Politiikka

HS selvitti: Hallituksen ankara sote-leikkuri johtaisi palveluiden keskittämiseen ja hoiva-alan palkka­kuriin

Kuntaliiton laskelmat näyttävät, millaiselle säästökuurille hallituksen sote-esityksen kiistelty menokehys on eri maakunnat laittamassa.

Sote-uudistus jää perjantaina hetkeksi kesätauolle, mutta seuraavat suuret kiistat kytevät jo pinnan alla.

Tuore laskelma antaa osviittaa siitä, millaiselle kulukuurille Juha Sipilän (kesk) hallitus on panemassa tulevista sote-palveluista vastaavat maakunnat ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla suomalaisten palveluille ja hoitoalan henkilöstölle.

Hallitus tavoittelee merkittäviä säästöjä sote-esitykseen sisältyvällä kiistellyllä menokehyksellä. Se rajoittaisi maakuntien valtiolta saaman rahoituksen vuotuista kasvua ja pakottaisi karsimaan menoja kovalla kädellä.

Havainnollistaakseen tulevan menokaton toimintaa HS selvitti Kuntaliiton laskelmien pohjalta, miten se olisi vaikuttanut eri maakuntiin, jos se olisi ollut käytössä jo vuosina 2010–2016.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tulos osoittaa kehyksen tiukkuuden: koko maan tasolla menot kasvoivat lähes kaksinkertaisesti verrattuna kehyksen sallimaan määrään.

Käytännössä menokaton soveltaminen olisi tarkoittanut sitä, että Suomen vuoden 2016 terveydenhuoltomenoista olisi pitänyt karsia lähes kymmenes eli vajaat 1,6 miljardia euroa.

Summa vastaa esimerkiksi lähes 35 000 sairaanhoitajan vuotuisia palkkakustannuksia. Kuntasektorilla työskentelee yhteensä 43 000 sairaanhoitajaa.

Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen.



Kuntaliiton laskelma menokehyksen vaikutuksesta saa osassa maakunnista tyrmistyneen vastaanoton.

”Tuon mittaluokan leikkaus olisi meille täysi katastrofi”, sanoo Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd).

Vaikka Kuntaliiton havainnollistava laskelma menorajoittimesta on laskettu menneiden vuosien luvuilla, se antaa hyvän kuvan myös tulevaisuudesta, sillä sote-menojen kasvupaine ei ole hellittämässä.


Jos menokehys toteutuu hallituksen esittämässä muodossa, tämä johtaa Rajamäen mukaan 2020-luvulla siihen, että ”kaikki Pohjois-Savon asukkaat lähetetään valtatie vitoselle”. Hän viittaa siihen, että säästökuuri pakottaisi maakuntaa keskittämään erikoissairaanhoidon maakuntakeskukseen eli Kuopioon.

HS käy läpi kuuden kysymyksen avulla, miten ja miksi sote-menoista halutaan säästää suuria summia ja millaisia vaikutuksia säästövaatimuksilla voi olla.

1. Miten menokehys toimii?

Sote-uudistuksessa vastuun sote-palveluiden järjestämisestä on määrä siirtyä vuonna 2021 kunnilta 18 maakunnalle, jotka saavat miltei koko rahoituksensa valtiolta. Niinpä valtio pystyy itse säätelemään rahahanoja paljon tiukemmin kuin nykyisin, sillä kunnilla on myös oikeus verottaa ja ottaa lainaa itse.

Hallituksen menokehyksen on määrä rajoittaa maakuntien sote-menojen kasvua niin, että seuraavien kymmenen vuoden aikana menot kasvaisivat kolme miljardia euroa vähemmän kuin ilman uudistusta.

Menokehys on sidottu maakuntaindeksiin, joka mittaa yleisen ansiotason ja kuluttajahintojen kehitystä. Indeksin päälle tulee pieni väestön ikääntymisestä johtuva lisä. Käytännössä maakuntien sote-kustannukset saavat kasvaa hieman palkkoja ja hintoja nopeammin.

2. Mistä säästöt saadaan?

Koska sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltaista, maakuntien on haettava mittavia säästöjä ennen kaikkea henkilöstökuluista.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle ei palkata uusia.

Henkilöstön väheneminen ei välttämättä johda palveluiden heikkenemiseen, jos maakunnat onnistuvat hyödyntämään palveluissa uutta teknologiaa. Esimerkiksi vanhusten kotihoidossa automaation lisääminen voi vähentää työntekijöiden tarvetta.

