Politiikka
Vauraiden sukujen superlobbari Anders Blom: Taloudellinen eliitti on ottanut Suomessa vallan
Taloudellinen eliitti otti vähitellen Suomen kolmikantaisen päätöksentekomallin tuottaman sisäpiiritiedon avulla vallan poliittisessa päätöksenteossa itselleen.
Tähän johtopäätökseen päätyy pääoman superlobbari Anders Blomhttps://www.hs.fi/haku/?query=anders+blom 406-sivuisessa väitöskirjassaan Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä – tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011, jonka Turun yliopisto julkisti keskiviikkona.
Turkulainen kokoomusvaikuttaja ja viestintäyrittäjä Anders Blomhttps://www.hs.fi/haku/?query=anders+blom toimi suurehkojen sukuyritysten etujärjestön Perheyritysten Liiton (PL) toimitusjohtajana sen kulta-aikana vuosina 2003–2010. Tuolloin varakkaiden suomalaisten omistajayrittäjien verotusta alettiin keventää monin eri tavoin, muun muassa poistamalla varallisuusvero ja laskemalla yritysten sukupolvenvaihdosten reaaliset perintöverot muutamaan prosenttiin.
Myös osinkoverotuksessa pystyttiin jatkamaan tilannetta, jossa vauraat omistajayrittäjät maksavat vain neljänneksen veroa osinkotuloistaan, jos verotusta vertaa tavalliseen piensijoittajaan. Tämä kehitys oli omiaan muuttumaan suomalaista elinkeinorakennetta esimerkiksi niin, että hyvätuloiset ammattilaiset kuten lääkärit ryhtyivät yhtiöittämään toimintojaan verosuunnittelusyistä.
Blom käy väitöskirjassaan läpi muun muassa sitä, kuinka Perheyritysten Liitto sai vuonna 2003 tuolloin oppositiossa olleen keskustan ottamaan suurten perheyritysten asiat omakseen, koska sen ydinkannattajia kiinnostivat maatilojen sukupolven vaihdokset.
Pääministeri Matti Vanhasenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+vanhasen hallitukseen perustettiinkin PL:n ehdotuksesta perheyritystyöryhmä. Se ehdotti yritysvarallisuuden vapauttamista perintö- ja lahjaverosta.
Myös EU:hun saatiin osin PL:n avittamana 2007 perheyritystyöryhmä. Verohuojennuksia lisättiin perheyrittäjille vuonna 2000 ja 2004. Samana vuonna kumottiin varallisuusvero.
Yhteistyötä ulotettiin 2004 myös Pitkänsillan tuolle puolen, kun SAK saatiin mukaan yhteiseen julkilausumaan. STTK:n kanssa vastaavaan päädyttiin 2007. Saman vuonna kevennettiin perintö- ja lahjaveroa.
Blom käsittelee väitöskirjassaan myös laajalti lobbauksen pelisääntöjä.
”Työmarkkinajärjestöt eivät koe olevansa lobbaajia, koska ne haluavat olla yhteiskunnallisen sääntelyn ylä- ja ulkopuolella”, Blom arvostelee suomalaista korporatismia.
Blom höystää näkemystään esimerkein.
Hän esittää kaaviossaan myös ”Politiikan pyöröoven” eli suomalaisen vallankäytön kolmiyhteyden.
Siinä eturyhmät, kansanedustajat ja hallitus tekevät tukea vastaan toisilleen muun muassa ”ystävällistä lainsäädäntöä ja poikkeuksia”.
Blomin arvion mukaan elinkeinoelämän historiallinen poliittinen päämäärä oli kommunismin uhkan patoaminen. Sen takia työnantajat loivat talousrakenteen, johon palkansaajajärjestöt tarttuivat ja joka tuki sosiaalidemokraattien jäsenhankintaa.
Näin syntyi suomalainen tulopolitiikka.
Suomessa se päättää, jolla on eniten valtaa ja voimaa vaikuttaa poliittisten päätösten valmisteluun. Esimerkiksi ensi kevään eduskuntavaalien hallitusohjelmaan vaikutetaan juuri nyt, sillä nyt tehtävien valmistelujen pohjalta seuraava hallitusohjelma kasataan.
Tämä vaikuttamistyö tehdään paljolti julkisuudelta piilossa, erilaisten taloudellisten eturyhmien vaikuttaessa politiikan sisäpiiriin kykyjensä mukaan.
