Politiikka
Kiistelty ”aktiivimalli kakkonen” on toteutumassa: Hallitus aikoo velvoittaa työttömät hakemaan neljää työpaik
Hallitus aikoo velvoittaa työttömät hakemaan rangaistuksen uhalla vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa, käy ilmi HS:n näkemästä muistiosta. Asian vahvistavat myös useat lähteet.
Työministeri Jari Lindströminhttps://www.hs.fi/haku/?query=jari+lindstromin (sin) tavoitteena on saattaa hallituksen esitys lausuntokierrokselle jo juhannuksen jälkeen. Tällä hetkellä hallituksen ehdotukset ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen arvioitavina, ja lopullisen esitysluonnoksen yksityiskohtiin voi vielä tulla muutoksia.
HS:n tietojen mukaan työttömän työnhakijan tulisi raportoida hakemistaan työpaikoista verkkopalvelussa.
Turhien hakemusten välttämiseksi työttömän tulisi itse pitää huoli siitä, että hänellä on realistiset mahdollisuudet työllistyä hakemiinsa paikkoihin.
Hakemusten lähettämistä voitaisiin joissain tapauksissa korvata työvoimapalveluihin osallistumisella.
Hallitus esitti työhakemuspakkoa ensimmäisen kerran keväällä 2017, mutta uudistuksen valmistelu on venynyt sen kohtaaman kritiikin vuoksi. Työntekijäjärjestö SAK nimesi hakemuspakon ”aktiivimalli kakkoseksi”.
Alkuperäisessä mallissa työttömän olisi pitänyt rangaistuksen uhalla hakea 12 työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.
Työttömän olisi pitänyt myös ilmoittaa joka viikko, miten työnhaku etenee. Heti ensimmäisestä rikkeestä olisi seurannut 60 päivän karenssi eli työttömyysturvan määräaikainen katkaiseminen.
Hallitus on muovannut esitystään viime vuoden lausuntokierroksella tulleen palautteen perusteella, ja monet työmarkkinajärjestöjenkin esiin nostamista huolista on otettu huomioon.
Työttömyysturvan karensseja kevennetään niin, että ensimmäisestä työvoimapoliittisesta rikkeestä tulisi nykyisestä poiketen vain varoitus. Karenssi tulisi vasta toisesta rikkeestä, ja rikkeiden toistuessa rangaistukset pitenisivät.
Yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta yhtenä vaihtoehtona on, että toisesta rikkeestä tulisi 30 päivän ja kolmannesta rikkeestä 60 päivän karenssi.
Neljännestä rikkeestä voisi seurata nykyisen kaltainen työssäolovelvoite, joka tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyysetuuteen palautuisi vasta 12 viikon työskentelyn, palveluihin osallistumisen tai opiskelun jälkeen.
Hallituksen esityksessä työttömälle ei enää nykyiseen tapaan osoitettaisi avoimia työpaikkoja, joihin hänen olisi työttömyysturvan katkaisemisen uhalla haettava. Vastuu avointen työpaikkojen etsimisestä siirtyisi siis kokonaan työnhakijalle.
Aiemmasta suunnitelmasta poiketen työllistymissuunnitelmista ei luovuttaisi, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa.
Ministeri Lindström ei halua kommentoida hallituksen pian valmistuvan esityksen yksityiskohtia, koska esitys on vielä työmarkkinajärjestöjen arvioitavana.
”Lähtökohta tässä on se, että luotetaan ihmiseen. Omaehtoisuutta lisätään, ja joitain muita velvoitteita poistetaan”, Lindström sanoo.
HS:n tietojen mukaan palkansaajapuoli pitää hallituksen uutta mallia viimevuotista parempana. Järjestöjen suhtautuminen koko lakihanketta kohtaan on silti yhä kriittinen. Epäilyksiä herättää esimerkiksi se, miten uudet velvoitteet sovitetaan yhteen tänä vuonna voimaan tulleen aktiivimallin kanssa.
Työnantajapuoli pitää omaehtoisen työnhaun mallia lähtökohtaisesti kannatettavana, vaikkakin se on yhä huolissaan mahdollisten turhien työhakemusten määrän kasvusta.
Hallitus katsoo työnhaun velvoitteiden ja karenssijärjestelmän uudistamisen tärkeäksi muun muassa siksi, että maakuntauudistuksessa te-toimistot lakkautetaan ja julkinen työnvälitys muuttuu merkittävästi. Työnvälityksen järjestämisestä vastaavat maakunnat, mutta niiden on määrä ostaa suuri osa työnvälityspalveluista yksityisiltä yrityksiltä.
