Politiikka

Alexander Stubb voi olla vahvoilla EU-komission johtoon – Kohtaloksi saattaa kuitenkin koitua sukupuoli, puoluetoverit tai vihanpito Antti Rinteen kanssa

Stubbin komissaarihaaveet elpyivät, kun Jyrki Katainen ilmoitti jättävänsä politiikan ja muuttavansa Suomeen.

Keväällä 2014 silloinen ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok) valmistautui jo henkisesti muuttamaan Brysseliin ja aloittamaan työt komissaarina, mutta varmalta tuntunut paikka vietiin häneltä nenän edestä. Silloinen pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti huhtikuussa 2014, ettei hae jatkokautta kokoomuksen puheenjohtajana vaan lähtee komissaariksi. Viime vuonna julkaistussa elämäkerrassaan Stubb paljasti olleensa varma siitä, että hänestä tulisi Suomen komissaari.

”Olin työskennellyt komissiossa virkamiehenä. Olin ollut meppinä. Olin työskennellyt Suomen EU-edustustossa. Olin ollut Suomen ulko-, ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri sekä eduskuntavaalien ääniharava. Minulla oli väitöskirja Euroopan integraatiosta. Olin opettanut EU:ta Bruggessa. Kielitaito, kiinnostukset, kansainvälinen verkosto, kokemus – kaikki EU-palaset kohdillaan”, Stubb kertoo kirjassaan.

Tällä viikolla Stubbin komissaarihaaveet elpyivät, ja syynä oli jälleen Kataisen ilmoitus. Katainen ilmoitti jättävänsä politiikan ja muuttavansa Suomeen. Suomen komissaaripaikka on jaossa ensi toukokuun eurovaalien jälkeen.

Eikä vain komissaaripaikka, vaan ensi keväänä Suomi voi tavoitella komission puheenjohtajan pestiä, EU:n vaikutusvaltaisinta tehtävää.
Nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei aio hakea jatkokautta. Stubb on sanonut olevansa kiinnostunut tehtävästä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tie komission päärakennuksen Berlaymontin yläkerroksiin on kuitenkin mutkia täynnä.

Ensimmäinen askel tiellä komission johtoon on niin kutsuttu kärkiehdokasvaali.

Viime eurovaaleissa käyttöön otetun menettelyn mukaan europarlamentin kukin poliittinen ryhmä asettaa vaaleihin oman kärkiehdokkaan, ja vaaleissa eniten ääniä saavan ryhmän kärkiehdokas nousee komission johtoon. Eurooppalaiset puolueet ovat sitoutuneet kärkiehdokasmenettelyyn myös ensi kevään vaaleissa.

Kokoomus kuuluu europarlamentin perinteiseen valtaryhmään EPP:hen, jota pidetään todennäköisenä vaalivoittajana. Siksi EPP:n kärkiehdokkuudesta käydään vielä kova kisa. Stubbin olisi voitettava taakseen EPP:n mepit ja kansalliset puolueet.

Stubbin puolesta puhuu moni tekijä. Hänet tunnetaan Brysselissä laajasti. Kaikki vahvuudet, joita hän kirjassaan luettelee, pitävät paikkansa. Sen jälkeen vahvuuksia on tullut lisääkin: Stubbilla on nyt pääministerikokemusta, jota laajalti pidetään vaatimuksena komission puheenjohtajan tehtävän hoitamiselle.

Maantiede, joka aina vaikuttaa nimityksiin, voi myös suosia Stubbia. Komission puheenjohtaja ei vielä koskaan ole tullut pienestä pohjoisesta maasta. Lisäksi 50-vuotiaanakin Stubb onnistuu esiintymään politiikan nuoremman polven edustajana. Tämä miellyttänee heitä, jotka haluavat EU:n johtoon sukupolvenvaihdoksen.

Ranskalainen konkaripoliitikko,
brexit-neuvotteluja EU:n puolelta johtava ex-komissaari Michel Barnier, jota yleisesti pidetään EPP:n vahvimpana kandidaattina kärkiehdokkaaksi, olisi sen sijaan jälleen yksi harmaahapsinen herra EU:n perustajavaltiosta.

Mutta Stubb olisi silti jälleen yksi herra. Komissiota ei koskaan ole johtanut nainen, ja komission ukkovaltaisuudesta käytiin kovaa keskustelua jo viime vaalien aikaan. Nyt paine vain kasvaa.

