Politiikka |HS seuraa

Yhteenveto: Eduskunta kävi kovan väittelyn tulevien maakuntien rahoista ja potilaan valinnanvapaudesta – Oppositio sätti kustannusten noususta, hallitus uskoo tehostamisen tuovan säästöjä

Oppositio oli huolissaan hallituksen asettamasta tavoitteesta hillitä kustannuksia kolmella miljardilla eurolla. Hallituspuolueissa uskottiin, että tavoitteeseen voi päästä myös tehostamalla ja tuottavuutta lisäämällä.

HS:n liveseuranta päättyy

Debattia kesti yli kolme ja puoli tuntia. Varapuhemies Tuula Haatainen (sd) oli jo päättämässä keskustelua, mutta kokoomuksen Ben Zyskowiczin puheenvuoro kirvoitti muilta edustajilta sen verran pyyntöjä, että Haatainen antoi debatin jatkua.

Salissa on kolmisenkymmentä kansanedustajaa. Ministereistä paikalla on enää kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk).

Nyt keskustelu hallituksen esityksistä on päättynyt. Samoin päättyy HS:n liveseuranta. Kiitoksia kaikille lukijoille!

Saarikon mukaan terveyspalveluiden markkinoinnissa tapahtuvista virheistä joutuu vastuuseen kuluttajansuojasäännösten mukaisesti.

”Epäasiallisista markkinointimenetelmistä joutuu vastuulle kuluttaja-asiamiehelle ja markkinatuomioistuimille. Epäasiallista toimintaa voi tapahtua ja siitä tulee joutua vastuuseen.”

Kapitaatiokorvaukset sote-keskuksen asiakkaista – siis summat, joita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden asiakkaista palveluiden tuottajille maksetaan – on edelleen auki oleva kysymys. Korvausten asettelun vaikeuden Saarikko myöntää.

”Korvaukset tuottajille ovat maakunnille vaativa tehtävä. Ruotsissa ei ole löydetty vieläkään täydellistä ratkaisua, ja uudistuksessa sitä joudutaan hiomaan ja alueiden väliset erot tulevat vaikuttamaan lopputulokseen. Myös uudistusta on vaiheistettu, ja valinnanvapautta otetaan asteittain haltuun maakunnissa.”

”Uusi hallintotaso ei säästä koskaan yhtään senttiä, uusi hallintotaso maksaa aina enemmän”, sanoo Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ja arvostelee kokoomuksen lähtöä ”keskustan maakuntajunaan”.

”Keskustalaiset taas uskovat, että maakunnille tulee itsehallinto. Ei näin tule olemaan, koska valtiovarainministeriöstä tulevat rahat ja sosiaali- ja terveysministeriöstä valvotaan, mitä leikataan missäkin sairaalassa. Tarvitsemme sote-uudistuksen, mutta tarvitsemme järkevän uudistuksen joka laittaa potilaan keskiöön, ei mitään muuta.”

Antti Rinne (sd) kysyy, onko hallitus antamassa hallituspuolueiden kansanedustajille oikeuden korjata lakiesitystä eduskunnassa.

Rinteen mukaan eri asiantuntijat ovat arvioineet, että hallituksen sote-malli nostaa kustannuksia 1,4-4 miljardia nykytasosta.

Vielä muutama kansanedustajan puheenvuoro, sitten ministereiden vastaukset, minkä jälkeen siirrytään puhujalistaan, toteaa varapuhemies Haatainen.

Debatti alkaa olla siis lopuillaan.

Oikeusministeri Antti Häkkänen vastaa opposition huoliin Luova-viraston päätöksenteosta esimerkiksi ympäristölupiin liittyen.

”Siinä hetkessä kun lupa myönnetään, luonnonsuojelulakia ja taloudellisia intressejä arvioidaan samaan aikaan. Mitään lupia ei saa myöntää ympäristösääntöjen vastaisesti”, Häkkänen sanoo. Hänen mukaansa virastossa asiantuntemus kasvaa.

”On hyvä, että valtiolle tulee yksi virasto, jossa osaamistaso on korkea arvioida ympäristöasioita luvanmyöntämishetkellä.”

Vehviläisen mukaan yleisen edun valvonta on edelleen valtion tehtävä.

”Haluan todeta, että se pitää käytännössä myös hyvin järjestää – niin, että yleinen etu valvotaan aidosti ja ennakoidusti.”

Perustuslakivaliokunta on Vehviläisen mukaan suhtautunut kriittisesti viranomaisten tekemiin valituksiin toisten viranomaisten päätöksistä.

”En pidä itsekään sitä järkevänä.”

Vihreissä on ollut huoli, että lupaviranomaisten päätösten lainmukaisuuden valvonta sälytetään nyt entistä enemmän kansalaisille ja järjestöille.

”Sen kyllä ymmärrän, että näin keväällä harakkaa naurattaa”, keskustan Hannu Hoskonen sanoo Timo Harakalle (sd).

Varapuhemies Tuula Haatainen, Harakan puoluetoveri, muistuttaa Hoskosta retoriikan asiallisesta tasosta.

”Kukin puhuu tasollaan”, Harakka toteaa.

Debattia on käyty nyt kolme tuntia ja intensiteetti alkaa laskea. Kas, uusi kansanedustaja Mia Laiho (kok) ottaa puheenvuoron. Taitaa olla hänen ensimmäisensä eduskunnassa.

"Meidät on äänestetty tänne, että teemme päätöksiä, ja nyt on aika tehdä jotakin", Laiho sanoo.

