Politiikka

Kiistelty valinnan­vapauslaki sähköistää tänään eduskunnan – hallitus pani vanhan lain roskiin, HS käy läpi olennaiset muutokset uudessa esityksessä

Hallitus on pyrkinyt toteuttamaan perustuslakivaliokunnan vaatimukset. Nyt eduskuntaan tuleva laki joutuu valiokunnissa uuteen testiin.

Eduskunta alkaa tänään keskiviikkona käsitellä lakiesitystä siitä, millä ehdoilla suomalaiset saavat tulevaisuudessa valita julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita.

Lähetekeskustelusta tulee sähköinen, sillä hallituksen ja opposition näkemykset lain tarpeesta ja sisällön yksityiskohdista eroavat toisistaan jyrkästi.

Laki asiakkaan valinnanvapaudesta tulee eduskuntaan jo toista kertaa. Edellinen versio oli käsittelyssä vuosi sitten. Sen finaali oli perustuslakivaliokunnassa, joka heinäkuussa 2017 päätti, että valinnanvapauslaki on kirjoitettava uudestaan.

Nyt hallitus on vetänyt vanhan lain pois ja laittanut sen roskiin. Tilalla on uusi lakiesitys, jonka sisällöstä hallituspuolueet eli keskusta, kokoomus ja siniset kävivät keskenään kovan väännön viime syksynä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tiivistäen kyse oli siitä, että kokoomus ajoi viime syksynä lakiin laajempaa valinnanvapautta kuin kaksi muuta hallituspuoluetta halusivat. Kokoomus joutui osittain perääntymään.

Kolme hallituksen käyttämää asiantuntijaa eli Heikki Hiilamo, Marina Erhola ja Katariina Silander kirjoittivat viime lauantaina HS:ssa, että lakipaketissa on tapahtunut useita parannuksia. Heidän viestinsä oli, että kriitikoiden olisi syytä päivittää tietonsa lain sisällöstä eikä pitkittää enää uudistusta.

Mitä lain sisällössä tarkalleen ottaen on tapahtunut?

Perustuslakivaliokunta löysi valinnanvapauslaista heinäkuussa 2017 useita kohtia, joihin se vaati parannusta, jotta laki ei olisi ristiriidassa perustuslain kanssa.

Perustuslaissa säädetään muun muassa suomalaisten perusoikeuksista – olennainen kohta on esimerkiksi se, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet alkoivat heti loppukesästä kirjoittaa valinnanvapauslain pykäliä uusiksi valiokunnan suuntaviittojen mukaan.

Olennaisin muutos oli se, että virkamiehet poistivat maakunnilta velvoitteen yhtiöittää ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joissa maakunta joutuu kilpailemaan asiakkaista. Yhtiöittäminen olisi siis koskenut maakunnan omia sote-keskuksia ja suunhoidon yksiköitä.

Nykyisen lakiesityksen mukaan nämä palvelut ovat nyt maakunnan liikelaitoksessa, eivät enää yhtiössä. Maakunta saa tosin käyttää yhtiömuotoa, jos haluaa.

Yhtiöittämispakon poistamisesta voi nyt tulla ongelma EU:n kilpailuoikeuden kannalta. Julkisilla liikelaitoksilla on kilpailuetu suhteessa yrityksiin, eiväthän ne voi mennä konkurssiin. Muuten ne on laissa yritetty saada mahdollisimman ”samalle viivalle” yritysten kanssa.

Toinen olennainen muutos koski julkisia hallintotehtäviä, joita olisi alkuperäisessä lakiesityksessä päätynyt myös yksityisten sote-keskusten vastuulle. Etenkin sosiaaliala on täynnä tällaisia viranomaispäätöksiä.

Tämä ei käynyt perustuslakivaliokunnalle. Se korosti, että julkisia hallintotehtäviä voidaan antaa muille kuin viranomaisille vain rajoitetusti.

Niinpä hallitus joutui muokkaamaan tulevien sote-keskusten sosiaalipalvelut uusiksi. Nyt viranomaispäätökset ovat selkeästi vain julkisen puolen eli maakunnan liikelaitosten vastuulla.

Sote-keskuksesta voi saada enää vain sosiaalihuollon ”neuvontaa ja ohjausta”. Lisäksi sote-keskuksiin voisi hallituksen kaavailujen mukaan jalkautua tarpeen mukaan maakunnan liikelaitoksen sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, kuten sosiaalityöntekijöitä.

He tarjoaisivat sote-keskuksissa sosiaalipalveluja ja tekisivät palvelutarpeen arviointeja. Näin asiakkaan ei aina tarvitsisi hakeutua maakunnan liikelaitoksen palveluyksikköön, jos hän tarvitsisi sosiaalipalveluja.

