Politiikka

Soten menoleikkuri saattaa kaataa koko uudistuksen – moni ihmettelee, miksi hallituksen piti hirttäytyä vanhoissa papereissa olleeseen säästö­tavoitteeseen

Maakuntien menokurista on tullut sote-uudistuksen polttava kysymys, johon eduskunnan perustuslakivaliokunnan odotetaan ottavan kantaa perjantaina. Leikkuri juontaa juurensa pääministeri Jyrki Kataisen rakennepoliittisesta ohjelmasta.

Kolme miljardia euroa.

Se on summa, johon sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus saattaa kaatua. Tarkkaan ottaen kyse on siitä, millaista vyönkiristystä hallitusohjelmaan asetettu sote-uudistuksen säästötavoite vaatisi maakunnilta.

Sote-menojen kasvu pitäisi rajata 0,9 prosenttiin, kun niiden kasvun perusura on nyt 2,4 prosenttia. Perustuslakivaliokunta, jonka lausuntoa odotetaan perjantaina, suhtautuu julkisuudessa olleiden tietojen perusteella maakunnilta vaadittavaan meno­kuriin torjuvasti.

Menoleikkurin kohtalo on olennainen osa valiokunnan lausuntoa. Se saattaa ratkaista koko uudistuksen, ja myös hallituksen, kohtalon.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta mistä kolmen miljardin euron summa ilmestyi pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmaan?

Soittokierros poliitikoille ja virkamiehille paljastaa, että säästötavoitteen tausta ja perusteet ovat monille mysteeri. Osa kuitenkin muistaa, että sylttytehdas löytyy viiden vuoden takaisesta syksystä.

6. päivä elokuuta 2013 valtiovarainministeri Jutta Urpilainen käveli toimittajien eteen Vantaalla, Königstedtin kartanon pihalla. Valtiovarainministeriön sisäinen budjettiriihi oli alkamassa.

Urpilainen oli vakavana. Hän kertoi havahtuneensa kesällä siihen, että Suomen bruttokansantuote on vuoden 2006 tasolla.

Hallituksen täytyisi kiirehtiä kestävyysvajeen kuromista. Kolmisen viikkoa myöhemmin syntyi pääministeri Jyrki Kataisen ja Urpilaisen hallituksen rakennepoliittinen ohjelma.

Siinä todetaan näin: ”Jos julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu nopeutuisi esimerkiksi 0,5 prosenttiyksikköä, julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 1,4 prosentti­yksikköä.”

1,4 prosenttiyksikköä vastaa noin kolmea miljardia euroa. Sillä oli tarkoitus leikata pois kolmannes kestävyysvajeesta.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että julkisessa palveluntuotannossa olevien työntekijöiden määrä kasvaisi joka vuosi 2 000 henkeä vähemmän kuin ilman uudistusta. Vuosittain tarvittaisiin siis 3 000 lisätyöntekijän sijaan vain 1 000 käsiparia.

Runsaat puolitoista vuotta myöhemmin Sipilän hallituksen hallitusneuvottelut alkoivat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa Eteläesplanadilla.

Hallitusohjelmaa neuvoteltiin tilanteessa, jossa valtiovarainministeriö arvioi kestävyys­vajeen kooksi 10 miljardia euroa. Neuvotteluissa sovittiin, että soten osuus vajeen supistamisesta olisi kolme miljardia euroa.

Sipilän hallitusohjelmaan oli otettu sama kolmen miljardin euron säästötavoite kuin Kataisen–Urpilaisen rakennepoliittisessa ohjelmassa.

Tavoitteilla oli kuitenkin yksi tärkeä ero. Rakennepoliittisen ohjelman tavoite parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta 0,5 prosenttia vuodessa ulotettiin ministeriön arviossa vuoteen 2060 saakka.

Sipilän hallitusohjelmassa kolmen miljardin euron säästötavoite rajattiin koskemaan vain sote-palveluja ja paalutettiin toteutumaan vuoteen 2029 mennessä.

Se tarkoitti, että tuottavuuden pitäisi kasvaa 1,5 prosenttia vuodessa, kolme kertaa niin paljon kuin rakennepoliittisen ohjelman arviossa oletettiin.

Moni HS:n haastattelema virkamies, joka työskentelee tai on työskennellyt aiheen parissa, pitää tavoitetta todella kunnianhimoisena.

Valtiovarainministeriön kestävyysvajearviossa sote-palvelujen tuottavuuden varaan ei ole laskettu tällä hetkellä lainkaan, eli niiden odotetaan kasvavan 0 prosenttia vuodessa.

