Politiikka
Väyrysen paluu eduskuntaan vaatii pohdintaa perustuslain tulkinnasta – ”Tilanne on juridisesti haastava”, sano
Europarlamentaarikko Paavo Väyrysenhttps://www.hs.fi/haku/?query=paavo+vayrysen paluu eduskuntaan on osoittautumassa odotettua monimutkaisemmaksi. Väyrynen on itse sanonut palaavansa kesän alussa, mutta tilanteen vuoksi eduskunta joutuu nyt miettimään, kuinka perustuslakia pitäisi tulkita.
”Tilanne on sillä tavalla juridisesti haastava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-parlamentaarikko haluaa palata kesken kauden eduskuntaan. Ei ole ihan selkeää, onko lainsäätäjä tarkoittanut, että se olisi mahdollista”, sanoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolahttps://www.hs.fi/haku/?query=maija-leena+paavola.
Väyrysen paluuseen liittyvät kysymykset on nostanut esiin kansanedustaja Mikko Kärnähttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+karna (kesk). Kärnä toimii eduskunnassa Väyrysen sijaisena. Se tarkoittaa, että Väyrysen palatessa Kärnä siirtyisi sivuun eduskunnasta.
Kärnä ilmoitti torstaina tiedotteessaan ”harkitsevansa Väyrysen valtakirjan riitauttamista oikeudessa, mikäli tämä todella pyrkii palaamaan eduskuntaan kesäkuussa”.
”Koska edustaja Kärnäkin on nostanut tämän esiin, niin haluamme tehdä asiasta perusteellisen selvityksen”, Paavola sanoo.
Hänen mukaansa tulkittavaksi nousee nyt perustuslain 28. pykälä, joka säätelee kansanedustajan edustajantoimen hoitamisen keskeytymistä siksi ajaksi, kun edustaja toimii EU-parlamentissa.
”Asiaa selvittää eduskunnan virkamieskunta. Tarvittaessa käännymme valtiosääntöasiantuntijoiden puoleen”, Paavola kertoo.
Hän uskoo tilanteen selviävän ennen kesän alkua, jolloin Väyrynen on sanonut palaavansa. Väyrynen on kertonut muodostavansa oman eduskuntaryhmän.
Väyrynen oli ehdolla sekä vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän tuli valituksi molemmissa.
Väyrynen ei kuitenkaan halunnut jäädä eduskuntaan, koska ei päässyt Juha Sipilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan (kesk) hallituksen ulkoministeriksi. Sen sijaan hän jatkoi europarlamentissa. Hän otti kansanedustajapaikan vastaan, mutta keskeytti heti edustajantoimensa.
Väyrynen on ollut kahden puolueen jäsen. Hän on kuulunut sekä keskustaan että vuonna 2016 perustamaansa kansalaispuolueeseen.
Väyrynen on kertonut eroavansa keskustasta. Lisäksi hän on riitautunut kansalaispuolueen johdon kanssa.
”Tilanne on sillä tavalla juridisesti haastava, että tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-parlamentaarikko haluaa palata kesken kauden eduskuntaan. Ei ole ihan selkeää, onko lainsäätäjä tarkoittanut, että se olisi mahdollista”, sanoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavolahttps://www.hs.fi/haku/?query=maija-leena+paavola.
Väyrysen paluuseen liittyvät kysymykset on nostanut esiin kansanedustaja Mikko Kärnähttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+karna (kesk). Kärnä toimii eduskunnassa Väyrysen sijaisena. Se tarkoittaa, että Väyrysen palatessa Kärnä siirtyisi sivuun eduskunnasta.
Kärnä ilmoitti torstaina tiedotteessaan ”harkitsevansa Väyrysen valtakirjan riitauttamista oikeudessa, mikäli tämä todella pyrkii palaamaan eduskuntaan kesäkuussa”.
”Koska edustaja Kärnäkin on nostanut tämän esiin, niin haluamme tehdä asiasta perusteellisen selvityksen”, Paavola sanoo.
Hänen mukaansa tulkittavaksi nousee nyt perustuslain 28. pykälä, joka säätelee kansanedustajan edustajantoimen hoitamisen keskeytymistä siksi ajaksi, kun edustaja toimii EU-parlamentissa.
”Asiaa selvittää eduskunnan virkamieskunta. Tarvittaessa käännymme valtiosääntöasiantuntijoiden puoleen”, Paavola kertoo.
Hän uskoo tilanteen selviävän ennen kesän alkua, jolloin Väyrynen on sanonut palaavansa. Väyrynen on kertonut muodostavansa oman eduskuntaryhmän.
Väyrynen oli ehdolla sekä vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän tuli valituksi molemmissa.
Väyrynen ei kuitenkaan halunnut jäädä eduskuntaan, koska ei päässyt Juha Sipilänhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipilan (kesk) hallituksen ulkoministeriksi. Sen sijaan hän jatkoi europarlamentissa. Hän otti kansanedustajapaikan vastaan, mutta keskeytti heti edustajantoimensa.
Väyrynen on ollut kahden puolueen jäsen. Hän on kuulunut sekä keskustaan että vuonna 2016 perustamaansa kansalaispuolueeseen.
Väyrynen on kertonut eroavansa keskustasta. Lisäksi hän on riitautunut kansalaispuolueen johdon kanssa.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Paavo Väyrynen Seuraa
- Eduskunta Seuraa
- Europarlamentti Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24