Laiho on siviilissä Helsingin Haartmanin ja Malmin päivystyksestä vastaava lääkäri.

Leena Meri (ps) kysyy, saako perustuslakivaliokunta riittävän työrauhan käsitellä valinnanvapauslakia, vaikka kiire painaa selvästikin päälle.

Valinnanvapauslaki pitäisi hallituksen aikataulun mukaan hyväksyä eduskunnassa kesäkuussa.

Annika Saarikko (kesk) hyökkää nyt sosiaalidemokraattien esittämän vaihtoehtoisen mallin kimppuun.

Demarit ovat tänään eduskunnassa jakaneet pientä brosyyriä, jossa kyseinen malli on kuvattu. Myös HS sai iloisen punaisen esitteen ystävällisesti demariavustajan salkusta.

Saarikon mukaan esite on vanhentunut, koska siinä puhutaan yhä pakkoyhtiöittämisestä - senhän hallitus laista poisti.

Saarikko kysyy, miten Sdp aikoo ratkaista erikoissairaanhoidon omassa aluekuntamallissaan. Nyt erikoissairaanhoito on 20 sairaanhoitopiirin vastuulla.

"Tuleeko sairaanhoitopiireistä osa aluekuntia, vai jaetaanko 20 piiriä, vai jäävätkö ne erilliseksi saarekkeeksi?" Saarikko kysyy.

Sdp:n aluekunnat perustuvat kuntalakiin, jota puolue muuttaisi niin, että kuntia suuremmille aluekunnille tulisi demokraattinen hallinto ja verotusoikeus. Erillistä maakunta- ja valinnanvapauslakia ei siinä mallissa tehtäisi.

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan valinnanvapaudella vahvistetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta.

”Nykyisessä mallissa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa sen suhteen, ovatko he työterveyden piirissä, työttöminä vai eläkkeellä. Siihen ei pelkästään hallintoremontti riitä, vaan siihen tarvitaan myös valinnanvapausmalli, jolloin ihmiset ovat yhdenvertaisessa asemassa.”

Vihreiden Touko Aallon kritiikkiin Häkkänen vastaa sanomalla, että valtion ohjaus olisi yksi keino, mutta nyt valittu maakunnan ohjaus on toinen keino.

”Maakuntien valuutetuilla on vastuu ohjata palvelujärjestelmää oikeaan suuntaan ja estää epäterveet ilmiöt.”

Nykyjärjestelmä on Häkkäsen mukaan ollut kilpailukykyinen, mutta kustannukset ovat kasvaneet.

"Kuten Martti Hetemäki sanoi, nykyjärjestelmää ei edes kunnolla ohjaa mukaan. Järjestelmää pitää uudistaa, mutta paljon jää maakuntapäättäjien vastuulle, että uudistus onnistuu.”

Espoolainen Pia Kauma (kok) puolustaa uusimaalaisena uudistusta. "Olen hyvin harmissani, että erilaisia laskelmia liikkuu."

Hänen mukaansa 300 miljoonan euron vaje ei pidä paikkaansa, vaan luku perustuu kaikkien riskien toteutumiseen, ja uudistuksella yritetään nimenomaan välttää riskit.

Sdp:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman kritisoi hallituksen tapaa pyytää oppositio nyt mukaan sote-uudistuksen valmisteluun, kun hallitus kieltäytyi vaalikauden alussa sote-uudistuksen valmistelusta parlamentaarisessa työryhmässä.

”Nyt te sanotte oppositiolle, että tulkaa mukaan, kun ensi töikseen hallitus kieltäytyi yhteisestä valmistelusta.”

Lisäksi Lindtman moittii pääministeri Juha Sipilän uhkauksia uusista vaaleista, jos sote-uudistus ei läpi mene.

”Hyväksyttekö sen keinon,  minkä pääministeri otti käyttöön: uhkaamalla uusilla vaaleilla, ylittämällä toimivaltuutensa?”, Lindtman kysyy kokoomuslaisilta.

”Oliko tämä keino hallituksen yhdessä sopima? Onko kokoomuksen eduskuntaryhmä tämän pääministerin uhkauksen takana?”

Hanna Sarkkinen (vas) sanoo, että tulevan maakuntapäättäjän osana on joko leikata palveluita tai itkeä ja leikata. Hänen mukaansa maakuntien olisi saatava verotusoikeus.

"Asiantuntijoilla on turnausväsymstä sote-uudistuksessa", sanoo Ville Niinistö (vihr).

Niin on varmasti itse kullakin suomalaisella.

Helsingin vaalipiirin kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) sanoo luottavansa oman maakuntansa päättäjiin, kuten ministerit Häkkänen ja Vehviläinen ovat kehottaneet.

”Minun alueeni päättäjät eivät luota antamaanne sote-malliin. Ja miksi eivät? Uudenmaan osuus sote-säästöistä on yksi miljardi. Kuten Lindtman toi esille, Uudenmaan sote-säästöt tarkoittavat kahden tuhannen ihmisen irtisanomista heti."

Alanko-Kahiluodon mukaan väestönkasvua ei huomioida sote-uudistuksessa millään tavalla.

"Vuoteen 2021 mennessä Helsingissä on 37 000 uutta ihmistä. Näistä ihmisistä ette anna minkäänlaista sote-korvausta Uudellemaalle.”