”Minulle on jäänyt täysin hämärän peittoon, miten edellisen hallituksen tavoite kolminkertaistettiin hallitusohjelmaneuvotteluissa. Mistä tämä kiristys tuli”, kysyy Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala.

Sovala toimi hallitusneuvottelujen aikaan valtiovarainministeriössä kansan­talousosaston päällikkönä.

Sipilän erityisavustaja Markus Lahtinen sanoo, ettei hän tiedä, kuka lopulta päätti, että soten pitää leikata menojen nousua juuri kolme miljardia euroa. Myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki sanoo, ettei hän osaa sanoa, kuka viime kädessä päätti asiasta.

Sipilän erityisavustajan Riina Nevamäen mukaan säästötavoite otettiin annettuna Kataisen ohjelmasta.

”Se oli hallituksen kunnianhimon taso sote-uudistukselle”, Nevamäki perustelee.

”Pohjana oli valtiovarainministeriön kymmenen miljardin euron kestävyysvajeesta.”

Eräs hallituslähde taas kutsuu kolmen miljardin euron tavoitetta ”arvaukseksi”.

”Sehän se on, arvaus. Se tässä keskustelussa soten säästöistä on absurdia. Ei kukaan oikeasti voi tietää, mitä sieltä tulee.”

Hetemäen mukaan säästötavoite vastaa summaa, joka tarvittaisiin kumoamaan väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu vuoteen 2030 mennessä.

Hetemäki sanoo, että kyse on arviosta siitä, mikä on realistista saavuttaa kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan hänen mukaansa olisi vaikea olettaa, että uudistus lisäisi tuottavuuskasvua vielä 20–40 vuoden kuluttua.

Lahtinen on samaa mieltä. Hänen mielestään on loogista haalia säästöt kasaan vuoteen 2029 mennessä, koska sen jälkeen vaikutus on epävarmempaa.

”Se on toinen kysymys, että tuottavuustavoite nostetaan 1,5 prosenttiin. Siinä tullaan taas keskusteluun siitä, millaista säästöpotentiaalia on ja voidaanko se saavuttaa.”

Hetemäki on arvioinut muistiossaan uudistuksen säästöpotentiaaliksi 4,6 miljardia euroa, mikä saavutettaisiin palvelujen integraation sekä tiedon ja teknologian käytön ja johtamisen avulla. Moni asiantuntija on pitänyt säästöpotentiaalia sekä mittavaa säästöjen toteutumista epäuskottavana.

Eräs valtiovarainministeriön korkea virkamies ihmettelee, miksi sote-uudistuksessa on lukkiuduttu kolmen miljardin euron säästötavoitteeseen ja menty se edellä.

Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia on mahdoton arvioida, hän sanoo.

”Pitäisi vain tunnustaa että olennaista on luoda järjestelmä, jossa on oikeat kannustimet, ja lopputulos on sitten aikanaan nähtävissä.”

Sovalan mielestä tavoitteen asettamisessa on tapahtunut ”tyypillinen makro­ekonomistien virhe”.

”Arvio potentiaalisista vaikutuksista, vaikutuksia koskeva tavoite ja päätöksiä koskeva vaikutusarvio menevät keskenään iloisesti sekaisin. Tämä on looginen sotku.”

Sovala tarkoittaa sitä, että säästötavoitteeksi asetettiin kolme miljardia euroa, vaikkei ollut kuvaa siitä, miten se saavutettaisiin. Sen jälkeen maakuntien kehykset asetettiin tavoitteen mukaan, vaikka ne olisivat aivan liian kireät.

Sovala itse edustaa suurta Uudenmaan maakuntaa. Hän ennustaa, etteivät menokehykset tule pitämään yhtenäkään vuonna, vaan ne ovat vain lähtöpiste neuvotteluille lisärahasta.

”Maakunnan tehtävät ovat lakisääteisiä. Nämä budjettikehykset ovat aika kevyttä tavaraa, kun perusoikeudet jyräävät.”

Myös hallituksen tuhatisvuisessa lakipaketissa viime vuodelta povataan, että maakunnat joutuvat turvautumaan lisärahoitukseen. Esityksen mukaan menokehykset ”tiedetään jo etukäteen siinä määrin kireäksi”, että maakunnan rahoituksen takaaviin varaventtiileihin ”jouduttaneen turvautumaan”.

