoittaisi kuitenkin yliopistoyhteisön itsehallintoa, jonka merkittävänä elementtinä voidaan pitää sitä, että yliopistoyhteisöä välittömästi edustava hallintoelin valitsee itsenäisesti puheenjohtajansa”.

Siirtymäkauden hallitus on antanut Tampereen yliopiston yliopistoyhteisölle tämän viikon loppuun asti aikaa kommentoida johtosääntöluonnosta.

Aikaa on Laakson mielestä aivan liian vähän. Hänen mukaansa korkeakoulusäätiön hallitus lupasi johtosääntöluonnoksen alunperin Tampereen yliopiston hallitukselle kommentteja varten jo 8. joulukuuta.

Useista pyynnöistä huolimatta Laakso ei kuitenkaan saanut luonnosta nähtäväkseen ennen kuin perjantain ja lauantain välisenä yönä.

”Minulle ja hallitukselle on sanottu, että johtosääntöluonnosta ei ole. Sanoisin, että meille on valehdeltu. Siinä mielessä, että yht’äkkiä se olikin perjantaina ja lauantain välisenä yönä noin pitkälle valmisteltuna”, Laakso sanoo.

”Luonnoksessa on kirjauksia, joista ei ole haluttu käydä avointa keskustelua. Ja nyt, jos sille keskustelulle varataan aikaa viikko, niin herää pelko, että runnotaanko väkisin läpi säädöksiä joilla ei ole yliopistoyhteisön hyväksyntää.”

Laakso sanoo, että Tampereen yliopisto harkitsee jatkotoimia, jos johtosääntö hyväksytään lainvastaisena. Laakson mukaan ainoa keino vaikuttaisi olevan oikeuskanslerin Pöystin puuttuminen asiaan. Laakso on ollut Pöystiin yhteydessä.

”Kyllä me varmasti katsomme kaikki kortit.”

Tampereen yliopiston johto olisi halunnut siirtymäkauden hallitukseen korkeakoulusäätiön hallitusta laajemman kokoonpanon. Laakson mukaan nyt on toteutunut se, mitä pelättiin, jos näin ei käy.

Tampereen yliopisto hyväksyi korkeakoulusäätiön hallituksen siirtymäkauden hallitukseksi lopulta viime viikolla. Laakson mukaan päätöksen taustalla oli OKM:n uhkailu ja painostus.

”Ministeriö käytännössä pakotti Tampereen yliopiston hallituksen tekemään tämän päätöksen. Kyllä siinä uhkailtiin jo rikosoikeudellakin”, Laakso sanoo.

Ministeriön paine liittyi siihen, että siirtymäkauden hallituksen olisi lain mukaan pitänyt olla nimitetty jo vuoden alusta. Meneillään oli siis laiton asiaintila.

Laakson ja Tampereen yliopiston hallituksen jäsenen Risto Heiskalan mukaan OKM:n lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi antoi ymmärtää, että jos Tampereen yliopiston hallitus ei suostu nimittämään korkeakoulusäätiön hallitusta siirtymähallitukseksi, se vaikuttaa negatiivisesti tuleviin rahoitusneuvotteluihin.

Lisäksi ministeriö muistutti, että Tampereen yliopiston hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisesti korvausvelvollisia viivästyksestä aiheutuvista taloudellisista vahingoista.

”Tämä oli ministeriöltä täysin tarpeetonta ja epäasiallista uhkailua”, Laakso sanoo.

Laakso muistuttaa, että uusi laki tuli voimaan joulukuun lopussa, jolloin siirtymäkauden hallituksen nimittämisen aikataulu oli hänen mukaansa täysin epärealistinen. Lisäksi Tampereen yliopisto ja teknillinen yliopisto olivat aloittaneet neuvottelut asiasta jo joulukuussa.

Tampereen yliopisto pyysi asiasta lausuntoa Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professorilta Pauli Rautiaiselta.

Rautiaisen mukaan ”se, että päätöstä ei syntynyt asetettuun määräaikaan mennessä, kertoo lähinnä päätöksenteolle asetetun määräajan mielettömyydestä suhteessa siihen, että yliopiston hallitusten kesken ei ole ollut lähtökohtaista yksimielisyyttä hallituksen nimittämisestä”.

Eerikki Nurmi kiistää väitteet OKM:n uhkailusta. Nurmen mukaan ministeriö oli huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos siirtymäkauden hallitusta ei saada pian nimitettyä ja yliopistouudistus ei näin etene.

”Kävimme kokouksessa läpi, että mikäli vuonna 2019 ei ole uutta yliopistoa ja eduskunta on lakkauttanut kaksi vanhaa, syntyy ongelmia henkilöstön palkkauksen ja opiskelijoiden oikeusturvan, etenkin opiskeluoikeuden kannalta”, Nurmi sanoo.