Annika Saarikon (kesk) mukaan Suomeen ei tule markkinamallia, kuten oppositio hallituksen mallia nimittää, vaan Suomen malli on verorahoitteinen ja perustuu julkisiin palveluiden järjestäjiin.

Porvoolainen kansanedustaja Mikaela Nylander (r) ei pidä ainakaan Uudenmaan maakunnan hallintoa demokraattisena, kun 1,6 miljoonaista maakuntaa edustaa vajaat sata maakuntavaltuutettua.

Käytännössä Uudellamaalla Helsinki, Espoo ja Vantaa tosiaankin tulevat jyräämään maakuntavaltuustossa (jos vaalit siis ikinä pidetään) ja esimerkiksi Porvoosta voi olla vaikea saada läpi edustajaa.

Nylanderin mukaan Uudellamaalla on edessään 300 miljoonan euron budjettivaje samana päivänä kun se aloittaa. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat sanoneet, että näin suurta ylimääräistä sopeutustarvetta ei Uudellamaalla ole. VM:n ja STM:n vastalauseet eivät selvästikään ole rauhoittaneet Uudenmaan edustajia - Outi Alanko-Kahiluodon mukaan laskelmassa ei ole otettu huomioon Uudenmaan kovaa väestönkasvua.

Vihreiden Touko Aallon mukaan kokoomus Häkkäsen johdolla ”väittää asioita vastoin parempaa tietoa”.

”Perustuslakivaliokunta kirjasi kolme tapaa edetä: Joko valtio ottaa kaiken tehtäväkseen, edetään kuntien rahoituksen kautta, tai mennä verotusoikeudellisten maakuntien kautta. Vihreät ovat valinneet maakunnat.”

Aalto kysyy, miksei keskustalle kelpaa malli, jossa kuntien järjestämisvastuu siirretään maakunnille, ja valinnanvapautta laajennetaan asteittain.

Vastaus on politiikkaa seuraavalle selvä: koska keskusta ja kokoomus ovat sopineet maakuntauudistuksen ja valinnanvapauslain etenevän yhteistä tahtia.

Kokoomuksen oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan nykyinen sote-malli on paljon parempi kuin aiempi.

”Ehdotettu hallintomalli on perustuslakivaliokunnan mukaan lähestulkoon ainoa malli, joka Suomelle sopii. Perustuslain mukaisuus täytyy täyttyä myös vaihtoehtomalleista”, Häkkänen sanoo.

”Mitä tulee osaoptimointi- ja kermankuorintakysymyksiin, maakunnille tulee vahva työkalu ohjata palveluiden järjestämistä. Luottakaa alueen päättäjiin tässä.”

Vehviläisen mukaan kuntapohjasta pois otettava sote tulee vahvan maakunnan harteille.

”Vihreät ja sosialidemokraatit ovat haikailleet kuntayhtymämallin perään. Se ei ole mahdollista perustuslaillisesti.”

Aluekuntamalleja ei hänen mukaansa kannata lähteä katsomaan, koska ”käsillä on vahva maakuntamalli”.

Myös Vehviläisen mukaan opposition kannanotot ovat ”epäluottamuslause maakuntien valtuustoille”.

Tulevina viikkoina jokainen maakunta tulee Vehviläisen mukaan käymään simulaationeuvottelut valtiovarainministeriön kanssa ja syksyllä tehdään jo harjoitusbudjetteja.

Salissa ei tosiaan kovin täyttä ole, paikalla on ehkä reilu kolmasosa kansanedustajista.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) mukaan ympäristöhallinnon sirpaloitumisesta ei ole riskiä tulevassa mallissa.

”Yleisen edun valvonta kuuluu lupa- ja valvontaviranomaisen tehtäviin. Jokainen työntekijä ottaa sen luvitustyössään huomioon.”

Vihreiden ja Tiilikaisen välisistä näkemyseroista voi lukea tästä viimeviikkoisesta jutusta: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005593889.html

Jukka Gustafsson (sd) on kovin loukkaantunut siitä, että häntä Tradekan hallituksen jäsenenä syyllistetään Tradekan liiketoimista eli hoivayhtiön ostamisesta.

Tradekalla on monipolvinen yritysrakenne, on osuuskuntaa ja osakeyhtiötä, ja Gustafsson sanoo, ettei hän osuuskunnan hallituksen jäsenenä ole ollut tekemässä Tradeka-osakeyhtiön liiketoimintaan liittyviä päätöksiä.

Sinänsä Gustafssonin mukaan on hyvä, että alalla on "yksi fiksukin yritys".

Antti Rantakangas (kesk) on sitä mieltä, että ketju kuitenkin menee niin, että sekä Tradekan poliitikkoja vilisevä edustusto ja emoyhtiön hallitus ovat osaltaan vastuussa ostopäätöksestä. Hän sanoo, ettei ole syyllistämässä ketään, haluaa vain näyttää vasemmistopoliitikkojen puheiden ja tekojen ristiriidan.

Keskustelu on pyörinyt lähinnä soten ympärillä, vaikka toisaalta maakuntauudistusta koskevia lakeja on tänään käsittelyssä. Uutta Luova-virastoa ovat puheenvuoroissaan käsitelleet lähinnä vihreät kansanedustajat, kuten Ville Niinistö ja Hanna Halmeenpää. Vihreät ovat esittäneet huolia ympäristöhallinnon kohtalosta maakuntauudistuksen yhteydessä.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mukaan tarvitaan valinnanvapaus, joka pitää, ja vihjaa sote-mallin olevan oikeusvarmuuden ja toimijoiden luottamuksen kannalta olevan epävarma, kun sen EU-oikeudellista ulottuvuutta ei varmuudella tunneta.