”Jos näin ei tehtäisi, johtaisi riittämätön rahoitus alimitoitettuihin palveluihin tai alijäämäisiin budjetteihin”, lakesityksessä todetaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Puhelias ”höppänä” käveli Sofiankadulla ravintolaan, tilasi ruokaa ja juomaa 80 eurolla ja jätti laskun maksamatta – Näin toimii Helsingin ravintoloita jo vuosia kiertänyt sarjasyömäri

    2. 2

      Ylen kysely koko Suomen asuttamisesta villitsi keskustalaisia – Tutkija: ”Koko maan asuttuna pitäminen ei ole todellisuutta”

    3. 3

      Julkkiskokki Harri Syrjäsen Hampton Bay pettää odotukset – kala-annos osoittautuu läpeensä epäonnistuneeksi tekeleeksi, ja jälkiruuasta tulee mieleen opiskelijaruokala

    4. 4

      Anna Erikssonin elokuva valittiin Venetsian kriitikkojen viikon kilpa­sarjaan – Laulaja pohtii nyt, kannattaako uutta musiikkia enää julkaista

    5. 5

      Tutkimus: Kansakunta vaurastuu, kun uskonnollisuus vähenee – ja naisten oikeudet paranevat

    6. 6

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    7. 7

      Terveysvesien trendi voi johtaa ”seuraavaan mahdolliseen kansan­tautiin” – Tutkija huomasi, että suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta

    8. 8

      Suomea vaivaavat nyt ”uskomaton käristyskupoli” ja ”helleinferno” – eli mitkä? Soitimme meteorologille, joka ei ollut kupolista kuullutkaan

    9. 9

      Fiat Chryslerin pääjohtajan tila on italialaislehden mukaan ”peruuttamaton” – syynä olkapääleikkauksen jälkeiset odottamattomat komplikaatiot

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      Terveysvesien trendi voi johtaa ”seuraavaan mahdolliseen kansan­tautiin” – Tutkija huomasi, että suomalaisten hampaat ovat alkaneet kärsiä eroosiosta

    4. 4

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    5. 5

      Voi vain ihmetellä, millä perusteella kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan

    6. 6

      ”Peilikaappi on asennettu niin alas, ettei pää mahdu väliin” – Tällaisia ovat uudet, epäkäytännölliset kylpyhuoneet

    7. 7

      Julkkiskokki Harri Syrjäsen Hampton Bay pettää odotukset – kala-annos osoittautuu läpeensä epäonnistuneeksi tekeleeksi, ja jälkiruuasta tulee mieleen opiskelijaruokala

    8. 8

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    9. 9

      ”Meno Yhdysvalloissa on ollut aivan hullua”, sanoo Oatlyn toimitusjohtaja – kaurajuomalla maailmanvalloitusta yrittävä yritys on tietenkin ruotsalainen

    10. 10

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    4. 4

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    5. 5

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    6. 6

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    10. 10

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Suomea vaivaavat nyt ”uskomaton käristyskupoli” ja ”helleinferno” – eli mitkä? Soitimme meteorologille, joka ei ollut kupolista kuullutkaan
    3. Oletko pelännyt mökillä ollessasi? Vastaa HS:n kyselyyn
    4. Helleaalto jatkuu ainakin 10 päivää, ja merikin on nyt erityisen lämmin – ”Jos oikein kylmää uintikokemusta tekee mieli, kannattaa suunnata Poriin”
    5. Puhelias ”höppänä” käveli Sofiankadulla ravintolaan, tilasi ruokaa ja juomaa 80 eurolla ja jätti laskun maksamatta – Näin toimii Helsingin ravintoloita jo vuosia kiertänyt sarjasyömäri
    6. Saksan moottoritiet ovat nyt vaarallisen kuumia – helle hajottaa vanhojen Autobahnien betonilaattoja
    7. Mercedes-pomo vakuutti: Tallimääräys voidaan antaa myös Bottaksen hyväksi
    8. Ainakin 14:ää ihmistä ammuttiin Torontossa, kaksi uhria ja ampuja kuolivat – Ampuja vaikutti valitsevan uhreikseen ravintoloissa iltaa istuvia ihmisiä
    9. Ylen kysely koko Suomen asuttamisesta villitsi keskustalaisia – Tutkija: ”Koko maan asuttuna pitäminen ei ole todellisuutta”
    10. Tunti sitten
    11. Kauppasodan kierrokset kasvavat: Kiina aloitti tutkinnan polkumyynnistä, ja myös Outokumpu joutui tulilinjalle
    12. Sisäministeri: Macronin kanslia tiesi avustajan väkivaltaisesta käytöksestä jo toukokuussa – myös toisen Macronin puolueen työntekijän teot tutkinnassa
    13. Näytä lisää