Onko sote-menojen karsiminen todella perustuslain vastaista? Jos näin on, voi koulutuksen tulevaisuus olla synkkä

Onko kulukuri perustuslain vastaista? Tällaisen käsityksen voi saada, kun on viime aikoina kuunnellut oppositiota, joka tuntuu nauttivan kaikin siemauksin siitä, että hallituksen ajama sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus eli sote on vakavissa vaikeuksissa.

Oppositio on saanut arvovaltaista taustatukea puheilleen perustuslakivaliokunnasta vuodetuista tiedoista. Ilta-Sanomien saamanhttps://www.is.fi/kotimaa/art-2000005693581.html lausuntoluonnoksen mukaan maakuntien rahoitussääntely on perustuslain vastainen.

Maakuntien sote-menojen kasvulle ollaan asettamassa vuotuinen 0,9 prosentin katto. Tällä hetkellä sote-menot kasvavat 2,4 prosenttia vuodessa. Valtiovarainministeriön (VM) laskelmien mukaan 0,9 prosentin menokatolla voidaan jarruttaa ajan myötä menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla verrattuna siihen vaihtoehtoon, ettei mitään tehtäisi.

Lausuntoluonnoksen mukaan 0,9 prosentin menokehys on liian kireä ja vaarantaa riittävät palvelut. Perustuslakivaliokunta perustaa lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden sekä perustuslakiasiantuntijoiden näkemykseen, että menokatto on liian tiukka.

Näin ollen perustuslakivaliokunnalle eivät riitä sotelakiin kirjatut kriisilausekkeet, joiden mukaan menokatosta voidaan myös poiketa, mikäli palvelut ovat vaarassa. Samat menokehysluvut olivat valiokunnan pöydällä vuosi sitten, mutta silloin aiheesta ei lausuntoa tehty.

Vuodettu lausunto perustunee perustuslain kohtiinhttps://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990731#Pidp450809808, joiden mukaan jokaisella on oikeus yhdenvertaisiin ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. IS:n mukaan lausuntoluonnoksessa todetaan, ettei rahoituksen määräytymisperusteita voi asettaa tasolle, jolla ”ne tiedetään etukäteen suurella todennäköisyydellä selvästi riittämättömiksi”.

Mutta mikä sitten on riittävää etenkin nykyään, kun lääkejätit ovat pitäneet huolen, että pelkästään yhden ihmiset lääkkeet voivat maksaa satojatuhansia euroja vuodessa? Suomalaiset vanhenevat siihen malliin, että julkisista varoista voidaan helposti käyttää joka euro vain terveydenhuoltoon eivätkä rahat silti riittäisi.

Ottamatta lainkaan kantaa siihen, paljonko julkista rahaa mihinkin pitäisi käyttää, voi kysyä, ovatko perustuslakiasiantuntijat oikea taho päättämään, paljonko julkisia rahoja mihinkin käytetään?

Mikä olisi riittävä kasvu? 2 prosenttia? 5 prosenttia? 20 prosenttia? Entä mitä perustuslakiprofessorit ja muut asiantuntijat sanoisivat, jos sosiaali- ja terveysmenot olisivat nyt 10 miljardia alhaisemmat tai korkeammat kuin ovat? Olisiko silloinkin 0,9 prosenttia väärä maksukatto?

Jos julkisiin kassoihin ei tule reippaasti lisää rahaa veroina ja maksuina, terveydenhuoltomenoja voidaan kasvattaa jonkin aikaa ottamalla lainaa tai leikkaamalla muista menoista. Tällöin vastakkain ovat ennen kaikkea koulutus ja terveydenhuolto, sillä niihin yhteisiä euroja käytetään eniten.

Koulutus jää helposti tässä pelissä toiseksi, jos perustuslakivaliokunta määrittelee, kuinka paljon rahaa sosiaali- ja terveyshuoltoon pitää käyttää. Perustuslaissa nimittäin ei puhuta lainkaan riittävästä koulutuksesta, vaan sanotaan vain, että jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä yhtäläinen mahdollisuus saada muuta opetusta ja kehittää itseään varattomuuden estämättä. Tämä hallitus on leikannut koulutuksesta noin 800 miljoonaa euroa, eikä perustuslakivaliokunta ole ehdottanut mitään leikkauskattoa. Uskoisin, että valiokunta saisi päivän varoitusajalla parikymmentä professoria sanomaan, että leikkaukset uhkaavat perustuslain takaaman yhdenvertaisuuden.

Perustuslain mukaan valtion on pyrittävä takaamaan jokaiselle työtä eikä ketään saa asettaa eri asemaan sukupuolen, alkuperän tai vammaisuuden takia. Onko perustuslakivaliokunta sitä mieltä, että näiden osalta menokatto ei estä perusoikeuksien toteutumista?

Itse asiassa suurin osa valtion budjetista perustuu menokehyksiin. Pitäisikö kaikkinainen menokehys kieltää tai alistaa menot ja tulot perustuslakiasiantuntijoille?