Politiikka

HS selvitti: Hallituksen ankara sote-leikkuri johtaisi palveluiden keskittämiseen ja hoiva-alan palkka­kuriin

Kuntaliiton laskelmat näyttävät, millaiselle säästökuurille hallituksen sote-esityksen kiistelty menokehys on eri maakunnat laittamassa.

Sote-uudistus jää perjantaina hetkeksi kesätauolle, mutta seuraavat suuret kiistat kytevät jo pinnan alla.

Tuore laskelma antaa osviittaa siitä, millaiselle kulukuurille Juha Sipilän (kesk) hallitus on panemassa tulevista sote-palveluista vastaavat maakunnat ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla suomalaisten palveluille ja hoitoalan henkilöstölle.

Hallitus tavoittelee merkittäviä säästöjä sote-esitykseen sisältyvällä kiistellyllä menokehyksellä. Se rajoittaisi maakuntien valtiolta saaman rahoituksen vuotuista kasvua ja pakottaisi karsimaan menoja kovalla kädellä.

Havainnollistaakseen tulevan menokaton toimintaa HS selvitti Kuntaliiton laskelmien pohjalta, miten se olisi vaikuttanut eri maakuntiin, jos se olisi ollut käytössä jo vuosina 2010–2016.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tulos osoittaa kehyksen tiukkuuden: koko maan tasolla menot kasvoivat lähes kaksinkertaisesti verrattuna kehyksen sallimaan määrään.

Käytännössä menokaton soveltaminen olisi tarkoittanut sitä, että Suomen vuoden 2016 terveydenhuoltomenoista olisi pitänyt karsia lähes kymmenes eli vajaat 1,6 miljardia euroa.

Summa vastaa esimerkiksi lähes 35 000 sairaanhoitajan vuotuisia palkkakustannuksia. Kuntasektorilla työskentelee yhteensä 43 000 sairaanhoitajaa.

Artikkeli jatkuu grafiikan jälkeen.



Kuntaliiton laskelma menokehyksen vaikutuksesta saa osassa maakunnista tyrmistyneen vastaanoton.

”Tuon mittaluokan leikkaus olisi meille täysi katastrofi”, sanoo Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd).

Vaikka Kuntaliiton havainnollistava laskelma menorajoittimesta on laskettu menneiden vuosien luvuilla, se antaa hyvän kuvan myös tulevaisuudesta, sillä sote-menojen kasvupaine ei ole hellittämässä.


Jos menokehys toteutuu hallituksen esittämässä muodossa, tämä johtaa Rajamäen mukaan 2020-luvulla siihen, että ”kaikki Pohjois-Savon asukkaat lähetetään valtatie vitoselle”. Hän viittaa siihen, että säästökuuri pakottaisi maakuntaa keskittämään erikoissairaanhoidon maakuntakeskukseen eli Kuopioon.

HS käy läpi kuuden kysymyksen avulla, miten ja miksi sote-menoista halutaan säästää suuria summia ja millaisia vaikutuksia säästövaatimuksilla voi olla.

1. Miten menokehys toimii?

Sote-uudistuksessa vastuun sote-palveluiden järjestämisestä on määrä siirtyä vuonna 2021 kunnilta 18 maakunnalle, jotka saavat miltei koko rahoituksensa valtiolta. Niinpä valtio pystyy itse säätelemään rahahanoja paljon tiukemmin kuin nykyisin, sillä kunnilla on myös oikeus verottaa ja ottaa lainaa itse.

Hallituksen menokehyksen on määrä rajoittaa maakuntien sote-menojen kasvua niin, että seuraavien kymmenen vuoden aikana menot kasvaisivat kolme miljardia euroa vähemmän kuin ilman uudistusta.

Menokehys on sidottu maakuntaindeksiin, joka mittaa yleisen ansiotason ja kuluttajahintojen kehitystä. Indeksin päälle tulee pieni väestön ikääntymisestä johtuva lisä. Käytännössä maakuntien sote-kustannukset saavat kasvaa hieman palkkoja ja hintoja nopeammin.