”Riittää, että lukee hallituksen omaa tekstiä, selviää, että valinnanvapaus on hyvin auki oleva asia. Hallitus perustelee, että ei esitetä notifikaatiota, koska komissio kysyy kysymyksiä, joihin ei voida vastata. Eihän näin voi olla.”

Annika Saarikko korjaa vasemmistoliittoa. Hänen mukaansa asiakasmaksupottia ei ole tarkoitus kasvattaa nykyisestä.

Li Andersson ja muutkin kansanedustajat ovat keskustelun kuluessa sanoneet, että asiakasmaksut tulevat nousemaan.

Hallitus on tosiaankin valmistelemassa vielä tälle hallituskaudelle asiakasmaksujen uudistamista. Se jäänee hallituksen loppukauteen, mikä voi vaikeuttaa uudistuksen eteenpäin viemistä. Yksi vaikea kohta ovat vanhusten asumispalveluiden maksut, joissa on suurta vaihtelua kunnittain.

Keskustelussa on esitetty nyt 74 puheenvuoroa. Jonossa niitä on 51.

Saarikko vastaa Arja Juvosen (ps) kysymykseen hoitotakuusta.

”Mikäli maakunta ei pysty hoitotakuuseen erikoissairaanhoidossa vastaamaan, on sillä velvoite antaa asiakasseteli hoitojen purun vuoksi, jotta ihminen pääsee leikkausoperaatioon nopeammin.

”Muutoin hoitotakuun hoitaminen tulisi katsoa laajempana kokonaisuutena, ja se taitaa jäädä seuraavalle vaalikaudelle.”

Notifikaatio-ongelmista Saarikko sanoo, että sote-malli ei ole taloudellinen malli, jonka vuoksi hallitus katsoo, että laki ei vaadi EU-notifikaatiota. Slovakia-päätöksestä seuraa Saarikon mukaan, että lausuntoa valinnanvapauslaista ei saataisi vuosiin, mikä jumiuttaisi sote-uudistuksen.

Paavo Arhinmäki (vas) huomauttaa, että Tradekan kaupassa kotimainen yritys osti ulkomaisen pääomasijoittajan hallussa olleen yrityksen, siis Med Groupin. Vaikuttaa siltä, että tämä on Arhinmäen mielestä hyvä asia. Vasemmistoliitto on usein kritisoinut nimenomaan sitä, että terveysyhtiöistä osa on ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa.

”Oli pakko nostaa kansanvallan nimissä tämä esille, että te ajatte kaksilla rattailla. Olette toisaalta markkinabisnestä edistämässä, ja täällä kritisoitte, että hallitus avaa valinnanvapaudelle markkinoita!” Rantakangas jatkaa.

Keskustan Antti Rantakankaan mukaan vasemmistopuolueiden hallitsema osuuskunta Tradeka on lähtenyt terveysbisnekseen. Tradeka osti viime kuussa pääomasijoittajilta terveysyhtiö Med Groupin hoivan, ensihoidon ja julkisen terveyden palvelut. Hän osoittaa kysymyksensä demareiden Antti Rinteelle.

”Miksi te ajatte kaksilla rattailla? Salissa puhutte kermankuorimisesta, mutta samalla edustajanne Tradekassa ovat hyppäämässä terveyspalveluiden tarjoamiseen.”

Antti Lindtmanin (sd) mukaan Rantakankaan puheenvuoro on osoitus hallituksen epätoivoisuudesta, ja puolustaa Tradekan olevan kotimainen toimija ylikansallisten toimijoiden rinnalla.

”Järjestäjiä pitää olla enemmän, ja siitä saadaan hyöty. Mutta hyöty menetetään markkinamallilla, joka johtaa siihen, että palvelut pirstoutuvat.”

Hanna Sarkkinen (vas) kertoo, mikä on vasemmistoliiton sote-malli: uudistus tehdään maakuntapohjalle, valinnanvapautta ei tule, ja maakunnille tulee verotusoikeus.

Julkisia palveluita voi tarvittaessa täydentää yksityisillä, Sarkkinen sanoo.

Näin kunnat tekevät jo nyt. Tämän seurauksena esimerkiksi vanhusten hoivapalveluista on suuri osa ulkoistettu yksityisten yhtiöiden hoitoon.

Hallituspuolue sinisten kansanedustaja Matti Torvinen nosti puheenvuorossaan esiin demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärven, joka Torvisen mukaan on puoltamassa sote-uudistuksen läpivientiä, toisin kuin puolueen kansanedustajat.

Näkkäläjärvi kommentoi Torvisen puheenvuoroa twitterissä.

Sari Essayah (kd) on huolissaan siitä, miten sosiaalipalvelut saadaan mukaan sote-keskuksiin.

Hän viittaa valinnanvapauslain muutokseen, joka oli pakko tehdä perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta. Valiokunnan mukaan julkisia hallintotehtäviä ei voi antaa kuin viranomaiselle, joten hallitus joutui kaventamaan sote-keskusten tehtäväkenttää.

Nyt hallintotehtävät ovat maakuntien vastuulla, ja maakunnan sosiaalityöntekijät "jalkautuvat" sote-keskuksiin. Tämän käytännön toteutus jää nähtäväksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan on ollut vaikea ymmärtää, kuka vastustaa maakuntapohjaa ja kuka vastustaa valinnanvapautta.