Lisäksi tarkoituksena on, että hoiva-alan työntekijöiden palkkojen kasvua hillitään. Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan palkkakulut aiheuttavat lähes puolet sote-menojen kasvusta. Menokehys tuo siis uudistukseen mukaan työmarkkinapolitiikkaa.

”Sote-sektorilla ei saisi tulla mitään yllätyksiä, vaan palkkojen pitäisi kehittyä yleisen ansiotason mukaan”, sanoo VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki.

”Jos sote-henkilöstön palkat lähtisivät laukkaamaan, siitä tulisi vaikeuksia.”

3. Joudutaanko palveluita karsimaan?

Vaikka palveluita voi tehostaa, on silti epätodennäköistä, että maakunnat pystyisivät selviytymään kulukuurista ilman sote-palveluiden karsimista.

VM:n sekä sosiaali- ja terveysministeriön omassa selvityksessä vuodelta 2015 todetaan, että ”käytännössä säästötavoitteen saavuttaminen edellyttäisi todennäköisesti palvelujen volyymin rajoittamista” ja ettei säästötavoitetta ”voida käytännössä saavuttaa” vain tuottavuutta parantamalla.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi arvioi, että lähes kaikissa maakunnissa joudutaan lakkauttamaan syrjäseutujen palveluita ja keskittämään niitä maakuntakeskuksiin. Syrjäseutujen palveluista luovuttaneen ensimmäisenä jo siksi, että maakuntavaltuustoissa eniten edustusta on suurilla kaupungeilla.

Lapille menokehys asettaa kovat tavoitteet.

”Säästöpotentiaalia on, mutta ei näin paljon. Jos lähtörahoituksemme tasoa ei koroteta, Lapin maakunta ei tule selviytymään”, Riipi sanoo.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hallituksen menokehys on liian tiukka eikä rahoitus tule riittämään sote-palvelujen turvaamiseen.

Myös hallituksen lakiesityksessä todetaan, että rahoitukseen liittyy riskejä. Esityksen mukaan ”sopeutumispaine johtaa palvelutason heikkenemiseen”, jos maakuntien rahoituksen taso ei kuvaa sen todellisia tarpeita ja menot ovat suuret jo nyt.

4. Miksi sotesta halutaan säästää suuria summia?

Hallitus ei pyri uudistuksella säästämään säästämisen ilosta, vaan tavoite on turvata palveluiden riittävä tarjonta ilman isoja veronkorotuksia tai leikkauksia muista julkisista menoista.

Julkiseen terveydenhuoltoon käytetään nykyisin vajaat 20 miljardia euroa vuodessa. Summa on reaalisesti puolitoistakertaistunut sitten vuosituhannen alun, ja ilman uusia toimia VM ennustaa summan kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana 24 miljardiin euroon.

Sote-menot ovat yhdessä eläkkeiden kanssa ylivoimaisesti suurimmat julkisen talouden menoerät. Väestön ikääntyminen ja uusien hoitomuotojen käyttöönotto kiihdyttävät menojen kasvua, joka on rahoitettava tavalla tai toisella.

Julkisen velkaantumisen arvioidaan kääntyvän taas ensi vuosikymmenellä kasvuun. Julkisen talouden kestävyyden nimissä on jo leikattu esimerkiksi sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.


5. Entä jos maakuntien rahat yksinkertaisesti loppuvat?

Kuntaliiton laskelman mukaan Uusimaa oli ainoa maakunta, joka olisi vuonna 2010–2016 pysynyt menorajoitteen sisällä. Miten käy, jos useilla maakunnilla kustannukset tursuavat yrityksistä huolimatta ulos kehyksestä?

Hallituksen esitykseen on kirjattu ”varaventtiileitä”. Valtio voi myöntää yksittäiselle maakunnalle kehyksen ylittävää lisärahoitusta, jos palveluiden järjestäminen vaarantuu.

Jos rahoituksen taso vaarantaisi riittävät palvelut yli seitsemässä maakunnassa tai yli 40 prosentilla väestöstä, kehyksen tasoa voidaan nostaa pysyvästi. Tällöin uudistuksen säästötavoite vesittyisi.

Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala arvioi, ettei valtio käytännössä pysty kieltäytymään lisärahoituksen myöntämisestä, sillä maakunnat voivat aina vedota lain turvaamien palveluiden vaarantumiseen.

”Siksi en ylipäätään usko koko menokehyksen toimivuuteen”, Sovala sanoo.

Hän ei halua lähteä arvioimaan kehyksen tasoa tai sitä, pystyykö Uusimaa pysymään sen rajoissa myös 2020-luvulla.