Kriitikoiden mielestä tämä voi rikkoa paljon puhutun sosiaali- ja terveydenhuollon integraation eli saumattoman yhteistyön, joka oli yksi uudistuksen kantavista ideoista. Asiakkaan pompottelusta piti päästä, mutta nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovitus on neuvonnan, ohjauksen ja jalkautumisen varassa.

Hallitus pääsi sisäisesti helposti sopuun näistä kahdesta muutoksesta, mutta asiakasseteleistä tuli kahakka.

Asiakassetelit tarkoittavat sitä, että julkinen sektori sitoutuu maksamaan sovittuun rajaan asti, jos asiakas ostaa palvelun toiselta palveluntuottajalta. Setelillä voisi hankkia esimerkiksi kotipalveluja yksityiseltä yritykseltä tai mennä kiireettömään toimenpiteeseen sairaalaan.

Alun perin seteleitä saivat myöntää myös sote-keskukset, mutta tämä poistettiin laista, ja nyt seteleitä antavat vain maakuntien liikelaitokset.

Perustuslakivaliokunta vaati muutenkin täsmennyksiä alkuperäisen lakiesityksen asiakasseteleihin. Virkamiehet veivät syksyllä eteenpäin mallia, jonka mukaan jokainen maakunta saisi päättää itse, antaako se seteleitä.

Tämä ei käynyt kokoomukselle, joka halusi, että maakunnat velvoitetaan antamaan seteli – ja myös laajasti. Setelivelvoite olisi koskenut myös erikoissairaanhoitoa, mistä nousi äläkkä.

Hallituksen käyttämien sote-asiantuntijoiden mielestä setelivelvoite olisi vaarantanut julkisten sairaaloiden päivystyksen. Setelit olisivat tienneet lisää töitä yksityisille terveysyrityksille, joille olisi tullut tarve houkutella julkisen puolen lääkäreitä palkkalistoilleen.

Kokoomus jäi lopulta yksin ja taipui muutoksiin. Joulun alla hallitus sopi, että maakunnilla ei ole velvollisuutta antaa seteleitä erikoissairaanhoitoon, mutta niitä pitää antaa muun muassa kotihoitoon ja asumispalveluihin.

Lisäksi on pitkä lista palveluita, joihin setelin saa antaa, jos näin maakunnassa päätetään. Se ei kuitenkaan saa haitata palveluiden toimivuutta – eli vaarantaa esimerkiksi päivystystä. Listalla on erikoissairaanhoitoakin, esimerkiksi kiireettömät leikkaukset, mutta maakunnalla on nyt siis enemmän harkintavaltaa.

Erikoissairaanhoidossa on lisäksi yksi poikkeus: jos potilas ei pääse sovitussa määräajassa hoitoon julkiselle, maakunnan on annettava asiakasseteli. Erikoissairaanhoidossa tämä määräaika eli hoitotakuu on kuusi kuukautta.

Perustuslakivaliokunta halusi lisäksi, että uudistus ei tule voimaan liian nopeasti vaan hallitus vaiheistaa sitä enemmän.

Tätä on yritetty ottaa huomioon, ja maakunnilla on nyt enemmän aikaa valmistautua. Valinnanvapauslaki tulee voimaan 1.1.2020. Asiakassetelit ja paljon palveluita käyttäville tarkoitettu henkilökohtainen budjetti tulevat voimaan heinäkuussa samana vuonna, mutta sote-keskukset aloittavat vasta vuonna 2021. Suunhoidon yksiköt aloittavat vuonna 2022.

Sote-keskuksiin pitää tuoda erikoisalojen palveluita, mutta lain säätelyä lievennettiin. Nyt tarjolla pitää olla kaksi erikoisalaa maakunnan harkinnan mukaan, esimerkiksi geriatrin ja lastenlääkärin palveluita. Tämä tulee voimaan vuodesta 2022 alkaen.