”Siitä olen kuitenkin varma, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus on välttämätöntä. Kustannusten hillintätavoite on Suomen kannalta välttämätön. Syytätte uudistusta tosiasioista, jotka ovat edessämme joka tapauksessa. Ne liittyvät väestömme ikääntymiseen ja huoltosuhteen muuttumiseen”, Saarikko sanoo ja tukee kokoomuksen Kalle Jokisen lausuntoa luottamuksen säilyttämisestä.

Integraatioon liittyvistä huolista Saarikko sanoo, että integraatio turvataan lakipykälillä ja tietojärjestelmillä.

”Parhaiten integraatio ja saumattomat hoitoketjut hoituvat sillä, että tietojärjestelmät laitetaan kuntoon. Sillä saamme taattua, että palveluissa on yhteinen hoitoketju.”

Leena Meren (ps) huoleen rahoituksesta Saarikko vastaa seuraavasti:

”Olemme purkamassa monikanavarahoituksen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Hallitus ei ole unohtanut tätä tavoitetta. Monikanavarahoituksen purkamiseen liittyvää lainsäädäntöä tuodaan jo tällä vaalikaudella.”

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen (kesk) mukaan demarit sanovat, että puolueella on vaihtoehto, mutta ei mitään argumentteja sen puolesta.

”Demarit puhuvat harhalaukauksista. Me teemme uudistusta ihmisiä varten. Tärkein kysymys teidän argumenteista on: onko teillä edessä vanha valinnanvapauslaki vai nykyinen?”

Touko Aallon (vihr) mukaan kyse on siitä, pitääkö esitys viedä vaillinaisena läpi. Hänen mukaansa ei.

”Hyvä asia on, että erikoissairaanhoidon valinnanvapautta rajoitettiin ja siirtymäaikaa pidennettiin. Mutta keskustelussa on myös sellaisia ongelmia, jotka ovat peruuttamattomia. Markkinamalli on peruutamaton ongelma”, Aalto sanoo, ja kuvaa uudistusta hypyksi tuntemattomaan.

Eero Heinäluoman (sd) mukaan jo vuosi sitten valinnanvapauslaista sanottiin, että se on pakko hyväksyä. Silloin perustuslaki

”Hallituksen viesti on, että kun tätä on niin kauan valmisteltu, huonommankin tavaran pitää kelvata. Sama tilanne on kuin liikkeessä, jossa myymälä tulee sanomaan, että avattu paketti on ostopäätös.”

”Tästä on tulossa miljardiluokan harhalaukaus, jonka seurauksia kukaan ei tiedä.”

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokisen mukaan keskustelu on alentunut uhkailuun ja pelotteluun.

”On vaikea uskoa, että YK:n mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Olemme tälläkin hetkellä takaamassa lisää elinajanodotusta ja luottamusta siihen, että palvelut saadaan.”

Hänen mukaansa demarien Antti Rinne sanoi vuosi sitten, että sote-uudistus voidaan viedä satamaan, kun pakkoyhtiöittäminen poistetaan.

”Nyt pakkoyhtiöittäminen on pois, eikä malli teille kelpaa. Voiko teidän puheisiinne luottaa?” Jokinen kysyy.

Niilo Keränen, keskustalainen lääkäri, korostaa sitä, että valinnanvapauden ja asiakasseteleiden avulla pääsee nopeammin hoitoon. Hänen mukaansa se on olennaista uudistuksessa.

Myös Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kyselee EU:n notifikaation perään. Hallitushan on sivuuttanut muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden lausunnon siitä, että oikeusvarmuuden kannalta olisi perusteltua lähettää valinnanvapauslaki EU:n komissiolle lausuntokierrokselle.

”Slovakian järjestelmästä tehty tuore ratkaisu kasvattaa riskiä siihen, että Suomen järjestelmä voidaan katsoa ainakin osittain taloudelliseksi toiminnaksi. Miksi ette pelaa varman päälle ja lähetä lakiesitystä EU-komissiolle notifioitavaksi?”

Koko oppositiohan on vaatinut muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden lausuntoon vedoten, että valinnanvapauslaista tulisi pyytää EU:n komissiolta lausunto.

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten mukaan lausuntopyyntö jumiuttaisi uudistuksen kahdeksi vuodeksi. Taustalla on epäselvyys siitä, onko terveydenhuoltojärjestelmä julkisen vallan käyttöä ja siten EU:n solidaarisuusperiaatteen mukaista toimintaa vai ei.

KHO on katsonut, että maakuntien liikelaitosten asema on niin epäselvä, että EU-notifikaatio on ainoa keino varmistua järjestelmän oikeudellisuudesta.

Jos järjestelmä on solidaarisuusperiaatteen mukainen, ei sote-järjestelmä ole EU:n valtiontukisäännösten piirissä. Siten kyse on siitä, rikkooko valinnanvapauslaki EU:n kilpailusäännöksiä. EU:n tuomioistuin nimittäin katsoi, että Slovakian terveydenhuoltojärjestelmään liittyy osin taloudellisia elementtejä ja siten siis valtiontukielementtejä.

Komissio valittanee EU-tuomioistuimen päätöksestä, mikä aiheuttaisi virkamiesten ennakoiman kahden vuoden viiveen.

Slovakia-ratkaisun pohjalta ei voi kuitenkaan tehdä automaattisia päätelmiä Suomen tilanteesta.