Kuntaliiton laskelman perusteella ei pysty ennustamaan tulevaa menokehitystä tai vertailemaan maakuntien tehokkuutta, koska laskelma ei ota huomioon muutoksia esimerkiksi väestörakenteessa ja sairastavuudessa. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus maakuntien menopaineisiin.

6. Voiko koko uudistus vielä kaatua menokehykseen?

Eduskunnan perustuslakivaliokunta piti kesäkuussa antamassaan lausunnossa hallituksen määrittämää maakuntien talouskuria ongelmallisena ja katsoi sen voivan vaarantaa kansalaisten pääsyn palveluihin.

Siksi hallitus löysäsi vastineessaan maakuntien rahoitusta. Menokehyksen tasoa ei muutettu, mutta yksittäisen maakunnan saaman lisärahoituksen kynnystä höllennettiin. Lisäksi koko menokehyksen pysyvään nostoon tehtiin aiempaa selkeämmät kriteerit.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa sote-lakipaketin muovaamista hallituksen vastineen pohjalta jälleen elokuussa, ja uuden esityksen on määrä palata perustuslakivaliokuntaan syksyllä.

Perustuslain suojaama kuntien rahoitusperiaate tarkoittaa valtion velvollisuutta varmistaa, että kunnilla on tosiasiallisesti riittävästi rahaa suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Joillekin maakunnille voi kuitenkin muodostua tilanne, jossa menokehys on jo valmiiksi liian kireä.

Mielenkiintoista on, voiko perustuslakivaliokunta hyväksyä sitä, että joissain maakunnissa palvelut turvataan poikkeusrahoituksella joka vuosi erikseen hyväksyttävässä budjetissa.

Menokehys aiheuttanee siis perustuslakivaliokunnassa siis paljon päänvaivaa myös toisella kierroksella. Se voi vielä muodostua koko sote-uudistuksen kompastuskiveksi.

Fakta

Menokehys


 Sote-palvelujen järjestämisen on määrä siirtyä 18 maakunnan vastuulle vuodesta 2021.

 Hallitus haluaa hillitä sote-menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Se tapahtuu rajoittamalla maakuntien sote-menojen kasvua tiukalla kehyksellä.

 Menokehys rajoittaa maakuntien sote-menojen kasvun 0,9 prosenttiin vuodessa, mitä moni asiantuntija pitää liian kireänä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sote-uudistus
  • Maakunnat
  • Sipilän hallitus
  • Paavo Teittinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    2. 2

      Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä

    3. 3

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    4. 4

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    5. 5

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    6. 6

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    7. 7

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    8. 8

      Venäläinen luonnonkosmetiikka tekee Suomessa kauppansa, ja yrityksen perustajalla on sille selitys: ”Skandinaavit ovat kurkkuaan myöten täynnä omaa pohjoismaista ilmastoaan”

    9. 9

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    10. 10

      Hitler viihtyi sotavuosienkin aikana natsien lomaparatiisissa Baijerin alpeilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    3. 3

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    4. 4

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    6. 6

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    7. 7

      Eduskunta äänesti Soinin luottamuksen puolesta äänin 100–60, kokoomuksen rivit rakoilivat

    8. 8

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    9. 9

      Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Venäläinen luonnonkosmetiikka tekee Suomessa kauppansa, ja yrityksen perustajalla on sille selitys: ”Skandinaavit ovat kurkkuaan myöten täynnä omaa pohjoismaista ilmastoaan”
    3. Äänestys Soinin luottamuksesta teki railoa hallituksen sisälle – jos edustajat olisivat saaneet vapaat kädet, lopputulos olisi ollut paljon arvaamattomampi
    4. Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä
    5. Italian tähtihakkuri Ivan Zaitsev lähes pitelemätön – tyly tappio varmisti Suomen MM-urakan päättymisen sunnuntaina
    6. Tästä naistaiteilijasta olisi voinut tulla ”Saksan Picasso”, jos hän olisi saanut elää
    7. William Morrisin ajatukset itse tehdyn arvokkuudesta ovat jälleen ajankohtaisia – näyttely Tukholmassa perehdyttää Arts and Crafts -liikkeen dynamoon
    8. Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä
    9. Näin Venäjän vaikutusvaltaa lisäävä kaasuputki uppoaa Itämereen – HS seurasi Nord Stream 2:n rakentamista Saksan rannikolla Tilaajille
    10. Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?
    11. Lasten dekkarifestivaaleilla lapset pääsevät ratkomaan arvoituksia ja salaisuuksia ihan itse
    12. Näytä lisää