Kriitikoiden, esimerkiksi professori Martti Kekomäen, mielestä tämä ei tule estämään sitä, että sote-keskuksilla on intressi lähettää potilas eteenpäin. Kokonaisvastuu puuttuu. Kekomäki on kritisoinut myös soteen kaavailtua rahoitusmallia.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuvapäiväkirja Pohjois-Koreasta kurkistaa suljetun maan elämään – Kuvat vievät vesipuistoon, olympiavoittajan moderniin kotiin sekä maaseudulle, jossa elämä on selviämistä

    2. 2

      Loistavan veljessarjan sisar sai osakseen pelkkää kurjuutta – Erkkojen mahtisuku vaikeni Hilda-siskosta, joka päätyi kahdesti jätettynä ja mielisairaalan jälkeen köyhien nimettömään nurmihautaan

    3. 3

      Otaniemessä porattiin Suomen syvin reikä 6,4 kilometrin syvyyteen – maan uumenista aletaan pumpata 120-asteista vettä Espoon kaukolämpöverkkoon

    4. 4

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    5. 5

      Ole kova, ole tunteeton ja kilpaile ankarasti – nuoren pojan rooli on Suomessa yhä tyly, ja asiantuntijan mukaan aikuisten olisi aika havahtua

      Tilaajille
    6. 6

      Tällainen on Suomen kallein vientituote – Puolen miljardin arvoinen risteilyalus Mein Schiff 1 lähti Turun satamasta

    7. 7

      Pohjois-Korean sotilas Hyong Myong-jin kertoo, millaista on työskennellä maailman vaarallisimmalla rajalla – ”Sodan uhka on läsnä koko ajan”

    8. 8

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    9. 9

      Ensin Venäjän hallituksen lehti haukkui Fortumin maan rakoon, nyt se saa vuolasta ylistystä – Mistä U-käännöksessä on kyse?

    10. 10

      Onko diilimies Harkimo Suomen oma Trump?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seksi lakkasi, mutta Hanna halusi perheen ja jaksoi uskoa – millaista on elää seksittömässä suhteessa ja mitä sille voi tehdä?

      Tilaajille
    2. 2

      Whatsapp kieltää käytön alle 16-vuotiailta EU:n alueella

    3. 3

      Syyttäjä antoi Madsenin puhua oikeudenkäynnissä itsensä pussiin

    4. 4

      Mikä on ”incel”? Torontossa ihmisten päälle ajanut opiskelija ilmeisesti julistautui liikkeen kannattajaksi, tästä siinä on kyse

    5. 5

      Suomessa vallitseva ilmapiiri ajoi minut osaksi aivovuotoa

    6. 6

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    7. 7

      Isovanhempien arkinen läsnäolo ja lämpö ovat aarre, josta moni lapsi jää tänäkin päivänä paitsi

    8. 8

      Suomalainen työpari keksi keinon, jolla voi luoda yleisavaimen hotelleihin ympäri maailman – Katso HS:n videolta, miten laite toimii

    9. 9

      Kokoomuksen Elina Lepomäki haukkuu kirjassaan kokoomuksen ja kertoo suoraan mihin pyrkii: valtaan

    10. 10

      Väyrynen palaa eduskuntaan, hallituksen enemmistö ohenemassa entisestään – ”Minulla ei ole enää mitään syytä edistää sote-uudistusta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onnistujia yhdistää yksi olennainen piirre, ja psykologi Satu Kaski löysi sen – Nyt hän kertoo, mitä ominaisuuksia kannattaa kehittää, jos haluaa menestyjäksi

      Tilaajille
    2. 2

      Tämä upea kuva Yhdysvaltojen presidenteistä ja heidän puolisoistaan on nyt kaikkialla – Erityinen huomio kiinnittyy hymyilevään Melania Trumpiin

    3. 3

      Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle

    4. 4

      Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista”

    5. 5

      Sata vuotta sitten säveltäjä Toivo Kuula sai luodin päähänsä, eikä tappaja koskaan selvinnyt – Pari viikkoa sitten Kuulan tyttärenpoika sai puhelun, joka oli pudottaa hänet sängystä

      Tilaajille
    6. 6

      Onko koolla merkitystä ja kahdeksan muuta kysymystä – Urologi kertoo, mitä kumppanin on hyvä tietää peniksestä

    7. 7

      Eteläsuomalainen pariskunta syytteessä alle kouluikäisen lapsensa törkeästä pahoinpitelystä – epäilyt paljastuivat, kun perhe oli lähdössä pitkälle purjehdukselle

    8. 8

      Kolme kuoliaaksi kuristettua ihmistä, lukuisia hyökkäyksiä naisten kimppuun, raiskaamista ja vankilapakoja – näin Oulussa pajatsoja huijanneesta nuorukaisesta tuli kylmäverinen tappaja

      Tilaajille
    9. 9

      Ruotsalaistutkija varoittaa: Suomi toistaa uudessa opetus­suunnitelmassa Ruotsin virheet – ”Pelkään, että sitä tullaan katumaan, koska me kadumme nyt”

      Tilaajille
    10. 10

      Amerikkalainen lukiolaistyttö pyysi Dwayne Johnsonia parikseen tanssiaisiin – ”The Rock” vastasi kieltävästi, mutta järjesti korvaukseksi mahtavan yllätyksen

    11. Näytä lisää