Politiikka

Työttömiä alettiin Tampereella kuunnella yksilöllisemmin, ja näin kävi: Työttömyys väheni, byrokratia tehostui ja asiakkaiden syvä ahdistus paljastui

Pirkanmaalla on käynnissä iso työllisyyskokeilu, joka muistuttaa Tanskan mallia. Työttömyyttä on saatu alennettua ja tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt, mutta kokeilu päättyy todennäköisesti vuoden lopussa. Maakuntauudistuksen myötä kuntien asemesta maakunnat saavat jatkossa vastuuta työllisyyden hoidossa.

Kun Soili Kouhi oli työssä te-toimistossa, hänen vastuullaan oli enimmillään 550 työtöntä. Nyt hän työskentelee Tampereen kaupungilla 160 pitkäaikaistyöttömän omavalmentajana.

”Se on juuri ja juuri hallittavissa oleva määrä. Nyt asiakasta pysähdytään kuuntelemaan paremmin. He kokevat tulevansa kuulluiksi”, hän sanoo.

”Aika paljon on asiakkaita sellaisessa jamassa, että nenäliinaa saa heille antaa”, sanoo Kouhin työtoveri Virpi Raski. Tapaamisissa valuvat usein kyyneleet: työttömyys on jäytänyt itsetunnon ja kyvyn uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Samaan aikaan kun Suomessa on kohistu työttömien tukia leikkaavasta aktiivimallista ja työttömien patistamisesta töihin kepin avulla, Tampereella heille on yritetty tarjota nenäliinan lisäksi porkkanaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Raski ja Kouhi ovat olleet ideoimassa muun muassa kuntouttavaan työtoimintaan kuuluvan kurssin, jolla annetaan vinkkejä ulkoiseen olemukseen ja perehdytään mielentaitoihin. Kurssin ensimmäinen puhuja on hyvinvointiyrittäjä Jutta Gustafsberg.

”Jutta on tunnettu motivoija, ajattelemme, että hän saisi ihmiset innostumaan”, Raski sanoo. Hänen mukaansa monille pitkäaikaistyöttömille on muodostunut työttömän identiteetti. Se olisi tärkeää murtaa ja saada ihmiset jälleen uskomaan itseensä ja siihen, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.


Pirkanmaalla on Tampereen vetämänä meneillään iso kokeilu, jossa te-toimistot ja kuntien työllisyyspalvelut ovat lyöneet resurssinsa ja tietojärjestelmänsä yhteen. Tampereen kaupunki on myöntänyt kokeiluun lisärahaa kymmenen miljoonaa euroa per vuosi valtuustokauden ajan.

Pirkanmaan kokeilu on suurin viidestä alueellisesta työllisyyskokeilusta, jotka ovat parhaillaan käynnissä. Pirkanmaalla siihen osallistuu kaikkiaan 23 000 työtöntä, jotka eivät saa ansiosidonnaista päivärahaa. Heistä suuri osa on ollut työttömänä yli tuhat päivää. Joukossa on lisäksi vastavalmistuneita nuoria, jotka eivät ole saaneet työ- tai koulutuspaikkaa.

Aktiivimallin puolustajat vetoavat usein Tanskan menestykseen työttömyyden hoitamisessa. Tanskassa työttömillä on monia velvollisuuksia – ja työttömyysaste 4,3 prosenttia.

Pirkanmaan kokeilussa on kuitenkin enemmän Tanskaa muistuttavia elementtejä kuin aktiivimallissa. Kuten Tanskassa, myös Pirkanmaan kokeilussa työttömyyden hoidosta päävastuussa ovat kunnat. Lisäksi työttömille pyritään tarjoamaan yksilöllistä palvelua.

Kokeilussa on pyritty järjestämään oma valmentaja jokaiselle kokeilussa mukana olevalle työttömälle ja otettu käyttöön uusia välineitä, joilla kunkin työttömän yksilöllisiä tarpeita voidaan kartoittaa. Työttömät voivat ottaa suoraan yhteyttä valmentajaansa. Tosin kaikki työttömät eivät vielä ole ehtineet omaa valmentajaa saada.

Kokeilun ohjelmajohtajan Regina Saaren mukaan kuntien ja te-toimistojen resurssien yhdistäminen on tuonut tehokkuutta ja vähentänyt päällekkäistä työtä. Aiemmin kuntien työllisyyspalvelut olivat usein tyhjillään, koska ylikuormitetut te-toimistot eivät pystyneet ohjaamaan niihin työttömiä.