2. Mistä säästöt saadaan?

Koska sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltaista, maakuntien on haettava mittavia säästöjä ennen kaikkea henkilöstökuluista.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että eläkkeelle jäävien työntekijöiden tilalle ei palkata uusia.

Henkilöstön väheneminen ei välttämättä johda palveluiden heikkenemiseen, jos maakunnat onnistuvat hyödyntämään palveluissa uutta teknologiaa. Esimerkiksi vanhusten kotihoidossa automaation lisääminen voi vähentää työntekijöiden tarvetta.

Lisäksi tarkoituksena on, että hoiva-alan työntekijöiden palkkojen kasvua hillitään. Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan palkkakulut aiheuttavat lähes puolet sote-menojen kasvusta. Menokehys tuo siis uudistukseen mukaan työmarkkinapolitiikkaa.

”Sote-sektorilla ei saisi tulla mitään yllätyksiä, vaan palkkojen pitäisi kehittyä yleisen ansiotason mukaan”, sanoo VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki.

”Jos sote-henkilöstön palkat lähtisivät laukkaamaan, siitä tulisi vaikeuksia.”

3. Joudutaanko palveluita karsimaan?

Vaikka palveluita voi tehostaa, on silti epätodennäköistä, että maakunnat pystyisivät selviytymään kulukuurista ilman sote-palveluiden karsimista.

VM:n sekä sosiaali- ja terveysministeriön omassa selvityksessä vuodelta 2015 todetaan, että ”käytännössä säästötavoitteen saavuttaminen edellyttäisi todennäköisesti palvelujen volyymin rajoittamista” ja ettei säästötavoitetta ”voida käytännössä saavuttaa” vain tuottavuutta parantamalla.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi arvioi, että lähes kaikissa maakunnissa joudutaan lakkauttamaan syrjäseutujen palveluita ja keskittämään niitä maakuntakeskuksiin. Syrjäseutujen palveluista luovuttaneen ensimmäisenä jo siksi, että maakuntavaltuustoissa eniten edustusta on suurilla kaupungeilla.

Lapille menokehys asettaa kovat tavoitteet.

”Säästöpotentiaalia on, mutta ei näin paljon. Jos lähtörahoituksemme tasoa ei koroteta, Lapin maakunta ei tule selviytymään”, Riipi sanoo.


Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hallituksen menokehys on liian tiukka eikä rahoitus tule riittämään sote-palvelujen turvaamiseen.

Myös hallituksen lakiesityksessä todetaan, että rahoitukseen liittyy riskejä. Esityksen mukaan ”sopeutumispaine johtaa palvelutason heikkenemiseen”, jos maakuntien rahoituksen taso ei kuvaa sen todellisia tarpeita ja menot ovat suuret jo nyt.

4. Miksi sotesta halutaan säästää suuria summia?

Hallitus ei pyri uudistuksella säästämään säästämisen ilosta, vaan tavoite on turvata palveluiden riittävä tarjonta ilman isoja veronkorotuksia tai leikkauksia muista julkisista menoista.

Julkiseen terveydenhuoltoon käytetään nykyisin vajaat 20 miljardia euroa vuodessa. Summa on reaalisesti puolitoistakertaistunut sitten vuosituhannen alun, ja ilman uusia toimia VM ennustaa summan kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana 24 miljardiin euroon.

Sote-menot ovat yhdessä eläkkeiden kanssa ylivoimaisesti suurimmat julkisen talouden menoerät. Väestön ikääntyminen ja uusien hoitomuotojen käyttöönotto kiihdyttävät menojen kasvua, joka on rahoitettava tavalla tai toisella.

Julkisen velkaantumisen arvioidaan kääntyvän taas ensi vuosikymmenellä kasvuun. Julkisen talouden kestävyyden nimissä on jo leikattu esimerkiksi sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.


5. Entä jos maakuntien rahat yksinkertaisesti loppuvat?

Kuntaliiton laskelman mukaan Uusimaa oli ainoa maakunta, joka olisi vuonna 2010–2016 pysynyt menorajoitteen sisällä. Miten käy, jos useilla maakunnilla kustannukset tursuavat yrityksistä huolimatta ulos kehyksestä?