”Demarit ette ole edes saaneet mallianne, koska haluaisitte pyytää EU-notifikaatiota”, sanoo sinisten puheenjohtaja Sampo Terho opposition sote-mallista.

”On erittäin ikävää puhua puhujan päälle, mutta kun ylittää 10 sekunnilla sovitun puheenvuoroajan, on se perusteltua”, läksyttää puhetta johtava Mauri Pekkarinen Terhoa ja antaa puheenvuoron demarien Rinteelle.

Sampo Terho (sin) puolustaa uudistusta nyt, koska joutuu poistumaan keskustelusta.

Hänestä palvelut muuttuvat yksinkertaisemmaksi tavallisen ihmisen kannalta. Tasavertaisuus toteutuu, kun valinnanvapaus tulee kaikille, Terho sanoo.

Sinisille on tärkeää, että palveluntuottajat toimivat avoimesti ja yhteiskuntavastuullisesti, Terho sanoo, ja hänen mukaansa tämä toteutuu laissa.

Sinisiä on pilkattu hallituksen äänettömäksi yhtiömieheksi, joka hyväksyy niin maakunnat kuin valinnanvapauden, kunhan saa vain olla hallituksessa.

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemen mukaan maakunnat ovat selkä seinää vasten pallveuiden tarjoamisessa, kun sote-palveluiden rahoittamisesta ei ole takeita. Hänen mukaansa uudistus on syrjäseuduille huono.

”On selvää, että suurissa keskuksissa kilpailua tulee. Laajoilla maaseutualueilla on suuri vaara, että palvelut heikkenevät, koska markkinatoimijat eivät sinne mene ja maakunnilta loppuvat tässä mallissa lokakuussa. Sitten joudutaan katsomaan, mistä leikataan. Missä on kalleinta tuotanto, sieltä leikataan.”

”Toivon todella, että sote tulisi, mutta ei mikä tahansa sote. Meillä on suurin hanke vuosikymmeniin käsillä. Toivon, että olisimme voineet varmistaa hyvän lopputuloksen yhteisessä pöydässä. Nyt valmistellussa valinnanvapaudessa ei tule toteutumaan se keskeisin sote-uudistuksen tavoite: saumattomat palveluketjut eivät tule kuntoon”, demarien Susanna Huovinen sanoo.

Tämä liittyy siis siihen, että uudistuksessa viranomaispäätökset ovat selkeästi vain julkisen puolen eli maakunnan liikelaitosten vastuulla, voi sote-keskuksesta saada vain sosiaalihuollon neuvontaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon saumaton yhteistyö oli yksi sote-uudistuksen kantavista ideoista.

”Teemme hienon uudistuksen ja suurin uhka on se, että uudistusta ei saada tehtyä”, keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen sanoo ylittäessään jo selvästi puheenvuoroon sallitun ajan. Puoluetoveri Pekkarinen joutuu hieman ojentamaan häntä tästä.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen mukaan asiantuntijalausunnot lakiesityksestä ovat olleet ”järjestäen kriittisiä”.

”Hallituksen merkittävin oma asiantuntija, joka on omien sanojensa mukaan patamusta porvari, professori Kekomäki, on sanonut uudistusta väärinpäin pyöriväksi sirkkeliksi.”

”Uudellamaalla ja Helsingissä joudutaan leikkaamaan palveluista 300 miljoonalla eurolla. Nämä leikkaukset osuvat köyhimpiin. Voiko yksikään Uudenmaan ja Helsingin kansanedustaja puolustaa uudistusta?”

”Edustaja Zyskowiczin tarina on kaunis, mutta kun katsoo asiantuntijalausuntoja, ylivoimainen enemmistö katsoo, etteivät hoitoketjut parane vaan pikemminkin pilkkoutuvat. Se johtaa eriarvoisuuden kasvamiseen”, sanoo demarien Antti Lindtman.

Hänen mukaansa hallituksen malli johtuu alkuperäisten tavoitteiden sivuun sysäämisestä ja lehmänkauppojen tekemisestä.

Zyskowiczin mukaan opposition keskeisin argumentti oli asiantuntijoiden hyväksynnän puute. Hänen mukaansa hallituksen asiantuntijaryhmästä yhdeksän kannattaa ja neljä vastustaa uudistuksen eteenpäin viemistä.

”Millainen valinnanvapaus sosialistille sitten kelpaa”, kyselee sinisten ryhmäpuheenjohtaja Simon Elo.

”Haluatte kaataa soten, mutta ette kerro, mitä tulee tilalle ja millä hinnalla”, Elo sanoo.

Keskustan ex-ministeri Juha Rehula kysyy, millaisen valinnanvapausmallin oppositio olisi valmis hyväksymään.

”Joka ainoa laskelma lähtee siitä, että menot kasvavat. Tässä yritetään taittaa kasvukulmaa.”

Rehulahan oli perhe- ja peruspalveluministerinä sote-uudistusta rakentamassa ennen nykyistä ministeri Annika Saarikkoa.

Li Anderssonin mukaan työttömät hyötyvät vain sellaisesta sote-uudistuksesta, jotka alentavat palvelumaksuja ja lyhentävät palveluketjuja.

”Markkinaehtoinen malli ei ratkaise näistä ongelmista yhtäkään. Kustannukset kasvavat, ja kun samanaikaisesti pitää säästää, ei se voi johtaa muuhun kuin siihen, että asiakasmaksut nousevat. Palveluketjut pitenevät. Tästä hyötyvät firmat ja hyvätuloiset suomalaiset.”

