Politiikka

Sipilä väitti eduskunnalle, ettei komissio suostu arvioimaan sotea – Komission HS:lle antaman vastauksen perusteella väite ei voi pitää paikkaansa

Eräs asiaa tunteva virkamies kertoo, ettei komissio ole suositellut Suomea olemaan tekemättä notifikaatiota. Hallitus on perustellut notifikaation tekemättä jättämistä komission virkamiesten kanssa käydyillä epävirallisilla keskusteluilla.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) eduskunnalle ilmoittama peruste sote-notifikaation tekemättä jättämiselle on ristiriidassa Euroopan komission näkemyksen kanssa.

Notifikaatiolla eli oikeusvarmuusilmoituksella Suomi saisi komissiolta näkemyksen, onko Suomeen kaavailtu valinnanvapausmalli ristiriidassa Euroopan unionin valtiontukisäännösten kanssa.

Hallitus on päättänyt olla tekemättä notifikaatiota, vaikka sitä on pitänyt välttämättömänä esimerkiksi korkein hallinto-oikeus. Notifikaation puutteesta on tullut yksi sote-uudistuksen suurimpia pulmia, koska se saattaisi tarkoittaa ongelmia valinnanvapausmallille jälkeenpäin.

Perustuslakivaliokunta edellytti notifikaation tekemistä, jos sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa riittävää varmistusta järjestelmän hyväksyttävyydestä EU:n valtiontukisääntöjen näkökulmasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sosiaali- ja terveysvaliokunta odottaa parhaillaan hallituksen lisäselvitystä, jossa otetaan kantaa myös notifikaatioon.

Viime torstaina hallituksen kyselytunnilla pääministeri Sipilä perusteli asiaa näin: ”Olemme myöskin olleet virkamiestasolla yhteydessä komissioon, ja komissiosta on virkamiestasolla kerrottu, että he eivät ota tätä asiaa käsittelyyn, että älkää jättäkö hakemusta”.

HS kysyi Euroopan komission kilpailuosastolta, ovatko sen edustajat sanoneet suomalaisille virkamiehille, että komissio ei ottaisi notifikaatiota käsittelyyn.

Komission kilpailuosastolta vastattiin virallisesti, että ”komissio tarkastelee kaikki valtiontukinotifikaatiot, jotka se saa jäsenvaltioilta”.

Toisin sanoen komission virallisen kannan mukaan sen edustajat eivät ole voineet kertoa suomalaisille virkamiehille, että komissio kieltäytyisi käsittelemästä Suomen hallituksen notifikaatiota.

Hallitus on myös kertonut eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, että epävirallisissa keskusteluissa komission kanssa on tullut ilmi, ”ettei komissio suosittele notifiointia”.

Komissio kommentoi asiaa sanomalla, että on jokaisen jäsenvaltion vastuulla, tekeekö se notifioinnin vai ei. Tarkemmin komissio ei halunnut ottaa kantaa.

Komissio haluaa välttää sotkeutumasta jäsenvaltioiden sisäisiin asioihin.

Eräs asiaa tunteva virkamies kuitenkin sanoo, ettei komissio koskaan suosittele notifioinnin tekemättä jättämistä. Hallituksen selvityksen sanamuoto jättää avoimeksi sen vaihtoehdon, että suomalaiset virkamiehet ovat tulkinneet komission viestiä eri tavalla.

Saman virkamiehen mukaan komissio on kertonut epävirallisesti suomalaisille virkamiehille, että saadun tiedon perusteella se ei todennäköisesti aloittaisi oma-aloitteisesti valtiontukiselvitystä.

Samalla komissio on asiasta perillä olevan virkamiehen mukaan kertonut, että se käsittelisi kaikki sote-uudistusta koskevat valitukset normaalisti.

Ennen epävirallisia virkamieskeskusteluja hallitus yritti hankkia komission tuen sote-uudistukselle korkeimmalta tasolta.