Anders Blomin väitöskirja avaa tätä liike-elämän poliittisen vaikuttamisen historiaa.
Hän kertoo esimerkiksi, kuinka liike-elämällä oli tulopolitiikan aikakaudella ”kaksoisstrategia”: Työmarkkinapöydissä puhuttiin yhtä samaan aikaan kuin ”raskaan sarjan salaista poliittista vaikuttamista” tehtiin Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:ssa sekä Taloudellisen Tiedotustoimiston ja sen apurien toimesta.
Blomin mukaan palkansaajajärjestöt tiesivät tämän, mutta ymmärsivät sen olevan osa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kolmikantaista päätöksentekoa.
Suomen erityispiirre pienenä maana on se, että eliitin jäsenet tuntevat liki kaikki toisensa. Siksi henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys.
Keskiviikkona järjestetyssä väitöskirjan tiedotustilaisuudessa Blom vaati Suomeen ”yhteiskunnallisen sopimisen päivitystä”. Suomen elinkeinoelämän olisi hänestä löydettävä uusi yhteinen tavoite, jonka kansalaiset voisivat jakaa, kun historiallinen kommunismin pelko on kadonnut.
Samalla ne taloudelliset erioikeudet, joita eri eturyhmät ovat onnistuneet itselleen vuosien saatossa haalimaan, täytyy läpivalaista.
”Me olemme menossa läpinäkyvämpään maailmaan”, Blom selitti kantaansa tiedotustilaisuuden päätyttyä HS:lle.
”Tämä mennyt maailma on todella historiaa, kun kilpaillaan tiedolla ja osaamisella.”
Anders Blom väittelee tohtoriksi Turun yliopistossa huhtikuun 6. päivänä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Korjaus 29.9.2018 kello 9.05: Blomin henkilötietoja tarkennettu, mm. toiminnanjohtaja-titteli muutettu puheenjohtajaksi.
Tähän johtopäätökseen päätyy pääoman superlobbari Anders Blomhttps://www.hs.fi/haku/?query=anders+blom 406-sivuisessa väitöskirjassaan Taloudelliset eturyhmät politiikan sisäpiirissä – tutkimus liike-elämän poliittisesta vaikuttamisesta kolmikantaisessa Suomessa 1968–2011, jonka Turun yliopisto julkisti keskiviikkona.
Turkulainen kokoomusvaikuttaja ja viestintäyrittäjä Anders Blomhttps://www.hs.fi/haku/?query=anders+blom toimi suurehkojen sukuyritysten etujärjestön Perheyritysten Liiton (PL) toimitusjohtajana sen kulta-aikana vuosina 2003–2010. Tuolloin varakkaiden suomalaisten omistajayrittäjien verotusta alettiin keventää monin eri tavoin, muun muassa poistamalla varallisuusvero ja laskemalla yritysten sukupolvenvaihdosten reaaliset perintöverot muutamaan prosenttiin.
Myös osinkoverotuksessa pystyttiin jatkamaan tilannetta, jossa vauraat omistajayrittäjät maksavat vain neljänneksen veroa osinkotuloistaan, jos verotusta vertaa tavalliseen piensijoittajaan. Tämä kehitys oli omiaan muuttumaan suomalaista elinkeinorakennetta esimerkiksi niin, että hyvätuloiset ammattilaiset kuten lääkärit ryhtyivät yhtiöittämään toimintojaan verosuunnittelusyistä.
Blom käy väitöskirjassaan läpi muun muassa sitä, kuinka Perheyritysten Liitto sai vuonna 2003 tuolloin oppositiossa olleen keskustan ottamaan suurten perheyritysten asiat omakseen, koska sen ydinkannattajia kiinnostivat maatilojen sukupolven vaihdokset.
Pääministeri Matti Vanhasenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matti+vanhasen hallitukseen perustettiinkin PL:n ehdotuksesta perheyritystyöryhmä. Se ehdotti yritysvarallisuuden vapauttamista perintö- ja lahjaverosta.
Myös EU:hun saatiin osin PL:n avittamana 2007 perheyritystyöryhmä. Verohuojennuksia lisättiin perheyrittäjille vuonna 2000 ja 2004. Samana vuonna kumottiin varallisuusvero.
Yhteistyötä ulotettiin 2004 myös Pitkänsillan tuolle puolen, kun SAK saatiin mukaan yhteiseen julkilausumaan. STTK:n kanssa vastaavaan päädyttiin 2007. Saman vuonna kevennettiin perintö- ja lahjaveroa.
Blom käsittelee väitöskirjassaan myös laajalti lobbauksen pelisääntöjä.
”Työmarkkinajärjestöt eivät koe olevansa lobbaajia, koska ne haluavat olla yhteiskunnallisen sääntelyn ylä- ja ulkopuolella”, Blom arvostelee suomalaista korporatismia.
Blom höystää näkemystään esimerkein.
Hän esittää kaaviossaan myös ”Politiikan pyöröoven” eli suomalaisen vallankäytön kolmiyhteyden.
Siinä eturyhmät, kansanedustajat ja hallitus tekevät tukea vastaan toisilleen muun muassa ”ystävällistä lainsäädäntöä ja poikkeuksia”.
Blomin arvion mukaan elinkeinoelämän historiallinen poliittinen päämäärä oli kommunismin uhkan patoaminen. Sen takia työnantajat loivat talousrakenteen, johon palkansaajajärjestöt tarttuivat ja joka tuki sosiaalidemokraattien jäsenhankintaa.
Näin syntyi suomalainen tulopolitiikka.
Suomessa se päättää, jolla on eniten valtaa ja voimaa vaikuttaa poliittisten päätösten valmisteluun. Esimerkiksi ensi kevään eduskuntavaalien hallitusohjelmaan vaikutetaan juuri nyt, sillä nyt tehtävien valmistelujen pohjalta seuraava hallitusohjelma kasataan.
Tämä vaikuttamistyö tehdään paljolti julkisuudelta piilossa, erilaisten taloudellisten eturyhmien vaikuttaessa politiikan sisäpiiriin kykyjensä mukaan.
Anders Blomin väitöskirja avaa tätä liike-elämän poliittisen vaikuttamisen historiaa.
Hän kertoo esimerkiksi, kuinka liike-elämällä oli tulopolitiikan aikakaudella ”kaksoisstrategia”: Työmarkkinapöydissä puhuttiin yhtä samaan aikaan kuin ”raskaan sarjan salaista poliittista vaikuttamista” tehtiin Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:ssa sekä Taloudellisen Tiedotustoimiston ja sen apurien toimesta.
Blomin mukaan palkansaajajärjestöt tiesivät tämän, mutta ymmärsivät sen olevan osa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kolmikantaista päätöksentekoa.
Suomen erityispiirre pienenä maana on se, että eliitin jäsenet tuntevat liki kaikki toisensa. Siksi henkilökohtaisilla suhteilla on suuri merkitys.
Keskiviikkona järjestetyssä väitöskirjan tiedotustilaisuudessa Blom vaati Suomeen ”yhteiskunnallisen sopimisen päivitystä”. Suomen elinkeinoelämän olisi hänestä löydettävä uusi yhteinen tavoite, jonka kansalaiset voisivat jakaa, kun historiallinen kommunismin pelko on kadonnut.
Samalla ne taloudelliset erioikeudet, joita eri eturyhmät ovat onnistuneet itselleen vuosien saatossa haalimaan, täytyy läpivalaista.
”Me olemme menossa läpinäkyvämpään maailmaan”, Blom selitti kantaansa tiedotustilaisuuden päätyttyä HS:lle.
”Tämä mennyt maailma on todella historiaa, kun kilpaillaan tiedolla ja osaamisella.”
Anders Blom väittelee tohtoriksi Turun yliopistossa huhtikuun 6. päivänä yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Korjaus 29.9.2018 kello 9.05: Blomin henkilötietoja tarkennettu, mm. toiminnanjohtaja-titteli muutettu puheenjohtajaksi.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Kuka?
Superlobbari
Valtiotieteen maisteri Anders Blom (s. 1955) oli nuorena kokoomuslainen poliitikko ja viestintä- ja vaikuttamisyrittäjä, joka toimi nuorena Kokoomuksen Nuorten liiton puheenjohtajana.
Hän oli vuosikymmenien ajan yksi merkittävimpiä taustavaikuttajia perheyritysten etujen ajajana.
Vuosina 2003–2010 hän toimi Perheyritysten Liiton toimitusjohtajana.
Blom on konsulttiyhtiö Eurofactsin hallituksen puheenjohtaja ja Venäjän-tuntija. Hän ollut aikoinaan kaupunginvaltuutettuna Turussa ja Helsingissä. Väitöskirjaansa Blom kertoo tehneensä kymmenen vuotta.
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24