Työministeri Jari Lindströminhttps://www.hs.fi/haku/?query=jari+lindstromin (sin) tavoitteena on saattaa hallituksen esitys lausuntokierrokselle jo juhannuksen jälkeen. Tällä hetkellä hallituksen ehdotukset ovat työmarkkinakeskusjärjestöjen arvioitavina, ja lopullisen esitysluonnoksen yksityiskohtiin voi vielä tulla muutoksia.
HS:n tietojen mukaan työttömän työnhakijan tulisi raportoida hakemistaan työpaikoista verkkopalvelussa.
Turhien hakemusten välttämiseksi työttömän tulisi itse pitää huoli siitä, että hänellä on realistiset mahdollisuudet työllistyä hakemiinsa paikkoihin.
Hakemusten lähettämistä voitaisiin joissain tapauksissa korvata työvoimapalveluihin osallistumisella.
Hallitus esitti työhakemuspakkoa ensimmäisen kerran keväällä 2017, mutta uudistuksen valmistelu on venynyt sen kohtaaman kritiikin vuoksi. Työntekijäjärjestö SAK nimesi hakemuspakon ”aktiivimalli kakkoseksi”.
Alkuperäisessä mallissa työttömän olisi pitänyt rangaistuksen uhalla hakea 12 työpaikkaa kolmen kuukauden aikana.
Työttömän olisi pitänyt myös ilmoittaa joka viikko, miten työnhaku etenee. Heti ensimmäisestä rikkeestä olisi seurannut 60 päivän karenssi eli työttömyysturvan määräaikainen katkaiseminen.
Hallitus on muovannut esitystään viime vuoden lausuntokierroksella tulleen palautteen perusteella, ja monet työmarkkinajärjestöjenkin esiin nostamista huolista on otettu huomioon.
Työttömyysturvan karensseja kevennetään niin, että ensimmäisestä työvoimapoliittisesta rikkeestä tulisi nykyisestä poiketen vain varoitus. Karenssi tulisi vasta toisesta rikkeestä, ja rikkeiden toistuessa rangaistukset pitenisivät.
Yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta yhtenä vaihtoehtona on, että toisesta rikkeestä tulisi 30 päivän ja kolmannesta rikkeestä 60 päivän karenssi.
Neljännestä rikkeestä voisi seurata nykyisen kaltainen työssäolovelvoite, joka tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyysetuuteen palautuisi vasta 12 viikon työskentelyn, palveluihin osallistumisen tai opiskelun jälkeen.
Hallituksen esityksessä työttömälle ei enää nykyiseen tapaan osoitettaisi avoimia työpaikkoja, joihin hänen olisi työttömyysturvan katkaisemisen uhalla haettava. Vastuu avointen työpaikkojen etsimisestä siirtyisi siis kokonaan työnhakijalle.
Aiemmasta suunnitelmasta poiketen työllistymissuunnitelmista ei luovuttaisi, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa.
Ministeri Lindström ei halua kommentoida hallituksen pian valmistuvan esityksen yksityiskohtia, koska esitys on vielä työmarkkinajärjestöjen arvioitavana.
”Lähtökohta tässä on se, että luotetaan ihmiseen. Omaehtoisuutta lisätään, ja joitain muita velvoitteita poistetaan”, Lindström sanoo.
HS:n tietojen mukaan palkansaajapuoli pitää hallituksen uutta mallia viimevuotista parempana. Järjestöjen suhtautuminen koko lakihanketta kohtaan on silti yhä kriittinen. Epäilyksiä herättää esimerkiksi se, miten uudet velvoitteet sovitetaan yhteen tänä vuonna voimaan tulleen aktiivimallin kanssa.
Työnantajapuoli pitää omaehtoisen työnhaun mallia lähtökohtaisesti kannatettavana, vaikkakin se on yhä huolissaan mahdollisten turhien työhakemusten määrän kasvusta.
Hallitus katsoo työnhaun velvoitteiden ja karenssijärjestelmän uudistamisen tärkeäksi muun muassa siksi, että maakuntauudistuksessa te-toimistot lakkautetaan ja julkinen työnvälitys muuttuu merkittävästi. Työnvälityksen järjestämisestä vastaavat maakunnat, mutta niiden on määrä ostaa suuri osa työnvälityspalveluista yksityisiltä yrityksiltä.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Työttömyysturva Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24