Touko Aalto (vihr) puhuu markkinamallista. Eli siis valinnanvapaudesta. Ben Zyskowicz (kok) ihmettelee, miksi vihreät vastustavat valinnanvapautta.

"Nyt kaikki voivat valita, menevätkö julkiselle vai yksityiselle, ja hinta on sama."

Antti Rinteen (sd) mukaan demarit ainakin kannattavat valinnanvapautta, "kun se toteutetaan oikealla tavalla".

"Miten saadaan rahat riittämään tässä teidän markkinamallissanne tulevaisuudessa?" Rinne kysyy.

Touko Aallon mukaan valinnanvapautta on mahdollista käyttää jo nyt, se ei itsessään ole ongelma, vaan ongelmana on hallituksen "markkinamalli". Myös Aalto on huolissaan rahojen riittävyydestä.

Kristillisdemokraattien Sari Tanus kysyy, kuunnellaanko asiantuntijoiden mielipiteet riittävän vakavasti.

Varapuhemies Mauri Pekkarisen mukaan tämä vastauskierros toteutettiin niin, että jokaisesta eduskuntaryhmästä annettiin yksi puheenvuoro. Jatkossa debatti on tiiviimpää.

”Kuunnelkaa omia puheitanne, vaikka nauhalta. Tässä on tapahtunut edistystä, ja malli on hyvä”, Orpo on sanoo.

”Olemme päätyneet nyt 18 alueeseen, mutta samalla laitamme sinne valtion aluehallintoa, jolla karsimme byrokratiaa. Kyseessä on hallintomalli, joka on paljon yksinkertaisempi kuin nykyinen kolmensadan järjestäjän ja kymmenien kuntayhtymien malli. Tämä perustuu suoraan demokratiaan.”

”Tämän mallin päälle tehdään se tärkein, eli sote-uudistus. Olen tyytyväinen siitä, että valinnanvapausmallia aletaan käsitellä, joka tuo jokaisen suomalaisen ulottuville yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palvelut. Rahat ovat mallissa maakuntien käsissä. Tuottavuus ja säästöt pystytään saamaan aikaan."

"Jos tämä järjestelmä ei tuota tuloksia, alkaa hyvin nopeasti keskustelu siitä, pystyykö maakunta itsenäisesti järjestämään palveluita vai pitääkö se liittää toiseen", Orpo sanoo.

Petteri Orpo (kok) muistuttaa, että kuntaperusteinen malli ja kuntayhtymämalli eivät käy alueiden pohjaksi. Tämä on totta: kuntaliitokset eivät viime hallituskaudella onnistuneet, ja tuolloin perustuslakivaliokunta totesi, että alueita ei voi rakentaa kuntayhtymien pohjalle.

Siksi luotiin maakunnat, jotka ovat keskustan pitkäaikainen tavoite. Kokoomus suostui tähän marraskuussa 2015, jolloin se sai hallituksen neuvotteluissa vastineeksi asiakkaan valinnanvapauden.

Valinnanvapauden piti tulla vasta myöhemmin - näin päätettiin hallitusneuvotteluissa.

Sari Tanus (kd), itse lääkäri, epäilee sote-mallia.

"Asiantuntijoiden arviot olisi otettava tosissaan. Myös kentän ja käytännön toimijoiden näkemyksiin perustuen."

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen jatkaa samalla, hyvin kriittisellä sävyllä kuin millä hän eduskunnan kyselytunnilla torstaina esiiintyi.

”Laki asiakasmaksuista on menossa vasta lausuntokierrokselle. Minusta on kohtuullisen uskomatonta, että me teemme täällä vuosisadan uudistusta tietämättä, mitä se tulee asiakkaille maksamaan”, Pekonen sanoo.

Mikaela Nylander (r) sanoo, että maakuntahallinto yhdistettynä valinnanvapauteen tulee viemään paljon resursseja.

"Joka ikinen sentti on pois palveluista", Nylander sanoo.

Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) sanoo, että uudistuksen alkuperäiset tavoitteet eivät toteudu.

"Joko korjataan tai sitten kaadetaan", Alanko-Kahiluoto sanoo uudistuksesta.

Mikä on maakuntien verotusoikeuden tulevaisuus, kysyy puolestaan perussuomalaisten Juho Eerola.

Hallituspuolueissakaan ei massiivisen uudistuksen yksityiskohtia pidetä ihan selvinä, mitä voidaan pitää vähintäänkin ymmärrettävänä. Sinisten Anne Louhelainen tiedustelee, mitä asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti tarkoittavat omaishoidon kannalta.

Sari Sarkomaalta (kok) vahvaa retoriikkaa. Penää, onko oppositio aikeissa lanata uudistuksen kumoon, vai onko valmis hyväksymään, mitä hänen mukaansa myös sote-asiantuntijat ovat nyt kannattaneet.

Hallitus sai vahvan aseen siitä, että asiantuntijoista mm. Heikki Hiilamo suositteli HS:n mielipidekirjoituksessa uudistuksen hyväksymistä, vaikka se ei täydellinen olekaan.

Puheenvuoroa pyytävien joukko on hyvin suuri. Keskustelun aloittaa oppositiopuolue Sdp:n Krista Kiuru.