Hallituksen esitykseen on kirjattu ”varaventtiileitä”. Valtio voi myöntää yksittäiselle maakunnalle kehyksen ylittävää lisärahoitusta, jos palveluiden järjestäminen vaarantuu.

Jos rahoituksen taso vaarantaisi riittävät palvelut yli seitsemässä maakunnassa tai yli 40 prosentilla väestöstä, kehyksen tasoa voidaan nostaa pysyvästi. Tällöin uudistuksen säästötavoite vesittyisi.

Uudenmaan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala arvioi, ettei valtio käytännössä pysty kieltäytymään lisärahoituksen myöntämisestä, sillä maakunnat voivat aina vedota lain turvaamien palveluiden vaarantumiseen.

”Siksi en ylipäätään usko koko menokehyksen toimivuuteen”, Sovala sanoo.

Hän ei halua lähteä arvioimaan kehyksen tasoa tai sitä, pystyykö Uusimaa pysymään sen rajoissa myös 2020-luvulla.


Kuntaliiton laskelman perusteella ei pysty ennustamaan tulevaa menokehitystä tai vertailemaan maakuntien tehokkuutta, koska laskelma ei ota huomioon muutoksia esimerkiksi väestörakenteessa ja sairastavuudessa. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus maakuntien menopaineisiin.

6. Voiko koko uudistus vielä kaatua menokehykseen?

Eduskunnan perustuslakivaliokunta piti kesäkuussa antamassaan lausunnossa hallituksen määrittämää maakuntien talouskuria ongelmallisena ja katsoi sen voivan vaarantaa kansalaisten pääsyn palveluihin.

Siksi hallitus löysäsi vastineessaan maakuntien rahoitusta. Menokehyksen tasoa ei muutettu, mutta yksittäisen maakunnan saaman lisärahoituksen kynnystä höllennettiin. Lisäksi koko menokehyksen pysyvään nostoon tehtiin aiempaa selkeämmät kriteerit.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa sote-lakipaketin muovaamista hallituksen vastineen pohjalta jälleen elokuussa, ja uuden esityksen on määrä palata perustuslakivaliokuntaan syksyllä.

Perustuslain suojaama kuntien rahoitusperiaate tarkoittaa valtion velvollisuutta varmistaa, että kunnilla on tosiasiallisesti riittävästi rahaa suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Joillekin maakunnille voi kuitenkin muodostua tilanne, jossa menokehys on jo valmiiksi liian kireä.

Mielenkiintoista on, voiko perustuslakivaliokunta hyväksyä sitä, että joissain maakunnissa palvelut turvataan poikkeusrahoituksella joka vuosi erikseen hyväksyttävässä budjetissa.

Menokehys aiheuttanee siis perustuslakivaliokunnassa siis paljon päänvaivaa myös toisella kierroksella. Se voi vielä muodostua koko sote-uudistuksen kompastuskiveksi.

Fakta

Menokehys


 Sote-palvelujen järjestämisen on määrä siirtyä 18 maakunnan vastuulle vuodesta 2021.

 Hallitus haluaa hillitä sote-menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Se tapahtuu rajoittamalla maakuntien sote-menojen kasvua tiukalla kehyksellä.

 Menokehys rajoittaa maakuntien sote-menojen kasvun 0,9 prosenttiin vuodessa, mitä moni asiantuntija pitää liian kireänä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sote-uudistus
  • Maakunnat
  • Sipilän hallitus
  • Paavo Teittinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miten muiden rakkaus on sinulle uhka?

    2. 2

      Sinkkumiesten painajaiskaupungissa on vaikea löytää rakkautta – suomalaismies hengailee pakastealtaalla, koska Seattlessa nettitreffeillä korostuu vain raha

      Tilaajille
    3. 3

      Kauris tuijotti kahvilan asiakkaita ja karisti sen jälkeen poliisit kannoiltaan Katajanokalla – ”Se oli siinä ehkä minuutin verran”

    4. 4

      Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

    5. 5

      Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja

    6. 6

      ”Lohkoketjut lopettavat vale­kapitalismin”, julistaa entinen pankkiiri – Keski­aikaisessa maisemassa Sveitsissä tehdään vallan­kumousta, tai ainakin yritetään