”Tähän liittyen on sanottu, että jos yliopiston hallitukset eivät saa päätöstä aikaiseksi, he istuvat tämän vastuun päällä. Mutta todettiin myös, että kukaan ei halua, että näin pitkälle mentäisiin.”

Nurmi sanoo, että ministeriöllä on velvollisuus vaatia, että eduskunnan säätämän lain aikarajoja noudatetaan.

Hän lisää, että siirtymäkauden hallituksen nimittämisen ei ajateltu olevan ongelma, koska koko säätiöyliopistohanke on Tampereen yliopiston ja teknillisen yliopiston yhteinen.

Tampereen yliopiston hallitus olisi halunnut, että siirtymäkauden hallitus koostuu Tampereen yliopiston sekä teknillisen yliopiston hallitusten edustajista. Nurmen mukaan eduskunnan sivistysvaliokunnan kanta kuitenkin estää tämän.

Sivistysvaliokunnan kannassa sanotaan, että erillinen siirtymäkauden hallitus on ”toimivampi malli kuin se, että yhdistyvien yliopistojen hallitukset yhdessä muodostaisivat yliopiston väliaikaisen hallituksen”.

Nurmen tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, ettei Tampereen yliopiston hallituksen esittämää mallia voinut hyväksyä.

Perustuslakivaliokunta totesi, että Tampereen yliopiston esittämä malli voisi olla yksi toteuttamistapa. Nurmi kuitenkin sanoo, että perustuslakivaliokunta ei suoraan suosittanut tällaista mallia.

”Jos perustuslakivaliokunta olisi pitänyt Tampereen yliopiston mallia parempana, niin he olisivat esittäneet tätä.”

Siirtymäkauden hallituksen puheenjohtajan Marja Makarowin mukaan on ”erittäin omalaatuinen väite”, että korkeakoulusäätiön hallitus olisi valehdellut Tampereen yliopiston johdolle johtosääntöluonnoksesta.

”Totta kai hallitus on keskustellut sen pääasiallisista kohdista, mutta dokumenttia ei ole ollut ennen kokousta 2. helmikuuta.”

Makarowin mukaan korkeakoulusäätiön hallitus ei voinut kertoa Tampereen yliopiston johdolle johtosääntöluonnoksen keskeisestä asiasisällöstä, koska prosessi oli kesken.

”On ihan selvää, ettei noin tärkeästä dokumentista voi ruveta kertoilemaan keskustelussa olleita keskeneräisiä paloja. Se on tavattoman tärkeä dokumentti, jonka täytyy olla kunnolla sanallistettu.”

Lyhyt kommentointiaika johtuu Makarowin mukaan siitä, että siirtymäkauden hallituksen piti olla nimitetty jo 1. tammikuuta 2018. Konsistorin pitää olla valittu 1. huhtikuuta.

”Haluamme noudattaa lain kirjainta ja toimia sellaisella aikataululla, että lakiin kirjattu vaatimus toteutuu. Tästä johtuu tämä ultralyhyt kommentointiaika.”

Makarowin mukaan johtosääntöluonnos on yliopistolain mukainen.

”Hallituksen kaikki toimenpiteet ovat täydellisesti lainsäädännön mukaisia, ja on toimittu täydellisessä yhteisymmärryksessä OKM:n kanssa.”

Makarow sanoo, että johtosääntöluonnoksessa ei nimitystoimikunnan kokoonpano poislukien ole mitään, mitä ei olisi jo toteutettu Aalto-yliopiston johtosäännössä, Tampereen teknillisen yliopiston johtosäännössä tai joka ei olisi Tampereen korkeakoulusäätiön säännöissä.

Makarow ei kommentoi suoraan Tampereen yliopiston johdon syytöstä siitä, että johtosääntöluonnos rajoittaa yliopiston autonomiaa, muun muassa rajoittamalla yliopistoyhteisön kykyä valita hallituksensa jäseniä.

”Tämä kuuluu säätiöyliopiston konseptiin. Siirtymäkauden hallitus on päätynyt ehdottamaan tällaista. Tämä on ehdotus, ei päätetty johtosääntö, nyt katsotaan mitä palautetta tulee.”

Laakson mielestä kiistassa törmäävät kaksi eri maailmankuvaa yliopistojen tehtävistä. Ne juontavat hänen mukaansa vuoden 2009 yliopistolakiin, jossa luotiin malli Aalto-yliopison kaltaiselle säätiöyliopistolle.

”Tässä on taustalla ideologisesti pinttynyt ajatus siitä, että olisi erityinen säätiöyliopisto, joka on vähän niin kuin yksityinen yliopisto. Sillä olisi strategisesti johdettu, ulkopuolinen, tehokas hallitus, joka ketterästi vastaa yhteiskunnan tarpeisiin”, Laakso luonnehtii.

”Ja sitten on tällainen vanha, vanhoihin virkamiesaikoihin nojaava yliopisto, jota ei johdeta strategisesti ja kokonaisvaltaisesti, ja jossa tieteenalat kamppailevat pienistä resursseista keskenään.”