”Kysymys on siitä, onko valinnanvapaus oikea väline tämän suuren arvoprojektin toteuttamiseen. Julkisuudessa on esitetty kritiikkiä tätä lainsäädäntöä kohtaan. Kysyn, onko mahdollisuutta vielä siihen, että rivikansanedustajat voisivat vaikuttaa lakiesitykseen.”

Kokoomuksen Sari Sarkomaa kysyy oppositiolta, aikooko se ajaa ”Caterpillarilla uudistuksen läpi”.

”Palvelut on turvattava, tuletteko mukaan?”

”Sote-uudistus ei ole leikkausoperaatio siinä mielessä, että jotain poistettaisiin. Sitä voidaan verrata terveydenhuollossa korjaavaan operaatioon. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaatima euromäärä kasvaa johtuen väestömme palveluntarpeesta. Sote-uudistuksen myötä voidaan varmistaa, että kustannusten kasvua hillitään”, Saarikko sanoo.

Käsissämme on nyt edellistä parempi esitys, sanoo Saarikko. Viime vuonnahan valinnanvapauslaki kilpistyi perustuslakivaliokuntaan, joka katsoi erityisesti  yhtiöittämisvaatimuksen olevan perustuslain vastainen.

”Niin sanottu pakkoyhtiöittäminen on laista poistettu. Maakuntien ei ole pakko yhtiöittää omia sote-keskuksiaan.”

Valmisteluun on Saarikon mukaan haettu ”kosketuspintaa maakunnista”. Näin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminenkin hänen mukaansa onnistuisi aiemmin suunniteltua paremmin.

”Muita sosiaalipalveluita kuin neuvontaa saa maakunnan liikelaitoksesta. Asiakassetelin voi myöntää vain maakunnan liikelaitos.”

Saarikko esittelee sote-keskuksen sisältöä. Maakunnan liikelaitos toisi sinne sosiaalialan konsultaatiota, minkä lisäksi sieltä peruspalveluiden ohella saisi kahden erikoisalan palveluita.

Näitä molempia yksityiskohtia on muutettu sitten viime kerran, kun hallitus edellisen kerran toi valinnanvapauslain eduskuntaan keväällä 2017.

Alun perin sosiaalipalveluiden piti olla sote-keskuksessa keskeisemmässä osassa, ja erikoisaloista oli tarkoitus määrätä tarkemmin.

”Valinnanvapauden toteutuminen ja koko sote-uudistuksen onnistuminen riippuu toimeenpanosta ja toimijoiden yhteistyöstä”, sanoo Saarikko.

Tähän onkin kiteytynyt iso osa uudistuksen kritiikistä. Miten voi luottaa uudistukseen, jonka toteuttamisesta vastaavat maakuntavaltuustot – joiden toimintakykyä ei myöskään kukaan osaa ennakoida? Jo ehdokkaiden haalimista maakuntavaaleihin pidetään vaikeana.

Maakuntalain esittelee kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk).

Valinnanvapauslaista vastaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk).

Vehviläisen esittelemässä, tänään eduskuntaan tulevassa lakipaketissa on yli 212 lakiehdotusta. Ne ovat pääosin teknisiä täydennyksiä jo eduskunnassa olevaan maakuntalakiin. Kokonaan uutta on uuden lupa- ja valvontaviraston Luovan perustaminen.

Alun muutaman vaalin jälkeen käsittelyyn tulee ensin kaksi maakuntauudistukseen liittyvää lakiesitystä. Jo niihin on puheenvuoropyyntöjä esitetty tähän mennessä 44.

Niiden jälkeen tulee käsittelyyn sitten itse pihvi: valinnanvapauslaki.

Tervetuloa mukaan!

Hyvää iltapäivää!

Eduskunnan täysistunnon iltapäivästä on odotettavissa hikinen, kun hallituksen esitystä sosiaali- ja terveysuudistuksesta ryhdytään käsittelemään suuressa salissa. Tässä artikkelissa minä sekä kollegani Teija Sutinen seuraamme eduskunnan keskustelua aiheesta.

Kyseessä on hallituksen tärkein hanke, ja oppositio antoi viime viikon kyselytunnilla jo täyslaidallisen liittyen uudistuksen kustannuksiin ja toteutumiseen. Tänään on odotettavissa siis kovaa ryöpytystä myös.

Tämä yli 90 päivää vanha arkistoartikkeli kuuluu HS Digi-tilaukseen
Saat HS Mini -tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sote-uudistus
  • Sote
  • Politiikka
  • Maakuntauudistus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    3. 3

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Uusi lastensairaala on niin tolkuttoman hieno, että toivottavasti samaa ei tehdä enää ikinä

    6. 6

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    7. 7

      Espanjan ulkoministeri: Trump esitti muurin rakentamista Afrikkaan – ”Saharan raja ei voi olla suurempi kuin meidän ja Meksikon raja”

    8. 8

      Pienelläkin palkalla pitäisi voida elää

    9. 9

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    10. 10

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    3. 3

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    4. 4

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    5. 5

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    6. 6

      Keskiviikkoilta oli poikkeuksellista junakaaosta henkilövahingon, sähkövian ja myöhästymisten vuoksi – torstaiaamun liikenne sujuu normaalisti

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Espoo myöntää: Opetusjohtaja ei suostunut irtisanomaan Saunalahden rehtoria – Potkut antoi lopulta alempi virkamies

    9. 9

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    10. 10

      ”Te ette saa tuhota sitä” – Helsingin Hermannissa syttyi sota ja poliisikin saapui paikalle, kun kaivinkone alkoi repiä puistoa maan tasalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää