Politiikka |HS seuraa

Pääministeri Sipilä: Sote-uudistuksella voidaan edelleen hillitä kustannuksia kolmella miljardilla eurolla

Hallitus esitteli sote-vastineensa tiedotustilaisuudessa maanantaina. Se esittää valinnanvapauden lykkäämistä vuodella, mutta ministeri Saarikon mukaan valtaosa maakunnista pystyy silti aloittamaan sen jo ennen vuotta 2022.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ei usko, että hallituksen päätös höllentää sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksessa määriteltyä tiukkaa menokehystä vaarantaisi tavoitteen, että uudistuksen avulla hillitään kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Naantalissa presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskusteluihin osallistuvalta Sipilältä kysyttiin, toteutuuko tavoite hallituksen tekemien muutosten jälkeenkin.

”Toteutuu, nämähän ovat kriisitilanteita. Kaikissa tilanteissa pitää palvelut turvata ja se on ollut koko ajan lähtökohtana ja se lähtee ihan perustuslaista. Ei se muuta niitä fundamentteja mihinkään”, Sipilä sanoi.

Valtion maakunnille antaman rahoituksen kriteereitä höllennettiin sote-uudistukseen liittyvässä vastineessa, jonka hallitus luovutti eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle maanantaina.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vastineessa hallitus pyrkii korjaamaan ongelmia, jotka perustuslakivaliokunta nosti esiin kesäkuun alun lausunnossaan.

Yksi muutoksista oli se, että maakuntien rahoituksen tasoa korotettaisiin, ”jos riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen muutoin vaarantuisi”.

Vastineen mukaan maakuntien rahoituksen tasoa voitaisiin korottaa silloin, ”kun rahoituksen riittämättömyys ilmenisi laajemmin kuin yksittäisten maakuntien ongelmista aiheutuen. Tällaisessa tilanteessa, jossa rahoituksen taso olisi yleisemmin riittämätön edellä sanottujen palvelujen turvaamiseen, kyseessä katsottaisiin olevan niin sanottu järjestelmäongelma”.

Käytännössä laki mahdollistaisi menokehyksen nostamisen pysyvästi, jos näyttää siltä, että se on liian kireä. Korotus kohdistuisi kaikkiin 18 maakuntaan.

Hallituksen Helsingissä pitämässä tiedotustilaisuudessa kokoomusta edustavalta oikeusministeri Antti Häkkäseltä tivattiin, tyydyttääkö tämä kovaa menokuria vaatinutta kokoomusta.


Häkkänen vakuutti, että ”iso kuva” säilyy muuttumattomana: rahoituskehyksen avulla sote-menot saadaan valtion kontrollin piirin.

”Joudumme tekemään muutoksia, että yksittäinen maakunta saa edelleen rahoitusta, jos vaikka marras–joulukuussa alkaa rahat loppua, mutta leikkauksia pitäisi yhä tehdä”, hän myönsi.

”Mutta tämä ei isoa kuvaa heikennä. Kokonaiskontrolli vahvistuu ja valtiovarainministeriöllä ote säilyy. Eli tavoitteet täyttyvät kyllä.”

HS seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta sote-uudistuksesta. Voit lukea hetki hetkeltä -seurannan tämän jutun lopusta.

Pääministeri Sipilä kuvasi hallituksen sorvanneen vastinettaan ”rakentavassa hengessä”.

”Lähdettiin siitä, että tämä ei ole poliittinen päätös, vaan että perustuslakivaliokunta on edellyttänyt meiltä muutoksia ja ne nyt tehdään huolella”, hän sanoi.

Vastineessaan hallitus esitti myös, että ihmisten mahdollisuutta valita sosiaali- ja terveyskeskuksensa lykätään vuodella aiemmasta aikataulusta. Valinnanvapaus tulisai voimaan viimeistään 2022, vuotta myöhemmin kuin oli alun perin tarkoitus.



Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi tiedotustilaisuudessa kuitenkin, että suurin osa maakunnista on valmis ottamaan valinnanvapauden käyttöön jo aiemmin. Valinnanvapauteen asetetaan kahden vuoden siirtymäaika 2020–2022. Ne maakunnat, jotka ovat valmiita, voisivat aloittaa valinnanvapauden jo 2020.

Saarikon mukaan maakunnilta on kysytty, miten ne kokevat mahdollisuutensa ottaa valinnanvapauden käyttöön. Kysely osoitti, että ensimmäiset maakunnat ovat valmiina aloittamaan valinnanvapauden jo 2020 eli alkuperäistä aikataulua aiemmin. Suurin osa maakunnista on valmis aloittamaan valinnanvapauden vuoden 2021 aikana.