EPP:llä on ollut vaikeuksia löytää sopivaa naisehdokasta. Varteenotettavin ehdokas,
Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė on ulkona pelistä, sillä presidenttinä hän ei voi ottaa puolueen jäsenkirjaa. Sitoutumatonta ehdokasta EPP ei valtapaikalle päästä.

Myös arvot voivat koitua Stubbin kohtaloksi. Jos Stubbin täytyi peitellä liberaaliuttaan jo kokoomuksen puheenjohtajakisassa, EPP:n tasolla tästä voi tulla monin verroin isompi ongelma. Iso osa EPP:stä on hyvin konservatiivista. Kärkiehdokasta ovat valitsemassa saksalaiset kristillisdemokraatit ja delegaatiot eri puolilta Itä-Eurooppaa. Ryhmään kuuluu jopa Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Fidesz-puolue.

Myös huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien tulos vaikuttaa siihen, kuka Suomesta lähtee komissioon. Vakiintuneen tavan mukaan pääministeripuolue valitsee Suomen komissaarin. On mahdollista, että suurimmaksi puolueeksi nousee kannatuskyselyissä vahvoilla oleva Sdp.

Ongelma on, että riitaisa hallituskausi rikkoi Stubbin ja Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen välit. Rinne ei keskiviikkona halunnut ottaa kantaa siihen, voisiko puolue nimetä Suomen komissaariksi toisen puolueen jäsenen. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että olisi ”aika kova juttu”, mikäli uusi hallitus estäisi suomalaisen nousemisen komission puheenjohtajan paikalle.


Vielä yhden lisäkierteen kuvioon tuo Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hänen perustamana La République en marche -puolue osallistuu ensi keväänä historiansa ensimmäisiin eurovaaleihin, eikä puolue kuulu mihinkään nykyisistä eurooppalaisista puolueista. Brysselissä arvuutellaan kovasti, mitä Macron aikoo.

Kokoaako hän eri puolilta Eurooppaa kokonaan uuden poliittisen ryhmän? Liittyykö hän liberaalien Alde-puolueeseen? Macronin liikkeet voivat vielä ravistella eurovaalien vakiintuneita asetelmia, eikä EPP:n vaalivoitto ole kirkossa kuulutettu.

Stubb ei ole vielä vahvistanut, lähteekö hän hakemaan EPP:n kärkiehdokkuutta. Päätöksen hän on luvannut tehdä elokuun jälkeen. EPP valitsee kärkiehdokkaan kokouksessaan Helsingissä 8. marraskuuta.

Fakta

Näin komission puheenjohtaja valitaan


 Komission puheenjohtajan valintamenettelyä ei ole virallisesti määritelty tarkasti.

 Vuoden 2014 eurovaalien yhteydessä otettiin käyttöön menettely, jossa jokainen europarlamentin poliittinen ryhmä asettaa eurovaaleihin kärkiehdokkaan (Spitzenkandidaten). Komission puheenjohtajaksi nousee vaalien jälkeen suurimman poliittisen ryhmän kärkiehdokas.

 Todennäköisesti kärkiehdokasmenettely on käytössä myös ensi keväänä. Europarlamentti linjasi helmikuussa, että se kieltäytyy hyväksymästä komission puheenjohtajaksi henkilöä, joka ei ole ollut puolueensa kärkiehdokas.

 Poliittiset ryhmät valitsevat kärkiehdokkaansa syksyn mittaan. Parlamentin suurin ryhmä EPP valitsee kärkiehdokkaan kokouksessaan Helsingissä marraskuussa.

 Kärkiehdokasmenettelyn tavoitteena on vahvistaa äänestäjien valtaa komission johtoon. Aiemmin komission puheenjohtaja on valittu EU-maiden päämiesten kesken.

 Kampanjoinnin aikaan kunkin puolueen kärkiehdokkaat kiertävät Eurooppaa ja osallistuvat yhteisiin televisiodebatteihin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eurovaalit 2019
  • EU
  • Euroopan komissio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    4. 4

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    5. 5

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    6. 6

      USA:n pörssikurssit uusiin ennätyksiin – Trumpin kauppasodasta huolimatta sijoittajat ”bailaavat railakkaasti”

    7. 7

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    8. 8

      Ketogeeninen ruokavalio on trendi, jossa paino voi pudota nopeastikin – Ravitsemus­terapeutti: ”En kannusta, koska dieetti voi johtaa aineenvaihdunnallisiin ongelmiin”

    9. 9

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    10. 10

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    10. 10

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää