Politiikka

Sipilän johdolla laadittiin insinöörimäinen hallitusohjelma ja tavoitteille 28 mittaria – HS kävi läpi tavoitteiden toteutumisen

Sote- ja maakuntauudistus ovat jälleen dramaattisessa vaiheessa. Niiden syntymisestä tai kaatumisesta hallitus tullaan muistamaan. Mutta samalla se on tehnyt paljon muutakin. HS kävi läpi, missä määrin hallituksen tavoitteet ovat toteutumassa. Se oli tavallista helpompaa, koska Sipilän hallitus teki insinöörimäisen hallitusohjelman, jossa tavoitteille asetettiin 28 mittaria.

Hallituksen suurponnistukset, sote- ja maakuntauudistus olivat viikonvaihteessa jälleen dramaattisessa vaiheessa. On epävarmaa, saadaanko niitä aikaan ja pysyykö hallitus pystyssä.

Tilannetta analysoidaan tässä HS:n kirjoituksessa.

Sote- ja maakuntauudistus ovat hallituksen hankkeista suurimmat, ja niiden läpimenosta tai kaatumisesta hallitus todennäköisesti tullaan muistamaan. Mutta toteutui sote tai ei, hallitus on tehnyt muutakin.

HS kävi hallitusohjelmaan asetetut tavoitteet läpi ulko- ja puolustuspolitiikkaa lukuun ottamatta ja selvitti, mitkä niistä ovat toteutuneet tai todennäköisesti toteutumassa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus aloitti työnsä kolme vuotta sitten synkissä merkeissä. Etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi, valtion velka paisui eikä näkymää paremmasta huomisesta ollut.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kansa oli valinnut Suomen kaikkien aikojen oikeistolaisimman eduskunnan ja oikeistolaista politiikkaa se myös sai. Hallitus on leikannut menoja yli neljällä miljardilla eurolla samaan aikaan kun se on alentanut verotusta.

Hallitus ilmoitti ohjelmassaan, että se vahvistaa elinkeinoelämän edellytyksiä kaikessa päätöksenteossa. Koulutuksesta se on leikannut noin 800 miljoonaa euroa, mutta yritystuista ei käytännössä yhtään.

Samalla hallitus on kuitenkin kyennyt toteuttamaan suurimman osan tärkeimmistä talouspoliittisista päämääristään, mihin tuskin edes Sipilä uskoi vielä kolme vuotta sitten. Kättä voidaan toki vääntää loputtomasti siitä, mikä rooli talouskasvussa ja työttömyyden paranemisessa on ollut kansainvälisellä talouskasvulla.

Vielä vaikeampi kysymys on se, ovatko päätökset olleet oikeita tai oikealla tavalla toteutettuja. Siihen tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa.

Sen sijaan käymme hallitusohjelmaan kirjatut hallituskauden tavoitteet ja niiden toteutumisen läpi kohta kohdalta. Se on tämän hallituksen kohdalla aikaisempaa helpompaa: Sipilä on yritysjohtajana toiminut diplomi-insinööri, jonka johdolla tehdyt suuntaviivat hallituksen tielle nimettiin hallitusohjelman sijasta strategiseksi ohjelmaksi.

”Tämän hallitusohjelman rakenne on ihan erilainen kuin ennen. Siinä osoitetaan selvästi aiemman sektorikohtaisen tarkastelun sijasta hallituksen tärkeimmät politiikkakokonaisuudet. Täysin uutta on myös hankkeiden tarkka aikatauluttaminen vuosittain päivitettävässä hallituksen toimintasuunnitelmassa”, sanoo valtioneuvoston strategiasihteeristön johtava erityisasiantuntija Ulla Rosenström. Hän on toiminut virkamiehenä useiden hallitusten aikana.

Hallitus on virkamiesten avustamana asettanut itselleen 28 mittaria, joista tosin osa on vielä kehitteillä. Useimmat niistä perustuvat julkisiin tilastoihin, jotka paljastavat muutokset vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien kuluttua. Tällä hetkellä kehityksestä on monessa kohdassa tiedossa vain suunta, jos sitäkään.

Kirjoituksessa on käytetty näiden mittarien lisäksi muista tilastoista ja useista haastatteluista kerättyä tietoa. Se on jaettu hallitusohjelmaa mukaillen kuuteen osa-alueeseen.

Numeroidut, tummennetulla kirjoitetut tekstit ovat hallitusohjelman tavoitteita.

Hallituksen päätavoitteet

Hallituksen kaikkien päätösten taustalla oleva keskeisin ohjenuora on ollut valtiovarainministeriön (VM) laskelma julkisen talouden kestävyysvajeesta. Kestävyysvaje on arvio siitä, kuinka paljon julkinen velkaantuminen kasvaa väestön ikääntyessä, jos mitään ei tehdä.

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan julkiset varat eivät riitä nykyisten lakisääteisten palvelujen tarjoamiseen ennustetulla talouskasvulla ja väestökehityksellä. Hallitus päätti hallitusohjelmassa vahvistaa julkista taloutta niin, että menot ovat 10 miljardia euroa pienemmät 2030-luvulla kuin ne olisivat ilman tällä hallituskaudella tehtäviä toimia.

1. 10 miljardin euron säästö- ja rakenneohjelma.

Toteutuu ainakin osittain.

Hallitus pääsee välitavoitteeseensa, jonka mukaan julkinen talous vahvistuu nelisen miljardia euroa vuoteen 2019 mennessä. Suurin piirtein sen verran hallitus on leikannut menoja.

Se pääsee myös tavoitteeseen, jonka mukaan julkinen talous vahvistuu vuoteen 2021 mennessä kuudella miljardilla eurolla, koska säästöjen lisäksi talouskasvu ja työttömyyden lasku vahvistavat taloutta mahdollisesti noin 1,5 miljardilla eurolla. Myös julkinen sektori on tehostanut toimintaansa jonkin verran.

Sen sijaan on täysin avoinna, kuinka tällä hallituskaudella tehdyt päätökset vaikuttavat 2030-luvulla, kun julkiset menot kasvavat kansan ikääntymisen takia. Valtiovarainministeriö on arvioinut sote-uudistuksen tuovat noin kolmen miljardin euron säästön, mutta moni asiantuntija uskoo, että sote pikemminkin lisää menoja. Kuvaavaa on, että toisin kuin hallituksen laskelmissa, valtiovarainministeriön omissa kestävyysvajelaskelmissa soten varaan ei vielä lasketa mitään.

Työllisyyden ja talouskasvun kautta tuleva yli miljardin euron vahvistus valtiotalouteen voi jäädä väliaikaiseksi, jos kasvu ja työllisyysasteen nousu pysähtyvät. Ensi syksynä Tilastokeskus julkaisee kestävyysvajeen laskennassa käytettävät uudet syntyvyysennusteet, jotka ovat todennäköisesti matalampia kuin aikaisemmat. Tämän takia seuraavalla hallitukselle on todennäköisesti edessään jälleen uusi miljardien eurojen kestävyysvajeohjelma. Suomeksi se tarkoittaa säästöjä.

2. Velaksi eläminen loppuu ja julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu.

Toteutuu ainakin osittain.

Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu velka on jo taittunut, mutta valtio jatkaa velkaantumista ainakin 2020-luvun alkuvuosiin saakka.

3. Kokonaisveroaste ei nouse.

Toteutunee.

Veroaste hallituksen aloittaessa oli 43,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vm:n ennusteen mukaan se on 42,3 prosenttia 2019.

Työllisyys ja kilpailukyky

Soten ohella hallituksen eniten arvostelua herättäneet päätökset ovat koskeneet työllisyyttä ja kilpailukykyä. Ay-liike on järjestänyt kaksi kertaa hallitusta vastaan laajan mielenosoituksen.

Ensimmäisellä kerralla kohde olivat pakkolait, jotka hallitus väsäsi pikavauhtia yhteiskuntasopimuksen kaaduttua.

Yhteiskuntasopimus vaihtui keskusjärjestöjen sopimaksi kilpailukykysopimukseksi, joka laski yritysten työvoimakustannuksia, jotta suomalaiset tuotteet menisivät paremmin kaupaksi maailmalla.

Vienti onkin vetänyt hyvin, mutta on vielä vaikea sanoa tarkalleen, kuinka suuri osa tästä on hallituksen ansiota ja kuinka suuri osa kansainvälistä pirteää taloussuhdannetta.

1. Työn teon kannustavuutta parannetaan, työllistämisestä tehdään houkuttelevampaa, työvoimahallinnosta tehdään toimivampi ja kilpailukykyä parannetaan.

Toteutuu osittain.

Hallitus on toteuttanut laajan joukon muun muassa työttömyysturvaa heikentäviä päätöksiä, joiden päämäärä on saada työtön valitsemaan mitä työtä tahansa mieluummin kuin työttömyyden.

Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa on lyhennetty ja työnhakuun tukien leikkaamisen uhalla patistava aktiivimalli on otettu käyttöön.

Työttömyysavustusten saantia tiukennettu enemmän muiden Pohjoismaiden malliseksi, mutta sillä erotuksella, että Suomessa työvoimapalvelujen määrä on selvästi pienempi kuin muualla.

Työvoimahallinnon väkimäärä on lisätty parilla sadalla, mutta myös työmäärä on kasvanut uusien lakien takia.

Kilpailukyky on selvästi parantunut suhteessa muihin eurooppalaisiin maihin. Keskeinen rooli tässä on kilpailukykysopimuksella.


2. Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä. Investoinnit ylittävät poistot ja työpanoksen määrä on kasvanut.

Toteutuu todennäköisesti.

Huhtikuussa kausitasoitettu työllisyysaste oli 71 prosenttia. Työllisten määrä on kasvanut hallituskauden aikana 70 000–90 000 henkilöllä eli myös 110 000:n työllisen tavoite voi toteutua.

Investointien määrä on kasvanut.

HS:n aiemmin keväällä julkaisemassa kirjoituksessa käydään läpi tarkemmin työllisyyden kasvun taustoja.


3. Uudistukset lisäävät työn tarjontaa, yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä vahvistavat julkista taloutta yli miljardilla eurolla.

Vaikea sanoa.

Julkinen talous on vahvistunut nimenomaan sen takia, että ihmiset ovat enemmän töissä. Tilastoista ei kuitenkaan vielä varmuudella näe, kuinka paljon elinkeinorakenne on monipuolistunut ja miten yrittäjyys on lisääntynyt. Työn tarjonta ei toimi toivotulla tavalla, sillä monilla aloilla on työvoimapula.

Osaaminen ja koulutus

Hallituksen suurimmat uudistukset osaamisen ja koulutuksen alalla ovat toisen asteen koulutuksen uudistus, perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat sekä päätös alkaa panostaa varhaiskasvatukseen.

Koulutukseen ovat vaikuttaneet merkittävästi 2010-luvun hallitusten yhteensä noin 1,5 miljardin euron koulutusleikkaukset, joista nykyisen hallituksen osuus on noin 800 miljoonaa euroa. Hallituksen mukaan uusia panostuksia koulutukseen on tullut noin 400 miljoonaa euroa, mutta niistä oikeastaan kaikki ovat määräaikaisia. Sivistystyönantajien ja OAJ:n laskelmien mukaan itse koulutuksen järjestämiseen on tullut noin sata miljoonaa lisää.

Kesken on vielä lukiouudistus sekä korkeakoulujen pääsykoeuudistus. Myös korkeakoulua koskeviin säännöksiin saattaa tulla vielä muutoksia. Työvoimapulan takia hallitus on herännyt loppukaudella panostamaan aikuiskoulutukseen.

1. Oppimisympäristöt on modernisoitu

Toteutunut osittain.

Hallitus mittaa tätä opettajien tieto- ja viestintätekniikan osaamisella. Kyselyn mukaan digiosaamisessaan puutteita kokevien opettajien määrä on vähentynyt. Vuoden 2017 lopussa julkaistun mittarin mukaan yhä 14 prosenttia arvioi, että heidän osaamisessaan on puutteita.

Tämä mittari on kuitenkin yksinään riittämätön tavoitteen laajuutta ajatellen.

2. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt

Toteutunut osittain.

20–24-vuotiaista nuorista miehistä oli vuonna 2017 pienempi osuus koulutuksen tai varusmiespalveluksen ulkopuolella kuin vuonna 2014. Nuorista naisista syrjäytymisuhan alla olevien osuus on hieman kasvanut.


3. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt

Toteutumassa osittain.

Ammatillisen koulutuksen uudistus perustuu osin siihen, että oppimisesta aikaisempaa suurempi osa tapahtuu työpaikoilla. Eri asia on, kuinka hyvin tämä toimii.

4. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus on lisääntynyt.

Mahdotonta sanoa.

Hallitus leikkasi aluksi tutkimusrahoitusta, mutta on myöhemmin antanut täsmärahoitusta muun muassa Tekesille ja Suomen Akatemialle. Hallituksen aikomus nostaa tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ei toteudu. Se oli viime vuonna 2,7 prosenttia.

5. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.

Toteutunee osittain.

Tutkimuksen kansainvälisyyttä on vielä vaikea arvioida, mutta koulutusvienti on lisääntynyt ja ulkomaalaisten opetushenkilöstön määrä on kasvanut vuodesta 2014 vuoteen 2016 14,4 prosentista 15,5 prosenttiin.

Laista on poistettu useita koulutusviennin esteitä. Oppilaitoksille on myös annettu mahdollisuus periä lukukausimaksuja.

Päämääränä oli viennin kasvu 240 miljoonasta eurosta 350 miljoonaa euroon. Se toteutunee, sillä vuoden 2017 lopun alustavan tiedon mukaan vienti oli noin 300 miljoonaa euroa.

Hyvinvointi ja terveys

Hyvinvoinnin ja terveyden osalta hallituksen saavutuksia on tässä vaiheessa erityisen vaikea arvioida. Jos sote-uudistus toteutuu, se myllertää Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon ja tulee todennäköisesti jättämään varjoonsa muut hallituksen aikaansaannokset tai laiminlyönnit tällä saralla.

Toiseksi hallituksen aikaansaannosten vaikutukset näkyvät viipeellä ja niistä kertovat tilastot valmistuvat vielä pidemmällä viipeellä. Esimerkiksi alkoholin saannin vapauttaminen saattaa vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen laajalti. Sen seurauksista ei toistaiseksi ole muuta kuin ennustuksia.

1. Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla.

Mahdotonta sanoa.

Tavoite on niin laaja, että arvioiminen on hyvin vaikeaa.

2. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet.

Toteutunut ainakin osittain.

THL:n tutkimuksista poimintoja tekemällä voi havaita ainakin eri koulutustaustaisten ihmisten välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventuneen.


3. Eri ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen palvelulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elämäntilanteisissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän.

Vaikea sanoa.

Hallitus itse mittaa tämän tavoitteen toteutumista elintapojen kehittymisellä. Kansalaiset ovatkin monella mittarilla ryhtyneet hallituskaudella elämään terveellisemmin: THL:n mukaan esimerkiksi liikuntaa harrastamattomien ja kasviksia niukasti käyttävien osuus on vähentynyt. Toisaalta ylipainoisten osuus on lisääntynyt.

Mutta olisiko kansalaisista tullut aiempaa tervehenkisempiä ilman hallitustakin? Mahdollisesti.

4. Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet.

Vaikea sanoa.

Hallituksen tavoitteena on ollut siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämän mittarina se käyttää niiden perheiden määrää, jotka ovat saaneet perhetyötä muutoin kuin lastensuojelun tukitoimena. Tilastoista ei kuitenkaan vielä voi päätellä juuri mitään.

Selvemmin on nähtävissä se, että kahden huoltajan lapsiperheissä köyhyys oli viime vuonna harvinaisempaa kuin vuonna 2014. Yksinhuoltajaperheistä sen sijaan aiempaa useampi on suhteellisesti köyhä: Yksinhuoltajien suhteellinen köyhyysaste oli viime vuonna 24,1, kun vuonna 2014 köyhyysaste oli 18,1.

5. Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu.

Toteutunee vain osittain.

Ympärivuorokautisessa hoidossa eli tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olevien yli 75-vuotiaiden osuus koko ikäryhmästä on pysynyt käytännössä samana vuodesta 2014 vuoteen 2016.

Intensiivinen kotihoito on kuitenkin lisääntynyt: yli 60 käyntiä kuukaudessa sai THL:n mukaan viime vuonna suurempi osa asiakkaista kuin vuonna 2014.



Samaan aikaan kotihoidon henkilöstömäärä on kuitenkin THL:n mukaan pienentynyt suurimmassa osassa maakuntia vuodesta 2014 vuoteen 2016.

Omaishoidon tuen saajien määrä ei liioin ole juurikaan kasvanut. Tavoitteena on, että omaishoidon tuen piirissä olisi viisi prosenttia yli 75-vuotiaista. Puolet maakunnista ei vuonna 2016 ollut saavuttanut tätä tavoitetta. Päätösvalta omaishoidon tuen myöntämisestä on kunnilla.

6. Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi.

Aloittamatta.

Tämä jättiremontti jätetty seuraavalle hallitukselle.

Hallitus on aloittanut sosiaaliturvauudistuksen valmisteluhankkeen nimeltä Toimi. Siinä ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet sekä sosiaaliturvaan liittyvät etujärjestöt ja tutkimuslaitokset.

HS kertoi huhtikuussa, millaisia asioita suuruudistuksessa pitää ratkaista.

7. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä.

Ei toteudu tällä hallituskaudella.

Uudistusta ei ole vielä edes hyväksytty eduskunnassa. Vaikka se menisi läpi, soten järjestämisvastuu siirtyy maakunnille vasta 2020, joten mitään vaikutuksia ei nähdä tämän hallituksen aikana.

8. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla.

Mahdotonta sanoa.

Tämä liittyy myös hallituksen laajempaan norminpurkupyrkimykseen, jota käsitellään kirjoituksen viimeisessä osassa.

Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Hallitusohjelmassa tämän osa-alueen kärkihankkeisiin budjetoitiin heti hallituskauden alussa enemmän rahaa, 323 miljoonaa euroa, kuin minkään muun alueen kärkihankkeisiin. Esimerkiksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyviin kärkihankkeisiin varattiin reilusti alle puolet tästä, 130 miljoonaa euroa.

1. Suomi on saavuttanut 2020-ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.

Toteutunee.

EU:n tavoite on, että uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta on 38 prosenttia vuonna 2020. Suomi saavutti tämän tavoitteen jo vuonna 2014. Vuonna 20016 se oli Tilastokeskuksen mukaan vajaat 39 prosenttia. Hallitusohjelman mukaisesti tavoite vaikuttaa siis olevan toteutumassa etuajassa, jo ensi vuonna.

Suomessa käytetystä uusiutuvasta energiasta kaksi kolmasosaa tulee metsäteollisuuden sivuvirroista. Osaltaan uusiutuvan energian käytön lisääntymiseen vaikuttaa myös kotimaisen puun käytön lisääntyminen. Kun vuonna 2014 kotimaista puuta käytettiin noin 55 miljoonaa kuutiometriä, viime vuonna sitä käytettiin arviolta 71,5 miljoonaa kuutiometriä.

Toinen 2020-ilmastotavoite liittyy päästökaupan ulkopuolisiin hiilidioksidipäästöihin.

EU vaatii, että niiden on vähennyttävä 16 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020. Suomen päästöt olivat tavoitepolun alapuolella vuosina 2013–2015. Päästöt ovat kuitenkin sen jälkeen kääntyneet nousuun. Ne ylittivät EU:n asettaman tavoitteen vuonna 2016 ja Tilastokeskuksen pikaennakon mukaan jälleen viime vuonna.

Vuosien 2013–2015 alituksilla voidaan kuitenkin kompensoida vuosien 2016 ja 2017 ylitykset, eli myös tämä tavoite on yhä mahdollista saavuttaa.

2. Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä.

Vaikea sanoa.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tehneiden yritysten määrä on kasvanut, mutta tavoite on niin laaja, että siitä on vaikea sanoa mitään.

3. Ruoantuotannon kannattavuus on noussut ja kauppatase parantunut 500 miljoonalla eurolla.

Todennäköisesti ei toteudu.

Ruoan kauppataseen alijäämä on hallituskaudella vain syventynyt.

Venäjä kielsi vuonna 2014 maitotuotteiden ja muiden elintarvikkeiden tuonnin EU:sta. Tämä oli Suomen elintarvikealalle kova isku, josta se on toipumassa hitaasti.

Suomalaisyritykset ovat suunnanneet vientiponnistuksia muun muassa Aasiaan. Viime vuonna saatiin viranomaistasolla sovittua vientilupia siipikarjanlihalle Japaniin, naudanlihalle ja kananmunille Hong Kongiin, sianlihalle Kiinaan ja maitotuotteille Etelä-Afrikkaan. Vie kuitenkin aikaa, ennen kuin ne vaikuttavat vientitilastoihin.

Kauppatasetta heikentää, että samaan aikaan myös elintarvikkeiden tuonti on kasvanut.


4. Uudistumista hidastavaa hallinnollista taakkaa on kevennetty tuntuvasti.

Vaikea sanoa.

Tämä liittyy myös seuraavaan osa-alueeseen.

Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen

1. Määrätietoisella johtamismallilla on kehitetty käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut.

Ei toteutumassa tällä hallituskaudella.

Yhden luukun palveluksi on kehitetty suomi.fi-verkkopalvelu, jonka avulla kansalainen voi viestiä eri viranomaisten kanssa. Viranomaiset lähettävät päätökset ja viestit suomi.fi-postilaatikkoon. Myös omat, eri rekistereissä olevat tiedot voi tarkistaa sen kautta.

Viranomaisilta vaaditaan sähköisen asiointikanavan käyttöä, mutta kansalaisia ei ole velvoitettu sen käyttöön.

Palvelu tuli käyttöön viime joulukuussa, mutta harva on löytänyt sen. Samalla aiempi Asiointitili ajettiin alas.

Suomi.fi:n käyttäjämäärät eivät ole kasvaneet läheskään tavoitteiden mukaisesti. Nyt viestipalvelua käyttää vain noin 70 000 ihmistä.

Alkuperäinen tavoite, että käyttäjiksi saataisiin 90 prosenttia kansalaisista, ei toteudu hallituskauden aikana.

2. Julkinen päätöksenteko on innovatiivisesti mahdollistanut ja luonut Suomeen suotuisan toimintaympäristön digitaalisille palveluille ja teollisen internetin sovelluksille ja uusille liiketoimintamalleille.

Mahdoton sanoa.

Tavoite on niin laaja ja epämääräinen, että siitä on vaikea sanoa mitään.

3. Kansalaisten arkea ja yritystoimintaa [- -] on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla.

Toteutunut ainakin osittain.

Hallitus on listannut norminpurkuun ja säädösten sujuvoittamiseen liittyviä hankkeita yli 200. Tulokset ovat näkyneet myös arjessa: esimerkiksi kauppojen ja kampaamojen aukioloajat vapautettiin vuoden 2016 alusta ja alkoholilakia uudistettiin tämän vuoden alusta.

Ympäristöministeriön mukaan rakentamismääräyskokoelman uudistus on vähentänyt yksittäisiä vaatimuksia puolella.

Tärkeä uudistus on myös tulorekisteri, joka tulee käyttöön 2019. Sinne ilmoitetaan maksetut palkat ja tulevaisuudessa myös kaikki yhteiskunnan maksamat tuet lähes reaaliaikaisesti.

4. Johtamista ja toimeenpanoa on rohkeasti uudistettu vahvistamalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja avoimuutta sekä hyödyntämällä kokeiluja ja kansalaisten osallisuutta tukevia toimintatapoja.

Mahdoton sanoa.

Tavoite on liian laaja ja epämääräinen.

Oikaisu 28.5. klo 9.45: Kirjoituksessa mainittiin aiemmin suomi.fi-palvelua koskevassa kohdassa: ”Alkuperäinen tavoite, että käyttäjiksi saataisiin 90 prosenttia kansalaisista, ei toteudu hallituskauden aikana.” Tämä on poistettu, sillä 90 prosentin ei ole asetettu hallituskaudelle vaan pidemmälle ajanjakosolle.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    2. 2

      Jyväskylän Kalevan kisojen toimitsija totesi seitsenottelijoiden häiritsevän muita lajeja – hopeamitalisti Miia Sillman lataa täyslaidallisen: ”Huonoimmin järjestetyt Kalevan kisat ikinä”

    3. 3

      Pelottava hämäräheikki yritti tulla ikkunasta asuntoon, eikä Helsingin poliisia kiinnostanut – vai miten se nyt oikein meni?

    4. 4

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    5. 5

      Venäjältä tihkuu tietoja ”sopimuksista”, joita Yhdysvallat ei vahvista – Trumpin ja Putinin Helsingin-tapaamisen sisällöstä vallitsee yhä epätietoisuus

    6. 6

      Sotatanner – raportti Malmön monikulttuurisesta helvetistä

      Tilaajille
    7. 7

      Rekrytoijien ennakko­luulot voivat vaikeuttaa naisten pääsyä johto­asemiin – Tutkija: ”Standardit ovat erilaiset miehille ja naisille”

    8. 8

      Yksi ihminen kuoli gyrokopterin pudottua Enontekiössä Kilpis­järven alueella

    9. 9

      Pariisissa nähtiin huima nuoralla­tanssispektaakkeli, kun ranskalaisnainen esiintyi 35 metrin korkeudella

    10. 10

      Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

    2. 2

      Sinkkumiesten kaupungissa on vaikea löytää rakkautta – suomalais­mies hengailee pakaste­altaalla, koska Seattlessa netti­treffeillä korostuu vain raha

      Tilaajille
    3. 3

      Muistoesineet katosivat 5-vuotiaana kuolleen Miron haudalta – ”Silmät kyyneltyivät niin, etten ensin edes nähnyt, oliko kaikki viety”, pojan äiti kertoo

    4. 4

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    5. 5

      Miten muiden rakkaus on sinulle uhka?

    6. 6

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    7. 7

      Amazonin viidakossa elää ”maailman yksinäisin mies” – Brasilian viranomaiset julkaisivat videon miehestä, jolle kukaan ei ole puhunut ainakaan 22 vuoteen

    8. 8

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi saattoi kariutua, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    9. 9

      ”Lohkoketjut lopettavat vale­kapitalismin”, julistaa entinen pankkiiri – Keski­aikaisessa maisemassa Sveitsissä tehdään vallan­kumousta, tai ainakin yritetään

    10. 10

      James Bluntin keikka Porissa kiteyttää, kuinka vähän uudet ulkomaiset nimet kiinnostavat kotimaisilla festivaaleilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Märkäpuvut kiellettiin Joroisten SM-triathlonin juhlakisassa – Darby Thomas ja Minna Koistinen kirivät mestareiksi: ”Uinnissa keskeytyksiä tuli normaalia vähemmän”
    3. Yksi ihminen kuoli gyrokopterin pudottua Enontekiössä Kilpis­järven alueella
    4. Tunti sitten
    5. Honka saa kovan luokan paluumuuttajan – Demba Savage palaa Espooseen: ”Yksi kaikkien aikojen ulkomaalaisvahvistuksista”
    6. Sadekaan ei sammuttanut Emma Salokosken ja Ilmiliekki Quartetin toista ilmestymistä – Pianisti Iro Haarla kirkasti Lokkilavalla rooliaan omaäänisenä säveltäjänä
    7. Pariisissa nähtiin huima nuoralla­tanssispektaakkeli, kun ranskalaisnainen esiintyi 35 metrin korkeudella
    8. Pettymystä nieleskellyt Valtteri Bottas joutuu Saksan GP:ssa Ferrarien puristukseen – Kimi Räikkönen: ”Kolmas ruutu on aika hyvä lähtöpaikka”
    9. 2 tuntia sitten
    10. Pysäköinninvalvojan auton takalasi hajosi kesken ajon Pohjois-Haagassa – Poliisi tutkii, ammuttiinko autoa ilma-aseella
    11. Rekrytoijien ennakko­luulot voivat vaikeuttaa naisten pääsyä johto­asemiin – Tutkija: ”Standardit ovat erilaiset miehille ja naisille”
    12. Honka nollasi TPS:n, Macoumba Kandji pyssytti jo kauden yhdeksännen maalinsa – ”Kun miettii kaikkia tapahtumia, Honka ansaitsi voiton”
    13. Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”
    14. Näytä lisää