Politiikka    |   HS-haastattelu

Trump voi kaikesta huolimatta olla EU:lle mahdollisuus, sanoo Stubb – syksyllä ratkeaa, onko ”ihan vaan Alexilla” mahdollisuuksia unionin kärkitehtäviin

Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb uskoo, että nyt on Euroopan hetki. Hänen mukaansa EU ei ole enää maailmalla naurunaihe, vaan pikemminkin kunnioituksen kohde.

Kriisejä seuraa usein kaaos, jonka jälkeen päästään epätäydelliseen ratkaisuun. Näin Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb pohtii maailmanpolitiikan myllerrysten kulkua.

Stubb arvioi, että Euroopassa on viime vuosina onnistuttu saavuttamaan useita epätäydellisiä ratkaisuja, oli kyse sitten pelastuspaketeista tai maahanmuuttokriisin hallinnasta.

Tässä haastattelussa entinen valtiovarainministeri, pääministeri, eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri sekä ulkoministeri haluaa puhua kansainvälisestä politiikasta ”ihan vaan Alexina”. Hän nimittäin toivoo, että Suomessa voitaisiin keskustella ulkosuhteista yhtä vilkkaasti kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen kohtaloa puidaan.

”Suhteutettuna kansainvälisen politiikan tärkeyteen Suomen tulevaisuuden suhteen emme keskustele siitä tarpeeksi. Tässä on kyse suurista arvokysymyksistä – siitä, mihin me kuulumme”, Stubb sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pari vuotta sitten Stubb jäi sivuun kotimaan politiikan sisäpiiristä ja pysytteli hieman loitommalla poliittisista keskusteluista. Hiljaisuus on kuitenkin päättynyt. Lähiaikoina Stubb saatetaan nähdä kisaamassa jopa EU:n huipputehtävistä.

Stubbin muistikirjaan on kirjoitettu kolme vuosilukua: 1989, 2008 ja 2016. Niistä viimeinen on merkittävä käännekohta erityisesti kahdesta syystä. Silloin britit äänestivät EU-eron puolesta ja yhdysvaltalaiset valitsivat Donald Trumpin presidentikseen.

Stubb summaa, että vuotta 2016 on seurannut kansainvälisten instituutioiden kyseenalaistaminen, yleinen poliittinen epävakaus sekä sekavat vaalitulokset. Erityisesti Trump on toimillaan pyrkinyt horjuttamaan kansainvälisten instituutioiden asemaa.

”Hän vetäytyy ilmastosopimuksesta, vähättelee sotilasliitto Natoa, rikkoo Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjä, vähättelee YK:ta, rikkoo vapaakauppasopimus Naftan”, Stubb luettelee.

Trump on tietyllä tapaa muuttanut maailmanjärjestystä, koska Yhdysvaltojen ulkopoliittisia siirtoja on aiempaa vaikeampi arvioida. Stubb huomauttaa, että ennen Yhdysvaltojen ulkopolitiikan linja oli pitkälti ennakoitavissa sen mukaan, istuuko Valkoisessa talossa demokraatti vai republikaani.

”Aiemminhan arvaamattomin ulkopolitiikka tuli Venäjältä. Nyt se tulee Yhdysvalloista Trumpin suunnalta.”

Stubb näkee, että epävakauden seurauksena kansainvälisessä politiikassa on tavallista enemmän valtatyhjiöitä ja niissä on enemmän tilaa ottaa kiinni vallasta. Seuraavaksi kysymys on siitä, kuka tarttuu valtaan.

Stubbin mukaan Euroopan unionilla on todellinen mahdollisuus täyttää tyhjiöitä esimerkiksi vapaakaupan ja globalisaation puolustajana. Hän toivoo, että eurooppalainen arvomaailma ja länsimainen demokratia onnistuvat säilyttämään vaikutusvaltansa maailmassa.

Stubb kehuu EU:n suoristaneen rivejään Trumpin ja brexitin ansiosta.

”Uskallan väittää, että nyt on Euroopan hetki. Tämä paljon parjattu Euroopan unioni, joka oli maailman sylkykuppi vuodesta 2008 vuoteen 2016, ei yhtäkkiä enää ole tuolla maailmalla naurunaihe tai ongelmanlähde, vaan sanotaanko kunnioituksen kohde ja ratkaisu.”

Seuraa ennustus Stubbin kristallipallosta: ensi vuonna EU-vaalien aikaan Euroopassa on nähty monet sekavat kansalliset vaalit, pari uutta kriisiä sekä yleistä epävakautta esimerkiksi Iranin ja kauppapolitiikan osalta.