Viime syyskuussa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) lähetti kirjeen kilpailukomissaari Margrethe Vestagerille. Kirjeessä Saarikko pyytää Vestagerin tukea ja ehdottaa tälle tapaamista.

”Sote-uudistus on tällä hetkellä hallituksen tärkeimpiä asioita ja siksi pyytäisin kunnioittavasti tapaamista, jotta voisin luottaa komission tukeen tässä hyvin tärkeässä asiassa. En voi liiaksi korostaa uudistuksen positiivisia vaikutuksia valtiomme talouteen ja kasvuun sekä siihen, että ihmisille turvataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.”

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan komission edustaja vastasi suullisesti, että komissio suosittelee vahvasti, ettei tapaamista tässä vaiheessa järjestetä.

Erään asiaa tuntevan virkamiehen mukaan komissio halusi käydä asiaa ensin teknisellä tasolla läpi ennen näin korkean tason poliittista tapaamista.

Olisikin poikkeuksellista, että kilpailukomissaari asettuisi ikään kuin poliittisesti tukemaan uudistusta, jota komissio voi joutua myöhemmin arvioimaan oikeudellisesti.

Saarikon kirjeen jälkeen Suomi ja komissio siirtyivät epävirallisiin keskusteluihin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta pyysi huhtikuussa hallitukselta tarkempaa selvitystä siitä, miten vireillä olevaa esitystä valmisteltaessa on tehty yhteistyötä EU:n viranomaisten kanssa.

STM:n vastaus on niukka. Siinä kerrotaan, että työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timonen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki olivat yhteydessä komission virkamiesjohtoon ja kysyivät, miten komission käsityksen mukaan tulisi menetellä.

”Kummankin saama vastaus oli yhdenmukainen ja yksiselitteinen: Komission kilpailupääosaston tehtävänä ei ole arvioida jäsenvaltioiden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä, vaan käsitellä tilanteita, joissa on perusteltu epäily kielletystä valtiontuesta. Siksi tällaista järjestelmää tai sen lainsäädäntöä ei tulisi notifioida, vaan pyrkiä varmistamaan, että järjestelmä itsessään on aidosti kilpailuneutraali”, selvityksessä todetaan.

Selvityksessä ei juuri kerrota keskusteluiden sisällöstä eikä niistä ole pöytäkirjoja.

Turun yliopiston eurooppaoikeuden professori Jukka Snell sanoo ymmärtävänsä, ettei hallitus voi julkistaa tietoja epävirallisista ja luottamuksellisista keskusteluista.

”Toisaalta epämääräiset keskustelut komission virkamiesten kanssa eivät ole oikeuslähde, jonka varaan oikeudellisen argumentoinnin voisi rakentaa.”

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professorin Juha Raition mukaan hallituksen nykyinen kanta notifioinnin tarpeellisuuteen poikkeaa tyystin siitä, mitä se totesi vuonna 2016 hallituksen esityksessä, joka koski yritystukien myöntämisen yleisiä edellytyksiä.

”Käytännössä erityisesti monimutkaisten tukiohjelmien ja suurten yksittäisten tukien tapauksessa, viranomaisen on tehtävä tuesta ennakkoilmoitus komissiolle”, esityksessä todetaan.

STM:n selvityksestä perustuslakivaliokunnalle käy ilmi myös toinen ristiriita, joka koskee Ruotsia. Viikonloppuna keskustan puoluekokouksen yhteydessä pääministeri Sipilä viittasi Ruotsiin perustellessaan hallituksen linjaa.

”Ruotsissa on ihan vastaava järjestelmä ja Ruotsissa ei ole notifioitu. Ruotsalaisetkin joutuisivat notifioimaan, jos suomalaiset joutuvat. Tämä on ollut se viesti epävirallisista keskusteluista Brysselissä, joita virkamiestasolla on käyty”, Sipilä sanoi.