HS sai käsiinsä hallituksen vastineen ja kävi sen läpi.

Tästä jutusta voit lukea enemmän neljästä keskeisestä korjauksesta, jotka hallitus aikoo tehdä sote-lakipakettiin.

Virallisesti vastine tulee kokonaisuudessaan julkiseksi vasta huomenna aamulla. Oppositio olisi halunnut sen julkiseksi jo maanantaina, mutta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa järjestetyssä äänestyksessä hallituspuolueiden kanta voitti.

Tiedotustilaisuus on päättynyt. Kiitos kaikille lukijoille!

HS:n Teittinen kysyy:

Miten talouskuri pitää yksittäisen maakunnan lisärahoituksen suhteen, jos sitä ei ole mitenkään rajattu?

Vehviläinen vastaa lisärahoituksesta. Sellainen maakunta, joka joutuu lisärahoituksen piiriin, tiedetään että siellä on ongelmia. Laukaisee arviointimenettelyn.

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi: "Ei ole oikeus saada koska tahansa lisärahaa koska tahansa", maakunta saa lisärahaa vain jos asukkaiden perustuslailliset oikeudet vaarantumassa.

Saarikko sanoo kokeneensa "äärimmäisen ikävänä" sen sävyn joka on tuotu siihen, miten hallitus suhtautuisi perustuslakivaliokunnan esittämiin vaatimuksiin.

"Eriskummallisin kysymys joka minulle on esitetty, on aikooko hallitus toteuttaa perustuslakivaliokunnan esittämät vaatimukset."

Myös Saarikko haluaa vastata: "Nämä tavoitteet on myös keskustalle tärkeitä tavoitteita."

Keskusta haluaa parantaa sote-palvelujen laatua ja vaikuttavuutta ja myös vaikuttaa kustannusten hillintään.

Taas Häkkäseltä perätään, tukeeko koko kokoomuksen eduskuntaryhmä korjattua uudistusta.

Häkkänen: "Valinnanvapauden iso kuva mallina on edelleen se, mitä me ollaan tavoiteltu." Valinnanvapauden voimaan tulon ajankohdalla ei ole niin paljon merkitystä.

"Nyt valinnanvapaus tulee 20-22 välisenä aikana voimaan."

Kysymys: Asiakassuunnitelmien juridinen velvoittavuus poistetaan. Se on kuitenkin keskeinen palveluintegraation väline. Miten tämä vaikuttaa?

Saarikko: Integraatio ei ole hävinnyt mihinkään, mutta kyllä tämä asettaa maakunnalle ja palveluntuottajalle lisää omavastuullisuutta. Mutta paremmin yhteensovitetut palvelut toisaalta tuottavat terveempiä asukkaita ja parempaa kustannustehokkuutta.

Häkkänen: "Tämä tarvitsee kokonaisohjausta, se on se iso kuva."

Kysymys Häkkäselle: Kokoomukselle menokuri ja valinnanvapaus ovat olleet tärkeitä asioita. Ostaako kokoomus tämän paketin?

Häkkänen vastaa: Rahoituskehyksellä otetaan sote-menot kontrollin piiriin. Se on se iso kuva.

"Me joudutaan tekemään muutoksia, että yksittäinen maakunta saa rahoitusta jos vaikka marras- joulukuussa alkaa rahat loppua mutta leikkauksia pitäisi yhä tehdä."

"Tämä ei isoa kuvaa heikennä. Kokonaiskontrolli vahvistuu ja valtiovarainministeriöllä ote säilyy. Eli tavoitteet täyttyvät kyllä."

Kysymys: Pääsevätkö maakunnat aloittamaan vuoden 2020 alusta?

Vehviläinen vastaa: Ensin pitää saada asiat ratkaistua. Vasta sen jälkeen arvioidaan, milloin pidetään maakuntavaalit. "Lähiviikot näyttävät, miten ripeästi päästään eteenpäin."

HS:n toimittajan Paavo Teittisen kysymykseen ministeri Vehviläinen vastasi, että niin sanotun järjestelmäongelman myötä tapahtuva maakuntien rahoituksen korotus olisi pysyvä. Nykyistä tiukkaa 0,9 prosentin menokehystä siis korotettaisiin, mikä tarkoittaisi 3 miljardin euron säästötavoitteen vesittymistä. 

 Vehviläinen kuitenkin korostaa, että tällainen maakuntien rahoituksen tason korotus on ison kynnyksen takana, ja pitäisi tarkastella ensisijaisesti yksittäisen kriisitilaan ajautuneen maakunnan rahoitusta. 

Nyt on siirrytty kysymyksiin.

Saarikon mukaan maakuntien oma arvio siitä, milloin voisivat olla valmiita, tuotti käsityksen, että sote-keskusten osalta osa olisi valmiita jo 2020 aikana ja suurin osa 2021 aikana.

Häkkänen: Tarkoitus on ollut, että soten rahoitus olisi valtiovarainministeriön kokonaiskontrollissa. Vastineessa esitetyt korjaukset eivät Häkkäsen mukaan poista tätä, vaikka tiukkaa rahoituskehystä höllennetään.

"Edelleen kontrolli säilyy", hän korostaa.

Häkkänen korostaa, että valinnanvapauden aloittamiseen syntyy nyt kahden vuoden siirtymäaika 2020-2022. Alun perin valinnanvapauden piti alkaa 2021, mutta osa maakunnista pystyy aloittamaan jo tätä aiemmin. Kaikkien on siirryttävä valinnanvapauteen 2022.

"Monet maakunnat ovat jo hyvässä vauhdissa."

Nyt vuorossa on kokoomuksen oikeusministeri Antti Häkkänen.

Vastineessa tehdyissä korjauksissa ei hänen mukaansa ole kyse mistään isoista poliittisista valinnoista vaan siitä, että korjataan mitä perustuslakivaliokunta vaati.

Mattila kertoo ymmärtävänsä kriittisen keskustelun soteen liittyen, mutta pitää sitä osittain ylimitoitettuna. "Uudistuksia on uskallettava tehdä Suomessa harkitusti, tarkkaan suunnitellusti ja perustellen."

Sitten vuorossa on sinisten sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

"Uskon vilpittömästi että tarvitsemme tämän uudistuksen." "Suuri uudistus astuu voimaan askel kerrallaan."

Seuraavaksi puhuu kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) .

Hän käsittelee maakuntien menokehystä, jonka on tarkoitus hillitä sote-kustannusten kasvua. Hallitus on täsmentänyt "joustomekanismeja".

Yksittäisellä maakunnalla on oikeus saada lisärahoitusta. Sitä voitaisiin myöntää maakunnan hakemuksen lisäksi myös valtion aloitteesta. Sitä voidaan hakea äkillisissä ja yllättävissä tilanteissa.

Hallitus ehdottaa myös muutoksia maakunnan ja viranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja palveluntuottajien velvoitteisiin toimittaa tietoja annetuista palveluista.

Perustuslakivaliokunnan mukaan arkaluonteisten henkilötietojen sääntely oli hallituksen aiemmassa esityksessä puutteellista.

Nyt kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen käy läpi maakuntien rahoitusta.

Saarikon mukaan lakiin täsmennetään, että asiakassuunnitelma ei ole palveluntuottajaa juridisesti velvoittava valituskelpoinen päätös vaan työkalu asiakkaan palvelujen yhteensovittamiseksi.

Seuraavaksi Saarikko puhuu EU-notifikaatiosta. Hän toistaa hallituksen kannan, että notifiointiin ei kannanmuodostusta EU:sta saataisi.

Saarikko tiivistää vielä: "Tähän mennessä tekemämme arviot osoittavat, että suurin osa maakunnista tulee kykenemään aloittamaan jo aiemmin" kuin 2022, jolloin valinnanvapaus kaikkialla astuu voimaan.

Saarikko esittelee valinnanvapauslain osalta keskeisimmät muutokset.

Ensin hän käy läpi valinnanvapauden vaiheistamisen.

Maakunnilta on kysytty, miten ne kokevat mahdollisuutensa ottaa valinnanvapauden käyttöön.

Kysely osoitti, että valtaosa maakunnista on valmiudessa aloittamaan jo aiemmin kuin vuonna 2022. Ensimmäiset ovat valmiina jo 2020. Ja suurin osa vuoden 2021 aikana.

Saarikko perustelee, miksi vastinetta ei tehty heti julkiseksi. "Hallituksella ei ole ollut ongelmia sen suhteen, että tämä vastine julkistettaisiin. (--) Ongelma on se, että esitys ja käsitys julkisuudesta ei ole vain hallituksen käsissä vaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsissä oleva asia."

Nyt vastineesta esitellään siis vain päälinjaukset.

Saarikko: Tästä eteenpäin uudistuksen eteneminen on vahvasti eduskunnasta kiinni.

Saarikon mukaan toisin kuin viime kesänä, perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset koskevat lähinnä yksityiskohtia.