Lisäksi Stubb ennakoi, että nykyinen EU-komissio päättää kautensa kunnialla ja vahva Saksa–Ranska-akseli vie Eurooppaa eteenpäin.

Yhtä asiaa hän ei uskalla ennakoida – sitä, miten Britannian EU-erossa käy.

”Uskon, että brexit tapahtuu, mutta ennen sitä olemme varmasti nähneet brexit-neuvottelujen kriisiytymisen pariinkin otteeseen. Lisäksi olemme varmaan nähneet, että tästä tulee huomattavasti pidempi prosessi kuin kaksi vuotta.”

Stubb muistuttaa, että ensi vuonna EU:ssa tehdään merkittäviä nimityksiä, jotka osaltaan asettavat suuntaa maanosan tulevaisuudelle. Auki ovat EU-komission puheenjohtajan, Euroopan keskuspankin johtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen sekä korkean edustajan paikat.

Stubbin nimi on nostettu esiin, kun mahdollisia ehdokkaita komission puheenjohtajaksi on mallailtu. Keskustaoikeistolaisten puolueiden EPP-parlamenttiryhmä järjestää loppuvuonna Helsingissä kokouksen, jossa valitaan ryhmän kärkiehdokas komission puheenjohtajan tehtävään.

EPP on vahvoilla voittamaan europarlamenttivaalit, ja silloin ryhmän kärkiehdokkaasta tulisi hyvin todennäköisesti komission puheenjohtaja.

Stubb on kertonut jo aiemmin, että hän päättää siitä, lähteekö tavoittelemaan kärkiehdokkaan paikkaa vasta sitten, kun puoluetoveri, komission nykyinen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen on tehnyt asiasta oman päätöksensä.

”Nämä ovat sellaisia paikkoja, että niihin ei pyritä, vaan niihin ikään kuin pääsee, jos arpaonni osuu kohdalle. Siinä on niin monta muuttujaa. Poliittinen tausta, cv, kielitaito, sukupuoli, ikä, muiden nimitysten jakautuminen, maa”, Stubb pohtii.

EU-komissiossa jokaisella jäsenmaalla on yksi komissaarin paikka, ja Suomessa komissaarin valitsee eduskuntavaalit voittanut puolue. Kokoomusehdokkaiden tie komission johtoon voisi siis periaatteessa katketa siihen, että Sdp voittaisi vaalit eikä suostuisi nimittämään kokoomuslaista komissaariksi.

”Jätetään jossittelut väliin, mutta sanotaanko näin, että vaikka en ole päättävässä asemassa kokoomuksessa, niin jos Jutta Urpilainen olisi ehdolla ja hänet nimitettäisiin komission puheenjohtajaksi, niin sellaista epäisänmaallisuutta en haluaisi nähdä, että tämä paikka häneltä evättäisiin”, Stubb muotoilee.

”Jos suomalainen tuollaiseen paikkaan pistettäisiin tai pääsee, niin totta kai me kaikki häntä tuemme.”

Stubbin kommentista voi lukea epäsuoran viestin Sdp:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle, että edessä voi olla valmistautuminen tukemaan kokoomuslaista komissaariehdokasta.

HS haastatteli Stubbia maanantaiaamuna, kun hän matkasi lautalla Helsingistä Tallinnaan työmatkalle. Perillä Tallinnan vanhankaupungin kaduilla brittituristit pysähtyvät ihmettelemään, kun Stubb poseeraa valokuvaajalle tihkusateessa.

Kuultuaan, että kuvauskohde on entinen poliitikko Suomesta, turistien ilme kirkastuu.

”Aa, oletko Häkkinen vai Ahtisaari?” he kysyvät.

Stubbia naurattaa. Haastattelun aikana hän oli juuri ehtinyt kehua, että presidentti Martti Ahtisaari on kansainvälisesti yksi Suomen historian vaikutusvaltaisimpia ihmisiä.

Stubb on Ahtisaaren perustaman konfliktinratkaisujärjestö CMI:n hallituksen puheenjohtaja. Suomella olisi hänen mukaansa eväitä nousta konfliktinratkaisun suurvallaksi, jos aktiivisuutta olisi vielä hieman enemmän. Edellä ovat Norja ja Sveitsi, mutta Suomikin on ollut pienestä koostaan huolimatta mukana monessa merkittävässä tilanteessa.