Kokeilussa on käynyt selväksi, että työttömät ovat kaikkea muuta kuin yhtenäinen massa. Siihen osallistuvien työttömien palvelutarpeet voidaan jakaa kolmeen suunnilleen yhtä suureen mutta keskenään hyvin erilaiseen ryhmään.

Ensimmäinen porukka voisi mennä suoraan töihin ja kaipaa vain pientä apua tai potkua takapuoleensa. Toinen joukko tarvitsee hieman lisäkoulutusta tai taitojen päivittämistä. Sitten on kolmas ryhmä, joiden kanssa Kouhi ja Raskikin työskentelevät: työttömät, joiden ongelmista työttömyys on vain yksi – eikä välttämättä edes isoin.

Kun työttömät on kohdattu ajan kanssa, esiin on noussut paljon ennakoitua enemmän ahdistuneisuutta, paniikkihäiriötä ja voimakasta sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Katkenneiden koulutusten ja rikkonaisen työhistorian takana saattaakin olla mielenterveyden ongelmia, jotka ovat vuosien mittaan johtaneet siihen, että ihminen on käpertynyt yhä tiiviimmin kotiinsa.

”Joku saattaa lähteä kauppaankin vasta illan tullen, ettei siellä ole liikaa muita ihmisiä”, Soili Kouhi kertoo.

”Meillä on tosi paljon ihmisiä, jotka eivät yllä tämän päivän kriteereillä avoimille työmarkkinoille.”

Kokeilun ansiosta työttömien tilanne tiedetään huomattavasti aiempaa paremmin.

”Sen jälkeen meidän on helpompi myös päättää, millaisia palveluita ostamme yksityisiltä”, ohjelmajohtaja Regina Saari sanoo.


Pirkanmaalla kokeilun myötä sekä työttömien tyytyväisyys saamiinsa palveluihin että työntekijöiden työtyytyväisyys ovat parantuneet huomattavasti.

Elokuussa alkaneessa kokeilussa oli marraskuuhun mennessä saatu pienennettyä työttömien työnhakijoiden määrää 11,4 prosenttia kymmenen kunnan alueella ja Tampereella 7,5 prosenttia.

Onko se paljon vai vähän?

Onhan työttömyys vähentynyt nousukauden ansiosta muutenkin. Viime vuonna pitkäaikaistyöttömien määrä koko Suomessa väheni lähes neljänneksellä.

Tampereen tilanne on kuitenkin hankalampi kuin Suomessa keskimäärin, muistuttaa Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd). Komean teollisuushistorian kääntöpuoli Tampereella on muuta maata huomattavasti korkeampi työttömyysaste ja sitkeä pitkäaikaistyöttömyys. Viime kesänä työttömyysaste Tampereella oli lähes 15 prosenttia.

”Olemme saaneet pitkäaikaistyöttömille suurin piirtein samanlaisen työttömyyden aleneman kuin ansioturvalla oleville samaan aikaan”, Lyly sanoo.

”Lisäksi olemme luoneet uudenlaisia toimintamalleja.”

Kokeilun onnistumista arvioidaan kokonaisuudessaan vasta vuoden loppupuolella. Sen verran työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sanoo jo nyt, että Pirkanmaalla on saatu mielenkiintoisia asioita aikaan.

”Jos on rahaa satsata tällaisen työotteeseen, jossa työttömillä voi olla omia valmentajia, rinnallakulkijoita, siitä hyvin todennäköisesti on hyötyä vaikeimmin työllistyville ihmisille”, sanoo osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman TEM:stä.

”Sitä ehdottomasti kannattaa seurata.”

Lylyn mukaan kokeilu ei välttämättä lopulta tule Tampereelle kalliiksi.

Hän uskoo, että siihen varatut 10 lisämiljoonaa voidaan saada takaisin kaupungin Kelalle maksaman ”sakkomaksun” pienentymisenä ja työllistyneiltä saatavien verotulojen avulla. Kaupungit joutuvat maksamaan pitkään työttöminä olleista maksua Kelalle. Tampereella tämä maksu oli viime vuonna 32 miljoonaa euroa.

”Lisäksi jokaisen tuhannen ihmisen työllistyminen tuo kaupungille 3–5 miljoonaa euroa lisää verotuloja”, Lyly muistuttaa.

Tampereella toivotaan kiihkeästi, että kokeilu saisi jatkua vielä ensi vuoden. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä.

Työministeri Jari Lindström (sin) totesi vastauksessaan kansanedustaja Tarja Filatovin (sd) kirjalliseen kysymykseen, ettei hallitus ole valmistelemassa esitystä kokeilun jatkamisesta.

Taustalla on se, että kaupunkivetoiset työllisyyskokeilut kulkevat ihan eri suuntaan kuin parhaillaan valmisteilla oleva maakuntauudistus. Siihen liittyvässä kasvupalvelulaissa nykyisin valtion aluehallinnon vastuulla oleva työllisyyden hoito siirretään maakuntien vastuulle.

Maakuntauudistuksen jälkeen kuntien rooli ei voi olla samanlainen kuin Pirkanmaan kokeilussa.

Niinpä kokeilun on määrä päättyä tämän vuoden lopussa. Ellei järkevämpää ratkaisua keksitä, työttömät pitäisi jälleen siirtää te-toimistojen vastuulle, kunnes 2020 heistä ottaa vastuun maakunta.

Taustalla vääntö kaupunkien roolista maakuntauudistuksen jälkeen

Pirkanmaan työllisyyskokeilu on yksi pelinappuloista siinä kiistelyssä, mikä rooli maakuntauudistuksen jälkeen isoille, kasvaville kaupungeille pitäisi antaa työllisyyteen liittyvien palvelujen järjestämisessä. Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd) pitää kokeilua onnistuneena esimerkkinä siitä, miten työttömyyttä voidaan kaupunkivetoisesti hoitaa.

Hallitus on kuitenkin linjannut, että pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta vastuu työllisyyteen liittyvien palveluiden järjestämisestä ei voi siirtyä maakuntauudistuksen jälkeen kaupungeille. Ainut poikkeus tähän on pääkaupunkiseutu.

Huhtikuussa eduskuntaan tuleva kasvupalvelulaki siirtää vastuun työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestämisestä vuoden 2020 alusta maakunnille. Samalla on tarkoitus avata palveluiden tuotantoa aiempaa enemmän kilpailulle ja yksityisille yrityksille.

Suuret kaupungit ovat vastustaneet kasvupalvelujen siirtämistä maakuntien vastuulle Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok) johdolla. Vapaavuoren kasaamaan C21-pormestariryhmään kuuluu myös Lyly.

Lylyn mukaan kunnilla on maakuntia paremmat kannustimet työttömyyden kitkemiseen, koska työllisten määrän kasvu lisää kuntien verotuloja.

Lisäksi kaupungeissa pelätään, että maakunnissa työllisyyden hoito jää sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) jalkoihin. Valtio antaa maakunnille könttäsumman, jolla on tarkoitus järjestää sekä sote että kasvupalvelut. Summan jakamisesta maakunnat saavat päättää itse.

Kompromissin ainekset voivat löytyä niin sanotusta allianssimallista, jonka hallitus linjasi tammikuussa. Siinä maakuntia ja kuntia kannustetaan resurssien yhdistämiseen työllisyyspalveluissa. Mukaan pitäisi ottaa myös yrityksiä.

Kuntien ja te-toimistojen resurssien yhdistäminen on myös yksi Pirkanmaan kokeilun menestystekijöistä.

Lyly on silti epävarma siitä, voisiko allianssimalli täyttää kasvavien kaupunkien toiveet työllisyyspolitiikkaan liittyen.

”Ongelma on, että sen pitäisi olla enemmän kuntavetoinen”, Lyly vaatii.

Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman arvioi, että allianssimallin avulla Pirkanmaan kokeilussa löytyneitä hyviä käytäntöjä voitaisiin mahdollisesti kuljettaa aina maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan asti.

Allianssimallia on tarkoitus kokeilla piloteissa ensi vuonna.

”Vaikka Pirkanmaan kokeilua sinänsä ei voida jatkaa, siinä tunnistetuille hyville käytännöille voidaan mahdollisesti löytää jatkoa ensi vuonna alkavissa piloteissa”, Pihlman sanoo.

Tästä on kyse

Maakuntauudistus


 Maakuntauudistuksessa Suomeen luodaan uusi hallinnon taso, 18 maakuntaa.

 Niiden vastuulle tulee muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) ja työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvien palvelujen (kasvupalvelut) järjestäminen.

 Uudistuksen myötä nykyiset te-toimistot ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset eli elyt lakkautetaan.

 Sekä sotea että kasvupalveluita käsittelevät lait ovat tulossa keväällä eduskuntaan.

 Maakuntien valtuustot on määrä valita maakuntavaaleissa ensi lokakuussa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – maan uumenista aletaan pumpata 120-asteista vettä Espoon kaukolämpöverkkoon

    2. 2

      Loistavan veljessarjan sisar sai osakseen pelkkää kurjuutta – Erkkojen mahtisuku vaikeni Hilda-siskosta, joka päätyi kahdesti jätettynä ja mielisairaalan jälkeen köyhien nimettömään nurmihautaan

    3. 3

      Pohjois-Korean sotilas Hyong Myong-jin kertoo, millaista on työskennellä maailman vaarallisimmalla rajalla – ”Sodan uhka on läsnä koko ajan”

    4. 4

      Ole kova, ole tunteeton ja kilpaile ankarasti – nuoren pojan rooli on Suomessa yhä tyly, ja asiantuntijan mukaan aikuisten olisi aika havahtua

      Tilaajille
    5. 5

      Ensin Venäjän hallituksen lehti haukkui Fortumin maan rakoon, nyt se saa vuolasta ylistystä – Mistä U-käännöksessä on kyse?

    6. 6

      ”Join yhden lasin viiniä, toinen jäi puoliväliin, koska halusin kotiin” – viinanhimoon on lääkkeet, mutta niitä käytetään vähän

    7. 7

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    8. 8

      Pohjois-Koreasta mieleen jäi se, mitä ei näytetty – ”Pohjois-Koreassa ei ole köyhiä ihmisiä”, meille sanottiin

    9. 9

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    10. 10

      Mikä on ”incel”? Torontossa ihmisten päälle ajanut opiskelija ilmeisesti julistautui liikkeen kannattajaksi, tästä siinä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    2. 2

      Whatsapp kieltää käytön alle 16-vuotiailta EU:n alueella

    3. 3

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    4. 4

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    5. 5

      Mikä on ”incel”? Torontossa ihmisten päälle ajanut opiskelija ilmeisesti julistautui liikkeen kannattajaksi, tästä siinä on kyse

    6. 6

      Suomessa vallitseva ilmapiiri ajoi minut osaksi aivovuotoa

    7. 7

      Isovanhempien arkinen läsnäolo ja lämpö ovat aarre, josta moni lapsi jää tänäkin päivänä paitsi

    8. 8

      ”Join yhden lasin viiniä, toinen jäi puoliväliin, koska halusin kotiin” – viinanhimoon on lääkkeet, mutta niitä käytetään vähän

    9. 9

      Mäntsäläläiseen pöheikköön rakennetaan uutta lentokenttää, vaikka lupaa ei vielä ole – virallisesti kyseessä on ”pelto”

    10. 10

      HS:n asiantuntijaraati testasi Suomen suosituimmat kuohuviinit – voittajan saa alle kympillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tämä upea kuva Yhdysvaltojen presidenteistä ja heidän puolisoistaan on nyt kaikkialla – Erityinen huomio kiinnittyy hymyilevään Melania Trumpiin

    3. 3

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    4. 4

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    5. 5

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    6. 6

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    7. 7

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    8. 8

      Kolme kuoliaaksi kuristettua ihmistä, lukuisia hyökkäyksiä naisten kimppuun, raiskaamista ja vankilapakoja – näin Oulussa pajatsoja huijanneesta nuorukaisesta tuli kylmäverinen tappaja

      Tilaajille
    9. 9

      Ruotsalaistutkija varoittaa: Suomi toistaa uudessa opetus­suunnitelmassa Ruotsin virheet – ”Pelkään, että sitä tullaan katumaan, koska me kadumme nyt”

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen lukiolaistyttö pyysi Dwayne Johnsonia parikseen tanssiaisiin – ”The Rock” vastasi kieltävästi, mutta järjesti korvaukseksi mahtavan yllätyksen

    11. Näytä lisää