Ensin puhuu perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk). Hän kertaa, missä vaiheessa ollaan juuri nyt.

Hän korostaa, että hallitus on halunnut tukea eduskunnan työtä. Se on muun muassa toimittanut 30 lisämuistiota sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Tervetuloa seuraamaan HS:n kanssa hallituksen tiedotustilaisuutta siitä, miten se aikoo korjata perustuslakivaliokunnan sote-uudistuksesta havaitsemat ongelmat. Tilaisuuden on määrä alkaa ihan pian.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sote
  • Politiikka
  • Hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    2. 2

      Jos mieheni alkaisi huomautella ylipainosta, suuttuisin varmasti

    3. 3

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    4. 4

      Uskontotutkija: ”Maallistuneet pohjoismaalaiset” ovat todellisuudessa paljon uskonnollisempia kuin kehtaavat myöntää

    5. 5

      Huippukokouspäivä on koittanut: Tänään Trump ja Putin tapaavat Helsingissä – mitä siitä voi oikeasti seurata? Asiantuntijat listasivat hyvät ja huonot lopputulokset

    6. 6

      Osa Helsingistä eristetään maanantaina, joukko­liikenne pysähtyy paikoin täysin – kartta näyttää, miten liikenne järjestetään keskustassa

    7. 7

      Valtionjohtajien turvatoimet ovat omaa luokkaansa: Putin pelkää myrkytystä, Trumpia ympäröi huomaamattomien salaisten agenttien joukko

    8. 8

      Vain Putin sai heti sateenvarjon, kun rankkasade yllätti MM-finaalin palkintojenjaon – Ranskan ja Kroatian presidentit seisoivat likomärkinä

    9. 9

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    10. 10

      Kaliforniassa viikko sitten kadonnut nuori nainen löydettiin elossa – selvisi juomalla vettä jäähdyttimen letkun kautta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    2. 2

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    3. 3

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    4. 4

      Nobelisti Bengt Holmström selittää, miksi Trump tuntuu aidolta silloinkin, kun ei puhu totta, kun taas muut poliitikot tuntuvat teeskentelijöiltä, vaikka puhuisivat totta

      Tilaajille
    5. 5

      Kaliforniassa viikko sitten kadonnut nuori nainen löydettiin elossa – selvisi juomalla vettä jäähdyttimen letkun kautta

    6. 6

      Mitä Trumpin suosikki­kanava Fox kertoo Suomesta? ”Suomalaiset menevät naimisiin toisten suomalaisten kanssa, joten heidän yhteis­kuntansa on puhdas”

    7. 7

      Osa Helsingistä eristetään maanantaina, joukko­liikenne pysähtyy paikoin täysin – kartta näyttää, miten liikenne järjestetään keskustassa

    8. 8

      Avoin kirje Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenteille: Ettehän päätä eurooppalaisten asioista Euroopan pään yli

    9. 9

      Alle kouluikäinen isoveli haki Annemari Karjalaisen kotiin pulkassa vetäen – Vasta aikuisena hän oppi, että pitäisi sanoa sijaissisarus ja sijaiskotiin

    10. 10

      Ilosaarirock ei osaa päättää, ollako rockfestari vai palvellako nuorisoa – Zara Larsson oli päälavalla hukassa, mutta pikkulavojen bändit pelastivat loppuunmyydyn lauantain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä pyöriminen kuormittaa ja vie keskittymiskyvyn – tämän jutun voit lukea vain ilman verkkoyhteyttä

    2. 2

      Kävin Elastisen kuntosalilla ja vaivaannuin suunnattomasti – Mitä vikaa on keskinkertaisuudessa?

    3. 3

      Kaikki loukkuun jääneet pelastettiin luolasta Thaimaassa, myös lääkäri ja sukeltajat pääsivät ulos – ”Emme tiedä, onko tämä ihme, tiedettä vai mitä”

    4. 4

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    5. 5

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    6. 6

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    7. 7

      Suomalais­sukeltaja Mikko Paasi oli thaimaalaisessa luolassa viimeisten joukossa ja joutui pakenemaan nousevaa vettä viime hetkellä – nyt hän kertoo HS:lle tapahtumien dramaattiset vaiheet

    8. 8

      Espoolaisilta 13-vuotiailta löytyi huume­seulassa jopa viittä eri ainetta – Eräs poika yritti sekavassa tilassa kaupata rauhoittavia lääkkeitä lastensuojelun työntekijällekin

    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Grafiikka näyttää: Näin sukeltajat saattavat lapsia ulos luolastosta

    11. Näytä lisää