Kansainvälisen järjestelmän tulevaisuus on puheenaiheena ensi viikonloppuna presidentti Sauli Niinistön isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa. Naantaliin saapuu muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres, mutta Stubb ei ole julkistettujen keskustelijoiden listalla.

Stubb korostaa, että kansainvälisten instituutioiden tuki on korvaamaton pienelle maalle. Hän määrittelee Suomen kannalta vakavimmaksi turvallisuusuhaksi sen, että yhteinen kansainvälinen järjestelmä ajautuisi kaaokseen.

”Jos se pohja lähtee murenemaan, ajaudumme osaksi suurvaltapeliä, jossa päätöksiä tehdään joko ylä- tai alapuolellamme.”

Stubbin Nato-kanta ei ole salaisuus. Hänen mielestään sotilasliittoon kuuluminen olisi Suomen turvallisuusetujen mukaista. Hän toivoo, että Suomi olisi hakenut Naton jäsenyyttä yhtä aikaa EU-jäsenyyden kanssa 1990-luvulla.

Stubb näkee EU:n ja Naton eräänlaisina sisaruksina.

”Olen melko rauhallisin mielin meidän nykyisen asemamme suhteen. Olemme omalla tavallamme lähempänä Natoa kuin monet Nato-jäsenmaat itse.”

Jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon, se asettaisi Suomen hankalaan asemaan.

”Syntyisi eräänlainen turvallisuustyhjiö, jossa Suomen turvallisuudella voitaisiin ikään kuin pelata, kun muut Pohjoismaat kaikki plus Baltian maat olisivat Natossa. Meidän seitsemästä lähimmästä naapuristamme kaikki olisivat Nato-jäseniä, ja me olisimme siinä kainalossa yksin. Se muodostaisi meille ongelman.”

Natosta on Stubbin mukaan todella vaikea keskustella Suomessa, sillä asiaa käsitellään lähinnä mielipidemittausten kautta. Yleisessä mielipiteessä ei ole ollut suuria heilahteluita. Stubb arvioi, että ainoastaan yksi ihminen voisi tuoda tähän muutoksen.

”Jos tasavallan presidentti ilmoittaisi suoraan, että olen päätynyt siihen johtopäätökseen, että tässä tilanteessa on Suomen turvallisuuspoliittisten etujen mukaista liittyä Natoon, niin uskoisin, että meidän kansalaismielipiteemme kääntyisi yhdessä yössä.”

Istuva presidentti Niinistö ei ole tällä hetkellä viemässä Suomea Natoon. Tuoreessa Financial Timesin haastattelussa Niinistö kommentoi, että jäsenyyden mahdollisuus on valttikortti, joka on hyvä pitää hallussa.

”Se on turvallisuusase itsessään. Suomalaiset eivät sitä [liittymistä] tue, ja minä olen suomalainen”, Niinistö sanoi lehdelle.

Stubb puolestaan ennustaa, että tulevaisuudessa Suomi on Naton jäsen. Hänen kristallipallossaan ei kuitenkaan vielä näy, milloin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • EU
  • Euroopan unioni
  • Kokoomus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuopio on mökkipaikkakuntien ykkönen, mutta yhdessä Suomen kunnassa ei mökkeile kukaan – Hakukone kertoo, miten oman mökkikuntasi suosio on kehittynyt

    2. 2

      Olen lihava mutta täysin terve – Minäkö tuhoan hyvinvointivaltion?

    3. 3

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    4. 4

      Sabotaasista syytetty Teslan entinen työntekijä kertoo halunneensa paljastaa yhtiön arveluttavat toimet: ”Näin todella pelottavia asioita”

    5. 5

      Miljoonia seuraajia kerännyt intialaisguru jakoi Helsingissä parisuhdeneuvoja – HS seurasi gurun onnellisuusseminaaria Ritarihuoneella: ”Me rakastamme häntä”

    6. 6

      ”Yöllä Cheekin paino tuntui päälläni niin, että henki salpaantui” – HS:n toimittaja teki suomenmestarin opissa rap-kappaleen ja huomasi sen muistuttavan ”spiidipäistä Juicea”

    7. 7

      Näin sujui Mikko ”Peltsi” Peltolan juhannus: Juontaja oli liikkeellä yhtä aikaa auringon kanssa 18 tuntia ja 58 minuuttia

    8. 8

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    9. 9

      Suuri vene upposi Rantasalmella: 12 pelastettiin vedestä, yhden epäillään hukkuneen