    7. 7

      Francisco Francon ruumis halutaan kaivaa ylös, mutta suunnitelma herättää vasta­rintaa – Mielen­osoittajat vastasivat aikeisiin fasistitervehdyksin

    8. 8

      Amazonin viidakossa elää ”maailman yksinäisin mies” – Brasilian viranomaiset julkaisivat videon miehestä, jolle kukaan ei ole puhunut ainakaan 22 vuoteen

    9. 9

      Muistoesineet katosivat 5-vuotiaana kuolleen Miron haudalta – ”Silmät kyyneltyivät niin, etten ensin edes nähnyt, oliko kaikki viety”, pojan äiti kertoo

    10. 10

      Maauimalat ovat yksi merkki kaupungistumis­trendistä – Tällainen tulee Tampereen ensimmäisestä uimalasta, jossa vettä puhdistetaan Särkänniemen delfinaarion vanhoilla suodattimilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi saattoi kariutua, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    2. 2

      Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

    3. 3

      Sinkkumiesten painajaiskaupungissa on vaikea löytää rakkautta – suomalaismies hengailee pakastealtaalla, koska Seattlessa nettitreffeillä korostuu vain raha

      Tilaajille
    4. 4

      James Bluntin keikka Porissa kiteyttää, kuinka vähän uudet ulkomaiset nimet kiinnostavat kotimaisilla festivaaleilla

    5. 5

      Kymmenen haavoittui veitsihyökkäyksessä Saksan Lyypekissä – epäillyllä oli isän mukaan mielenterveysongelmia

    6. 6

      Muistoesineet katosivat 5-vuotiaana kuolleen Miron haudalta – ”Silmät kyyneltyivät niin, etten ensin edes nähnyt, oliko kaikki viety”, pojan äiti kertoo

    7. 7

      Miten muiden rakkaus on sinulle uhka?

    8. 8

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    9. 9

      12-vuotiaana Kalle esitti netissä himokasta kotiäitiä – Verkossa tekaistulla identiteetillä esiintyminen on yleistä, ja sen avulla Kalle löysi itsensä

      Tilaajille
    10. 10

      New York Times: Trumpin asianajaja nauhoitti salaa keskustelun Playboy-mallin maksamisesta hiljaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Saako vessan valoja räpsytellä vai tuleeko ne pitää päällä? Asian­tuntija kertoo, mikä on energia­tehokkain tapa käsitellä kodin valoja
    3. Venäjän näyteikkuna kehuttuna kisajärjestäjänä sulkeutuu – ennen seuraavia kisoja on selvitettävä dopingsotkut: ”Siinä on selvästi kahdet kasvot”
    4. Disney antoi potkut elokuvaohjaajalle vanhojen twiittien vuoksi – Guardians of the Galaxy -ohjaaja oli vitsaillut raiskauksilla
    5. Toimittajan lukusuositus: Tunnetaitokirjat kannustavat lapsia rohkeuteen
    6. Sammutustyöt jatkuvat Varsinais-Suomessa: Maasto kytee jopa kymmenien senttien syvyydessä, ja uusia paloja voi vielä syttyä
    7. Europeleissään hävinneet suomalaisjoukkueet palaavat sunnuntaina arkeen – käteen euroseikkailusta jäi pettymys ja 240 000 euroa kullekin
    8. Francisco Francon ruumis halutaan kaivaa ylös, mutta suunnitelma herättää vasta­rintaa – Mielen­osoittajat vastasivat aikeisiin fasistitervehdyksin
    9. Oliver Helander tähtää jo finaalipaikkaan EM-kisojen keihäsfinaalissa – sitä ennen hän ottaa ensimmäisen Suomen mestaruutensa
    10. Maastopalot jatkavat roihuamistaan Lapissa, ukkosten pelätään pahentavan tilannetta – Savu­patsaat näkyvät Nasan satelliitti­kuvissa
    11. Tunti sitten
    12. Edes Ranskan maailman­mestaruus ei nostanut Macronia epäsuosion alhosta – ehkä hänenkin olisi pitänyt turvautua jalkapallopaitaan
    13. Näytä lisää