Laakson mielestä kuva on väärä, koska säätiöyliopistotkin toimivat edelleen pitkälti veronmaksajien rahoilla, eivät yritysten ja muiden tahojen lahjoituksilla. Lisäksi julkisissa yliopistoissakin on Laakson mukaan tehty suuria uudistuksia viime vuosina.

Myös Makarow kokee, että kiistassa on kyse kahden eri toimintakulttuurin törmäytyksestä. Tampereen teknillinen yliopisto on säätiöyliopisto, Tampereen yliopisto taas julkisoikeudellinen. Niitä säätelevät jossain määrin erilaiset säännöt.

Säätiöyliopiston hallituksen seitsemän jäsentä voivat kaikki olla yliopiston ulkopuolisia, julkisoikeudellisen yliopiston hallituksessa pitää olla myös yliopiston edustajia.

”Tämähän on valtakysymys.”

Oikaisu klo 7.55: Jutun yhdessä virkkeessä annettiin ymmärtää, että nimityskomitea nimittäisi hallituksen. Nimityksen tekee konsistori.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tutkimus: Laihduttajan on turha tuijottaa hiilihydraatteja ja rasvoja – tai edes syyttää geenejä

    2. 2

      Maailmanennätyksen tehnyttä 15-vuotiasta taitoluistelijaa itkettää, kun hän kertoo elämästään – Alina Zagitovasta on rakennettu olympiavoittajaa pikkutytöstä lähtien

    3. 3

      Ugandassa kuolleen suomalaismiehen ruumiinavauksen tehnyt lääkäri HS:lle: Pistojäljet vatsassa ja reidessä kiinnittivät huomioni

    4. 4

      Saara Aallon kolmas kappale on täysiveristä euroviisua kaikessa törkeydessään – tosin UMK-voittaja lienee jo taputeltu

    5. 5

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    6. 6

      Yhdysvalloissa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole ennen nähty – Miksi Floridan kouluampuminen oli erilainen kuin muut?

    7. 7

      Panssarilasin alta löytyy Viron mahtavin aarre, jonka tarina on kuin jännitys­näytelmästä – Piilopaikan tiesi vain pari ihmistä, mutta tieto oli hävitä Siperian vankileireille

    8. 8

      Salaliittoteoriat Floridan kouluampumisesta lähtivät liikkeelle: Aserajoituksia vaativia lukiolaisia väitetään palkatuiksi näyttelijöiksi

    9. 9

      Mikroilmeet paljastavat tunteitamme, vaikka yrittäisimme peittää ne – Toimittaja testasi niihin perustuvaa ”persoonallisuusanalyysia, jota ei voi huijata”

    10. 10

      Kuolleen liikemiehen ja ex-ministeri Suvi Lindénin Ugandan-matkan syy on edelleen mysteeri – oliko liikemies maassa vain kokeilemassa onneaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Trumpilta ehdotus kouluampumisten ehkäisemiseksi: Opettajille aseita

    3. 3

      Maailman yksinäisin puu kaukana eteläisellä Tyynellämerellä kantaa jälkeä hetkestä, jolloin ihminen painoi kädenjälkensä koko planeettaan

    4. 4

      Maailmanennätyksen tehnyttä 15-vuotiasta taitoluistelijaa itkettää, kun hän kertoo elämästään – Alina Zagitovasta on rakennettu olympiavoittajaa pikkutytöstä lähtien

    5. 5

      Yhdysvalloissa tapahtuu nyt jotain, mitä ei ole ennen nähty – Miksi Floridan kouluampuminen oli erilainen kuin muut?

    6. 6

      Panssarilasin alta löytyy Viron mahtavin aarre, jonka tarina on kuin jännitys­näytelmästä – Piilopaikan tiesi vain pari ihmistä, mutta tieto oli hävitä Siperian vankileireille

    7. 7

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    8. 8

      Katajanokalle nousseen kerrostalon urakoitsijana suhmuroi outo yrittäjä – konkurssi jätti kymmeniä alihankkijoita puille paljaille

    9. 9

      ”I hear you”, luki Trumpin lunttilapussa, kun hän kuunteli Floridan joukkosurmasta selvinneitä opiskelijoita ja ehdotti opettajille aseita

    10. 10

      ”Influenssa” saattaakin olla samaan aikaan jylläävä A-streptokokki – hoitoon hakeutumista ei kannata jäädä odottelemaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

    4. 4

      Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

    5. 5

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    6. 6

      Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

    7. 7

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    8. 8

      Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

      Tilaajille
    9. 9

      Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

    10. 10

      Ilja Janitskin loi ja hylkäsi MV-lehden, ja nyt hän kääntää selkänsä sen kannattajille – ”Olen saanut tarpeekseni isänmaallisten skenestä, siitä pelleilystä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää