Eduskunnan naisverkosto esittää lakimuutosta – suostumuksen puute halutaan osaksi raiskauksen määritelmää

Eduskunnan naisverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla vaaditaan raiskauksen määritelmän muuttamista rikoslaissa.

Tavoitteena on lisätä lakiin keskeiseksi raiskauksen määritelmäksi suostumuksen puute. Nykyisessä laissa raiskauksen määritelmä lähtee siitä, että tilanteeseen liittyy väkivallan käyttöä tai sillä uhkaamista.

”Ei voi olla niin, että raiskaus on määritelmällisesti sidottu väkivaltaan, vaan sen pitää olla määritelty suostumuksen puutteen kautta. Se olisi yhdenmukaista ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden kanssa”, sanoo eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=hanna+sarkkinen (vas).

Lakialoitteen on allekirjoittanut vajaat 80 kansanedustajaa.

Vastaavaa lainsäädäntöä laaditaan paraikaa Ruotsissahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005493629.html, missä lakimuutosta on mietitty jo pitkään. Siellä #metoo-kampanja sai poliitikot liikkeelle.

Naisverkosto kertookin ottaneensa mallia naapurista. Ruotsissa lakiesityksellä on ollut laaja kannatus yli puoluerajojen.

Suomessa esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ovat kannattaneet vastaavaa rikoslain muutosta.

Suostumusta painottavan raiskauslainsäädännön tavanomainen vasta-argumentti on, ettei suostumuksen antamista ole helppo tulkita. Lisäksi määritelmän muutos ei välttämättä auttaisi selvittämään aiempaa enempää raiskausrikoksia, koska näytön saaminen olisi yhä yhtä vaikeaa kuin ennenkin.

Sarkkinen katsoo, että laki voisi tästä huolimatta vahvistaa uhrin asemaa. Yhä useampi ehkä uskaltaisi viedä tapauksia oikeuteen, kun määritelmä ei olisi sidottu väkivaltaan.

Lisäksi kyse olisi yhteiskunnallisesta viestistä.

”Minkä viestin lainsäätäjä antaa siitä, mikä on ihmisen seksuaalinen itsemääräämisoikeus? Näytön ongelma on nykyiselläänkin ja varmasti myös tulevaisuudessa, mutta se ei ole minun mielestäni peruste jättää tätä tekemättä”, hän sanoo.

Lakialoitteen allekirjoittajien joukossa on useiden puolueiden edustajia ja naisverkoston jäsenten lisäksi miehiä.

Hankkeen etenemiselle ei kuitenkaan ole suuria ennakko-odotuksia. Hallituksen ulkopuolelta tulevat lakiesitykset etenevät vain harvoin, ellei niillä ole poikkeuksellisen suurta kannatusta.

”Vaikkei tämä aloite etenisikään, niin toive on, että asiaa harkittaisiin ministeriössä ja paine lainsäädännön muuttamiseen kasvaisi joko tällä vaalikaudella tai sitten vaikka seuraavalla”, Sarkkinen sanoo.