    10. 10

      Tänään yllämme on yksi maailman mahtavimmista ilmiöistä – Massiivinen matalapaine tuo terveiset tropiikista ja muistuttaa, että elämme epävarmuuden ytimessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    2. 2

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    3. 3

      ”En todellakaan välitä” luki Melania Trumpin takissa, kun hän lähti tapaamaan siirtolais­lapsia – tiedottajan ja Donald Trumpin selitykset risti­riidassa keskenään

    4. 4

      Tänään yllämme on yksi maailman mahtavimmista ilmiöistä – Massiivinen matalapaine tuo terveiset tropiikista ja muistuttaa, että elämme epävarmuuden ytimessä

      Tilaajille
    5. 5

      Sabotaasista syytetty Teslan entinen työntekijä kertoo halunneensa paljastaa yhtiön arveluttavat toimet: ”Näin todella pelottavia asioita”

    6. 6

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    7. 7

      Ruotsin maaseutu voi paremmin kuin Suomen maaseutu, mutta miksi? Matkustimme Ruotsin keskipisteeseen ja selvitimme, mitä länsinaapurissa tehdään oikein

      Tilaajille
    8. 8

      ”Tuleeko niitä lapsenlapsia ollenkaan? Miten se pärjää yksin?” Aikuisen lapsen sinkkuus voi rassata vanhempia – Näin vältät tilanteen kärjistymisen

    9. 9

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 31: Kaisa Rautaheimo kuvasi voittajia ja heidän palkintojaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    2. 2

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    3. 3

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    4. 4

      Juha Partanen julisti 30 vuotta Israelin sanaa, kunnes matka Palestiinaan muutti kaiken – ”Sanon sen nätisti: mä olen puhunut pötyä”

      Tilaajille
    5. 5

      Aikuisen naisen ruumis löytyi pytonin vatsasta kokonaisena Indonesiassa – useimmiten jättiläiskäärmeiden ihmisuhrit kuolevat sydänkohtaukseen

    6. 6

      Lasikatto, joka oli liian paksu – HR-johtaja Mikala Larsen tarjosi lahjakkaalle naiselle huippu­pestiä ja järkyttyi kuultuaan vastauksen

      Tilaajille
    7. 7

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    8. 8

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    9. 9

      Suomen pienin kunta on katoamassa – ”Rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita”

    10. 10

      Juhana Vartiainen jakeli sosiaalisessa mediassa päättömältä kuulostavaa tarinaa siitä, ettei töitä oteta vastaan – Lauseesta ”Jos tämä on totta...” syntyi hassuttelun kultakaivos

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. ”Yöllä Cheekin paino tuntui päälläni niin, että henki salpaantui” – HS:n toimittaja teki suomenmestarin opissa rap-kappaleen ja huomasi sen muistuttavan ”spiidipäistä Juicea”
    3. HS ilmestyy tänään digitaalisena: Hakukone kertoo, kuinka oman mökkikuntasi suosio on kehittynyt – Lue tämä ja yli 30 muuta juttua
    4. Olen lihava mutta täysin terve – Minäkö tuhoan hyvinvointivaltion?
    5. Näin sujui Mikko ”Peltsi” Peltolan juhannus: Juontaja oli liikkeellä yhtä aikaa auringon kanssa 18 tuntia ja 58 minuuttia
    6. Yksi Euroopan jakolinja kulkee nyt Saksan hallituksen sisällä Tilaajille
    7. Tämän 6 liikkeen kehonpainotreenin voi tehdä mökillä pelkän pyyhkeen avulla – Laulaja Elias Kaskinen näyttää videolla, miten treenataan ilman apuvälineitä
    8. On pötyä sanoa, että suomalaisten suhde luontoon tai metsään olisi erityinen – Metsää on aina pantu surutta matalaksi ja ”hyödynnetty häikäilemättä” Tilaajille
    9. Miljoonia seuraajia kerännyt intialaisguru jakoi Helsingissä parisuhdeneuvoja – HS seurasi gurun onnellisuusseminaaria Ritarihuoneella: ”Me rakastamme häntä”
    10. Kuopio on mökkipaikkakuntien ykkönen, mutta yhdessä Suomen kunnassa ei mökkeile kukaan – Hakukone kertoo, miten oman mökkikuntasi suosio on kehittynyt
    11. Himokeräilijä Christer Petterssonin aarre on Suomen vanhin maisemakuva vuodelta 1847 – ”Vaimoa varoitin, että se voi mennä vähän yli normaalin budjetin” Tilaajille
    12. Näytä lisää