STM:n selvityksessä kuitenkin todetaan, että koska valtiontukien sääntely ja käytännöt ovat ajan mittaan uudistuneet, ”aiempien valtiontukisääntöjen aikaisia päätöksiä notifioinnista tai notifioimatta jättämisestä ei edes voida pitää relevantteina asian arvioinnissa”.

Ruotsiin liittyen ministeriö toteaa, että ”esimerkiksi Suomen valinnanvapausmallin kanssa varsin samankaltaista Ruotsin mallia ei ole notifioitu, mutta järjestelmä on niin paljon vanhempi, että tilanne ei edellä todetuista syistä ole vertailukelpoinen”.

Mitä komissio on tarkkaan ottaen sanonut Suomelle?

HS:n tietojen mukaan ainakin sen, ettei se nykyisen tiedon valossa aloittaisi oma-aloitteisesti selvitystä valinnanvapausmallista. Se tarkoittaa, ettei komissio ole ilmeisesti havainnut ainakaan ilmeisen selviä ongelmia valtiontukisäännösten osalta.

Lisäksi on todennäköistä, että komissiosta on viestitty Suomelle mahdollisen notifikaatioprosessin kestävän pitkään. Myös sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä perustuslakivaliokunnalle todetaan, että notifikaatioprosessi kestäisi vuosia.

Viivästys johtuu sekä Suomen yhä epäselvästä lainsäädäntöesityksestä että EU-tuomioistuimessa komission valituksena olevasta Slovakia-tapauksesta.

Komissio ei tiedä, onko sen tulkinta terveydenhuollon valinnanvapaudesta suhteessa valtiontukisäännöksiin oikea vai väärä. Slovakian tapauksessa EU:n yleisten asioiden tuomioistuin katsoi, että komissio oli väärässä hyväksyessään Slovakian järjestelmän.

Vaikka hallitus notifioisi valinnanvapauden komissiolle, se ei siis toisi täyttä oikeusvarmuutta. Komission näkemys on hyvin informoitu mielipide, mutta asiasta päättää lopullisesti EU-tuomioistuin.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    3. 3

      Lakimies Michael Cohen oli Donald Trumpille vuosia kuin perheen­jäsen – Nyt välit rakoilevat, ja se saattaa tietää presidentille huonoja uutisia

    4. 4

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    5. 5

      Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan purkaa tai siirtää muualle – Kampin ja Hietalahden alueella on käynnissä hurja kiinteistöruletti

    6. 6

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    7. 7

      Alanis Morissette keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti, joka kulki lavalla kuin nurmea leikkaava puistotyöntekijä

    8. 8

      Kesällä Suomi on täynnä persoonallisia kahviloita – listasimme mukavia taukopaikkoja kesäreittien varsilta

    9. 9

      Jyväskylän Kalevan kisojen toimitsija totesi seitsenottelijoiden häiritsevän muita lajeja – hopeamitalisti Miia Sillman lataa täyslaidallisen: ”Huonoimmin järjestetyt Kalevan kisat ikinä”

    10. 10

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    3. 3

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    4. 4

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    5. 5

      Venäjältä tihkuu tietoja ”sopimuksista”, joita Yhdysvallat ei vahvista – Trumpin ja Putinin Helsingin-tapaamisen sisällöstä vallitsee yhä epätietoisuus

    6. 6

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    7. 7

      Miten muiden rakkaus on sinulle uhka?

    8. 8

      Sinkkumiesten kaupungissa on vaikea löytää rakkautta – suomalais­mies hengailee pakaste­altaalla, koska Seattlessa netti­treffeillä korostuu vain raha

      Tilaajille
    9. 9

      Jyväskylän Kalevan kisojen toimitsija totesi seitsenottelijoiden häiritsevän muita lajeja – hopeamitalisti Miia Sillman lataa täyslaidallisen: ”Huonoimmin järjestetyt Kalevan kisat ikinä”

    10. 10

      Pelottava hämäräheikki yritti tulla ikkunasta asuntoon, eikä Helsingin poliisia kiinnostanut – vai miten se nyt oikein meni?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    10. 10

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    11. Näytä lisää